Siirry pääsisältöön

Novellihaasteen koonti


Ompun novellihaaste on tullut päätökseensä. Ihan en ennättänyt niin paljoa novelleja lukea kuin etukäteen ajattelin, mutta mukavasti haaste innosti taas tarttumaan proosan lyhyeen muotoon.

Haasteeseen luin yhteensä 23 novellia: Christian Rönnbackan Hautalehdon joulu oli äänikirjana mukavaa kuunneltavaa joulukuussa, Tuuve Aron Lihanleikkaajan kaksitoista tarinaa nautiskelin perinteisenä painettuna kirjana ja Maritta Lintusen kymmenestä tekstistä koostuva Takapiru puolestaan oli e-kirja. Sattumalta tulin siis lukeneeksi novelleja useassa eri muodossa.

Olipas kiva uutinen Ompun blogissa: novellihaaste jatkuu! Toivon, että seuraava haaste innoittaa minut vielä mittavampaan novellisaldoon.

Reader, why did I marry him -blogin haastekoonti löytyy täältä.

Kommentit

  1. Onpa ihanat krookukset kuvassa :)
    Uskon, että Rönnbackan novellit sopivat juuri jouluun jo nimensäkin puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten saakin kevään merkkejä etsiskellä. :( Jouluisia tekstejä ei tähän aikaan vuodesta kaipaile, mutta ensi joulua varten kannattaa Rönnbackan novelli pitää mielessä.

      Poista
  2. Minä ihastuin Maritta Lintuse novelleihin tämän haasteen aikana, luin niitä kaksi. Takapirua en ole tosin vielä lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis luin Lintuselta kaksi novellikokoelmaa, en vain kahta novellia.

      Poista
    2. Minä olen lukenut Lintuselta Mozartin hiukset aiemmin, mutta Takapirun myötä muistin, että pitää lukea enemmänkin. Lintunen on taitava kirjoittaja.

      Poista
  3. Toive Aron novelleja olen joskus lukenutkin ja pitänyt niistä. Taitavaa kerrontaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuve muuttuu ihanasti toiveeksi tässä tekstinsyötössä. ;)

      Poista
    2. Autocorrect välillä yllättää! :) Aro kirjoittaa taitavasti, usein hänen maailmansa ovat mukavasti vinksallaan.

      Poista
  4. Kivoja vinkkejä jatkoa ajatellen, kun kaikki nimet ovat minulle vieraita. Ihanaa kun haaste jatkuu! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieto haasteen jatkumisesta kyllä ilahdutti! :)

      Poista
  5. Outoja nimiä minullekin, Lintunen etenkin kiinnostaa.

    VastaaPoista
  6. Minuakin alkoi kiinnostaa Lintunen. En tiedä, miksen ole hänestäkään koskaan kuullut. Klikkasin Takapirun muistiin Goodreadsiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua, Lintunen kirjoittaa niin sujuvasanaisesti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok