Siirry pääsisältöön

Tunnustushaaste, osa 2



Kun Hande muisti minua Liebster Award -tunnustuksella, muistui mieleeni luonnoksiin hautautunut teksti, jonka olin aloittanut jo aikoja sitten. Kiitos Hande sekä tunnustuksesta että muistutuksesta. Nyt ryhdistäydyn ja vastaan hienoihin kysymyksiin, jotka olen saanut. Kiitos tunnustuksesta myös Kaisalle, Niinalle ja Kaisa Reetalle - ja pahoitteluni, kun en ole kysymyksiinne aiemmin vastannut.

Aloitetaan Kaisan haastekysymyksillä:

1. Millainen kirja kiinnittää huomiosi kirjakaupassa? Kyllä kirjan kannella on valtavan suuri merkitys, niin kuin varmaan valtaosan mielestä. Minua kiehtovat kannet, jotka eivät ole yhdellä silmäyksellä selitettävissä vaan joita täytyy hetki katsella ja miettiä.

2. Millainen on olosi yleensä kirjan päätyttyä? Vaihtelee todella paljon, mutta jos kirja on ollut hyvä, jää usein hieman tyhjä olo.

3. Millainen on kirjahyllysi? Sekava. Sen totesin viimeksi eilen, kun yritin etsiskellä paria kirjaa. Kirjahyllyni on myös moniosainen, sillä hyllyjä (ja myös kirjoja ilman hyllyä) on aika monessa paikassa.

4. Mitä luit teini-iässä? Ainakin historiallisia (rakkaus)romaaneja ja Tuija Lehtisen kirjoja. Kaari Utriosta sain yliannostuksen, mutta pitäisi varmaan joskus tehdä paluu hänen kirjojensa pariin ja tunnustella, miltä historia Utrion kuvaamana nyt maistuisi. Kirjamakuni on muuttunut nuoruusvuosista aika paljon.

5. Mikä oli lapsena lempisatusi tai muu lempikirjasi? Pidin valtavan paljon H.C Andersenin sadusta Villijoutsenet.

6. Mitä otat mukaan divareista? En mitään, ja syy on se, että en ole vuosiin käynyt divareissa. Tämä epäkohta pitäisi korjata.

7. Mihin aikaan päivästä luet yleensä? Illalla tai iltayöllä.

8. Vaikuttaako vuodenaika lukemiseesi mitenkään? Vaikuttaa kyllä. Kesällä tulee yleensä luettua enemmän kuin muina vuodenaikoina, tosin tämä kesä on ollut yllättävän nihkeä.

9. Millaista kirjaa välttelet? Siirappista ja liian kepeää. Höttöä en oikein jaksa.

10. Kirjoitatko muuta kuin blogeja? Tieteellistä tekstiä yritän välillä saada aikaiseksi. Siihen verrattuna blogin kirjoittaminen onkin ihanan erilaista.

11. Kenen kanssa keskustelet kirjoista blogien ulkopuolella? Ystävien ja kollegoiden.
Lukemaan houkutteleva paikka.
Sitten Niinan kysymyksiin:

1. Miksi päädyit perustamaan blogisi? Huomasin liian monta kertaa, että olin lukenut hyviä kirjoja, mutta ne häipyivät turhan pian mielestäni. Liian monesti kävi myös niin, että aloittelin jotain kirjaa, kunnes huomasin, että tämähän on jo luettu. Blogini on siis ennen kaikkea muistikirja lukemisistani.

2. Millaisia tunteita bloggaaminen sinussa yleensä herättää? Iloa. Joskus ärsyttää, kun en ehdi paneutua kirjoittamiseen niin paljon kuin haluaisin.

3. Miksi juuri kirjablogi (tai osittain-kirjablogi)? Kirjat ovat niin suuri osa elämääni, että valinta oli aika itsestään selvä.

4. Minkä genren kirjoja luet eniten? Varmaan psykologisia romaaneja tulee eniten luettua.

5. Haaveiletko itse kirjailijanurasta? En, vaikka välillä mietin, että olisi kivaa kirjoittaa tietokirja. Aihetta tosin en tiedä!

6. Mikä on lempikirjasi tällä hetkellä ja miksi? Laura Lähteenmäen Korkea aika on kesän tärkeimpiä lukuelämyksiäni. Jokin siinä kosketti niin syvältä, että tarina jäi mieleen.

7. Millainen on hyvä kirjan kansi? Vastaan samaa kuin Kaisan ensimmäisen kysymyksen kohdalla: Minua kiehtovat kannet, jotka eivät ole yhdellä silmäyksellä selitettävissä.

