Siirry pääsisältöön

Péter Gárdos: 117 kirjettä

"-Tuollaiseksi olen sinut aina kuvitellut. Aina. Unissani. Terve, Lili."
Péter Gárdos: 117 kirjettä
(Siltala 2016)
Alkuteos Hajnali láz 2015
Suomentanut Juhani Huotari
257 sivua
117 kirjettä on unkarilaisen elokuvaohjaaja Péter Gárdosin romaani, joka on tulkinta siitä, mitä Gárdosin vanhemmille tapahtui heti toisen maailmansodan päätyttyä. Sekä Miklos että Lili ovat päätyneet turvaan Ruotsiin vietettyään sodan viimeiset hetket keskitysleirillä.

Ruotsiin saavuttuaan Miklos saa kuulla, että elinaikaa hänellä on vain vähän. Lääkärin diagnoosista Miklos ei välitä vaan alkaa rakentaa tulevaisuuttaan: hän haluaa löytää itselleen vaimon ja kirjoittaa 117 samansisältöistä kirjettä Ruotsissa toipuville unkarilaisnaisille. Hän on varma, että kotimaan naisten joukosta hän löytää elämänkumppaninsa.
Mahtoiko isäni milloinkaan pohtia, mitä ne kaikki naiset ajattelivat avatessaan heille osoitettuja kirjekuoria? Kun he ottivat esiin kirjeet ja näkivät tuon säännöllisen kaunokirjoituksen?
Ja niin käy, että Lili vastaa saamaansa kirjeeseen. Alkaa kirjeenvaihto, joka johtaa myöhemmin tapaamiseen ja vielä myöhemmin avioliittoon.

Romaanissa on kiinnostavia aineksia. On esimerkiksi kiintoisaa tietää, että keskitysleirien uhreja kuljetettiin Ruotsiin kuntoutumaan ja toipumaan koettelemuksistaan. Lilin ja Miklosin rakkaustarina on kiehtova, ja kiinnostavia ovat myös ajan tapainkuvaukset. Ajatuksia herättää sekin, miten kauheita kokeneet nuoret aikuiset suuntaavat kohti tulevaisuutta ja haluavat jättää taakseen sen, mistä tulivat. Ehkä sen vuoksi jää paljon sanomatta.
Lopulta padot aukesivat, he puhuivat ahneesti saamatta edes lausetta loppuun, kuin patoallas olisi murtunut. He keskeyttivät malttamattomina toistensa puheen, olivat kiihkeitä ja halusivat kerralla korvata kaiken.
Mutta tärkeimmästä asiasta he vaikenivat.
Vaikenivat niin silloin kuin myöhemminkin.
117 kirjettä kuvaa Gárdosin vanhempien suhteen syntyhetkiä mutta myös sodan jälkeistä Eurooppaa ja sodan kokeneita ihmisiä. Tarinassa on mieltä kutkuttavia hahmoja, kuten Judit Gold, jonka tarkoitusperistä ei oikein saa selvää.

Vaikka romaanissa on runsaasti hyviä aineksia, jotain jää puuttumaan. Miklosin ja Lilin rakkaustarina jää etäiseksi, niin kuin henkilöhahmotkin. Käännöstyöhön on jäänyt häiritseviä virheitä, eikä lukukokemus kaiken kaikkiaan herätä suuria tunteita.

Kirjaan suhtaudutaan muissa blogeissa myötämielisemmin, vilkaisepa vaikka: Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Kirjasähkökäyrä, KirjareppuUllan Luetut kirjat, Kannesta kanteenMari A:n kirjablogi, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Sivutiellä.

Kommentit

  1. Onko tämä kirja niitä kuuluisia konekäännöksiä tai jotain muuta sellaista, josta on kohistu tänä vuonna. Kirjassa on liikaa virheitä minunkin makuuni, vaikka yleensä yksittäiset virheet eivät haittaa. Tässä isää puhuteltiin välillä isoisänä jne.
    Minä koin suuria tunteita ja kirja oli ihana rakkaustarina ja selviytymistarina. Tuon ajan pikkumaisuus ja säännöt ja rajoitukset tulivat selvästi esille.
    Judith Gold sai kirjeen, mutta antoi sen Lilille vastattavaksi. Judith rakasti uskoakseni Liliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikolukeminen oli ainakin jäänyt sivuosaan.
      Minun tunteisiini tarina ei valitettavasti onnistunut vetoamaan, mutta olenkin selvästi vähemmistössä tässä suhteessa.
      Kiinnostava tulkinta Juditista! Ja ehdottomasti pohtimisen arvoinen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on