Siirry pääsisältöön

J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina (Verlyn Flieger toim.)

"Sitten vajosi emo taas murheeseensa, ja Kullervo huusi ääneen: 'Isäni veitsen kautta, kun olen kooltani isompi ja varreltani vahvempi, kostan minä isäni kohlut ja maksan sinun mahlasi, emoni ja kantajani.' Eikä hän näitä sanoja lausunut kuin sen ainoan kerran, mutta sen ainoan kerran kuuli Untamo hänen sanansa."

J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina
(toim. Verlyn Flieger)
(WSOY 2016)
Alkuteos The Story of Kullervo
Suomentajat Alice Martin, Kersti Juva ja Jaakko Kankaanpää
163 sivua
Mikään uutinen ei ole se, että J. R. R. Tolkien ihaili Kalevalaa, kansalliseepostamme, joka kuulemma oli Tolkienin tarunkerronnan tärkeä liikkeellepanija. Erityisesti Tolkienin huomion puoleensa käänsi Kullervo, Kalevalan traagisin hahmo, varsinainen kovan onnen soturi, joka ei tunnu onnellisia käänteitä kohtaavan oikein missään vaiheessa elämäänsä.

Kullervon tarina on kokoelma tekstejä, jotka Verlyn Flieger on toimittanut kokonaisteokseksi. Flieger on Marylandin yliopiston emeritaprofessori, joka on perehtynyt Tolkienin tuotantoon. Kullervon tarinan ydin on Tolkienin kesken jäänyt kertomus, joka pohjautuu vahvasti Kalevalan tarinaan. Lisäksi teoksesta löytyy kaksi Tolkienin esitelmäluonnosta Kalevalasta sekä Fliegerin huomautuksia ja kommentteja.

Toki Kullervon tarina on suomalaislukijalle varsin kiinnostava, sillä siinä konkretisoituu se, mikä on tiedettykin: Tolkien todella ammensi Kalevalasta runsaasti omaan uraansa. Sekin, miten Tolkien esitelmässään Kalevalaa kuvaa, on kiinnostavaa:
Näin ollen käsillä on kokoelma myyttisiä balladeja täynnä sitä alkukantaista aluskasvillisuutta, jota Euroopan kirjallisuudesta on yleisesti ottaen yritetty hävittää ja häivyttää vuosisatojen ajan, eri kansojen keskuudessa erilaisella menestyksellä, onnistuen missä aiemmin ja missä myöhemmin.
Tolkienille Kalevala on varasto "täynnä tarinoita, joita hienostuneisuus ei vielä ole ahtanut järkiperäisiin mittasuhteisiin; tarinoita, joissa liioittelu ei tunne minkäänlaista säällistä rajaa". Kukapa suomalainen ei sisäisesti hymyilisi sille, että Tolkienin mielestä suomen kieli "on vahva ehdokas Euroopan vaikeimmaksi kieleksi", tai sille, miten Keski-Maan fantasiamaailman luoja kuvaa Suomea maana, jossa sauna on ikimuistoisista ajoista lähtien ollut osa elämänmenoa ja jossa on "järviä ja tasankoja, joiden halki kaislareunaiset joet virtaavat".

Itse kertomus Kullervosta mukailee vahvasti alkuperäistarinaa mutta jää kesken. Teksti on jäänyt luonnosmaiseksi myös esimerkiksi siten, että kirjoittaja ei ole tehnyt lopullista päätöstä henkilöiden nimistä vaan ne vaihtelevat kesken tarinan. Siten kertomusta ei varsinaisesti voi lukuelämykseksi ylistää.

Voisi kuvitella, että suomalaislukijalle tämä teos on kiintoisampi kuin monelle muulle vahvan Suomi-yhteyden vuoksi, mutta välttämättä kaikki eivät innostu tarkastelemaan, mitä suuri fantasiakirjailija on maastamme aikanaan esitelmöinyt. Tolkien- ja/tai Kalevala-faneille teoksella voi olla annettavaa, mutta miksikään suuren yleisön suosikiksi Kullervon tarinasta tuskin on.

Karvakasakirjoissa ja Kirjavinkeissä teoksesta kirjoitetaan myös.

Kommentit

  1. Onpa harmi, että tämä on noin keskeneräisen oloinen. Luulen silti, että käyn kirjastossa ainakin selaamassa kirjaa, sen verran TSH- ja Tolkien fani olen. :)

    VastaaPoista
  2. Olen kuullut tosifanien tästä nauttineen, mutta meihin vähemmän-sellaisiin ei niin uponnut juuri tuon keskeneräisyyden takia :(
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ihan vakuuttunut keskeneräisen työn julkaisemin tarpeellisuudesta, mutta tosifanit voivat tästä kyllä ilahtua.

      Poista
  3. Kiitos Jonna mainiosta kirjaesittelystä! Hitusen tämä teos on mieltäni poltellut, mutta taitaa jäädä tutustumatta. Tukeudun sinuun ja Lönnrotin versioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lönnrotin versiossa on kyllä potkua, edelleen! :) Kiitos, Tuija.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...