Siirry pääsisältöön

Han Kang: Vegetaristi

"Tuli kevät, eikä vaimoni ollut vieläkään pyörtänyt päätöstään. Hän oli ollut sanansa mittainen, sillä en ollut nähnyt kertaakaan hänen panevan suuhunsa lihan murentakaan, mutta en ollut viitsinyt valittaa enää pitkään aikaan. Kun joku muuttuu niin perin pohjin kuin hän, muut eivät voi tehdä muuta kuin istua kädet ristissä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan."
Han Kang: Vegetaristi
(Gummerus 2017)
Alkuteos 채식주의자 2007
Englanninnoksesta The Vegetarian
suomentanut Sari Karhulahti
215 sivua
Han Kangin romaani Vegetaristi on alun perin julkaistu vuonna 2007, mutta se suomennettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin - kenties 2016 myönnetyn Booker-palkinnon innoittamana. Deborah Smithin englanninnoksesta romaanin on suomentanut Sari Karhulahti.

Romaanin päähenkilö on eteläkorealaisnainen nimeltä Yeong-hye. Hän on hiljainen ja rauhallinen, elää avioliitossa jossa mies on selvästi johtaja ja naisen tehtävänä on täyttää puolisonsa tarpeet. Tasainen ja sovinnainen elämä järkkyy, kun Yeong-hye raakoja painajaisia nähtyään päättää lopettaa lihansyönnin. Samalla muuttuu muutakin, sillä ensimmäistä kertaa avioliittonsa aikana Yeong-hyen puoliso joutuu lähtemään töihin ilman, että vaimo ojentaa miehelleen tämän tavarat ja saattaa ovelle.

Päätös lihansyönnin lopettamisesta sysää liikkeelle tapahtumia, jotka kärjistyvät kohti kliimaksia. Käydään tahtojen taistelua, kun naisen päätös rikkoo perinteisiä tapoja toimia. Lähellä olevat suhtautuvat Yeong-hyen toimiin eri tavoin, ja lopulta kyseessä ei olekaan vain se, mitä syödään, vaan se, mitä kukin päättää. Kenellä on oikeus päättää ja mistä? Mikä on sopivaa, mikä ei? Mikä on sallittua?
Yeong-hye muistutti häntä asioista, joita hän ei enää kestänyt. Hän ei voinut antaa Yeong-hyelle anteeksi sitä, että Yeong-hye oli ylittänyt yksinään rajan, jonka tuolle puolen hän ei ikinä kykenisi menemään, eikä sitä, että Yeong-hye oli viitannut niin tavattoman vastuuttomasti kintaalla sovinnaisuussäännöille mutta jättänyt hänet niiden vangiksi. Eikä hän ollut edes tiennyt olevansa kaltereiden takana, ennen kuin sisar oli murtanut omansa.
Vegetaristi on moniääninen romaani, jonka keskushenkilön Yeong-hyen omaa ääntä ei juuri kuulla. Nainen on valokeilassa aviomiehensä, lankonsa ja sisarensa kautta: kukin katsoo häntä omien silmälasiensa lävitse, omasta näkökulmastaan. Ratkaisu on minusta varsin onnistunut.

Romaanista hahmottuva kuva eteläkorealaisesta kulttuurista on kiinnostava sovinnaisuussääntöineen ja perinteineen. Tosin aivan kaikkea en voi sanoa ymmärtäneeni: miksi esimerkiksi mongoliläiskä on Yeong-hyen langolle niin vastustamaton? Ehkä kulttuurin kautta selittyvät myös jotkin seikat, jotka jäivät minun makuuni hieman liikaa ilmaan: minun makuuni tapahtumat kärjistyvät liiaksi ilman kunnollista alustamista.

Ajatus siitä, miten vegetaristiksi ryhtyvä nainen muuttuu kasviksi, on kiehtova. Tarinasta muodostuu mielessäni voimakkaasti visuaalinen kokemus - niin brutaali kuin kaunis. Vimmainen tarina pitää otteessaan ja hämmentää mutta jotain jää puuttumaan, jotta romaani nousisi parhaiden lukukokemusten joukkoon. Ajatuksia ja tulkintamahdollisuuksia Vegetaristi joka tapauksessa monikerroksisuudessaan mieleen jättää, siitä ei pääse mihinkään.

Vegetaristista muualla: Luettua elämää, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Yöpöydän kirjatLumiomena, Kirjaluotsi ja Pieni kirjasto. Muitakin löytyy!

Helmet 2017 -listalta kuittaan tällä romaanilla kohdan 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja.

Kommentit

  1. Luin tämän vähän aikaa sitten ja täytyy myöntää että fiilikset ovat hieman ristiriitaiset. En varauksetta ihastunut. Ja ehdottoman samaa mieltä olen kanssasi siitä, että joissain kohdin tapahtumat kärjistyivät oudosti liian paljon ilman alustamista. Monitulkintainen teos ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ristiriitaista tosiaan. Toisaalta tarina vei mukanaan, mutta sitten joku viimeinen juttu jäi puuttumaan.

      Poista
  2. Voimakkaan visuaalinen ja vimmainen tämä olikin. Ajatus kasviksi muuttuvasta naisesta oli myös huikea. Mutta kun ne miehet olivat niin kertakaikkisen ällöttäviä ja itsekkäitä, niin ei kai naiselle oikein muuta pakokeinoa jäänyt. Jokin tässä asetelmassa oli turhan suoraviivaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Visuaalisuus on havaittu muuallakin: käsittääkseni tästä romaanista puuhataan elokuvaa. Kiintoisaa!

      Poista
  3. Jonna, luulen että juuri ne kohdat, joiden sinä koit jäävän "liikaa ilmaan" oli osin niitä, joista minä taas niin kovin pidin. Pidän siitä, että en ns. ymmärrä kaikkea. Minuun vetosi erityisesti kirjan keskimmäinen osio ja siitä onkin jäänyt vahvoja kuvia mieleeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin erityisen visuaalisena kokemuksena juuri tuota keskimmäistä osaa. Muutenkin pidin siitä, miten eri näkökulmat olivat niin erilaisia ja omanlaisiaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on