8. E-kirja vai tavallinen? Jos on mahdollista valita, mieluummin perinteinen kirja. E-kirja toimii monissa tilanteissa hyvin, mutta painetun kirjan tuntua ei voita mikään.

9. Lempikirjakauppasi? Sellaista ei valitettavasti oikein ole, ostelen kirjoja mistä sattuu. Kuulin, että Turussa on ihana pieni kivijalkakauppa, ja sellaista toivoisin omaan kotikaupunkiini myös.

10. Lempilukupaikkasi? Sohvan nurkka.

11. Oudoin paikka jossa olet lukenut? Suomalaiselle ei varmaan ole kovin outoa lukea saunassa, mutta muutakaan en tähän keksi.
Kesämuistoja.
Kaisa Reetan ihanan ruokaisiin kysymyksiin vastaan seuraavana:

1. Onko sinulla lempikeittokirjaa? Ei oikeastaan ole.

2. Millainen olisi unelmiesi keittokirja? Reetta Meriläisen ja Johanna Pentikäisen Lautasellinen iloa edustaa aika hyvin unelmieni keittokirjaa: ruokaa ja kirjallisuutta samassa paketissa.

3. Oletko törmännyt romaaniin, jossa ruoasta ja/tai ruoanlaitosta kerrotaan erityisen houkuttelevasti? Herkullinen elämä on sellainen romaani. Se toimi mukavasti myös elokuvana.

4. Nimeä yksi tai useampi kirjailija, jonka/jotka haluaisit kutsua lounaalle tai päivälliselle. Millainen olisi menuu? Jos ajan rajoitteista huolimatta saa vapaasti valita, kotimaisista mainitsen Minna Canthin, jonka kirjallisesta salongista olen usein kuullut. Tosin tyytyisin varmaan kuuntelemaan sivusta uskaltamatta osallistua säkenöivään keskusteluun. Tarjolla olisi jotain perinteistä, aitoja makuja kunnioittavaa. Ulkomaisista kirjailijoista mainitsen Sadie Jonesin, jonka kanssa nauttisin jotain, jossa riittäisi pureskeltavaa.

5. Sama kysymys kuin edellä, mutta tällä kertaa kestityksen kohteena olisi haluamasi romaanihenkilö. Kenet kutsuisit? Grigori romaanista Kaikki pysyväinen haihtuu pois vaikuttaa henkilöltä, jonka kanssa olisi antoisaa vaihtaa ajatuksia.

6. Pidätkö romaaneista, joissa kokkaillaan tai syödään paljon? Riippuu romaanista. Kokkailu ja syöminen eivät yksistään tee kirjasta hyvää tai huonoa.

7. Syötkö lukiessasi, luetko syödessäsi? Aika vähän. Yleensä aamiaispöydässä seurana on sanomalehti, harvemmin luen kirjoja samaan aikaan, kun syön.

8. Nimeä yksi tai useampi kirjailija, jonka/jotka haluaisit tutustuttaa suomalaiseen perinneruokaan, vaikkapa lanttulaatikkoon tai mämmiin. Minkälaista vastaanottoa uumoilet? Ne kerrat, kun olen seurannut ulkomaalaisen tutustumista suomalaisiin perinneruokiin, eivät ole olleet mitään suomalaisen ruuan menestystarinoita. Korvapuusti ei varsinaisesti ole ruoka eikä sen suomalaisuudestakaan taideta olla yksimielisiä, mutta kotitekoista pullaa rohkenisin kyllä tarjota vaikkapa Emma Hooperille - luulen, että hän arvostaisi kanelista herkkua.

9. Jos sinun olisi seuraavan vuoden ajan valittava päivä viikossa ilman ruokaa tai ilman kirjoja, kumman valitsisit? Pakko sanoa, että valitsisin päivän ilman kirjaa. Syy on yksinkertaisesti se, että nälkäisenä olen aika sietämätön.

10. Minkä kirjan kannen valitsisit ruokapöytäsi kanteen tai lautasesi koristeeksi? Katri Rauanjoen romaanin Jonain keväänä herään kannesta saisi mukavan yksinkertaisen mutta kuitenkin värikkään lautasen. Toinen vaihtoehto voisi olla Andrew Michael Hurleyn Hylätty ranta.

11. Oletko törmänyt kirjaan, joka vastaa vaikutuksiltaan tulisinta chiliä tai täyteläsintä, ihaninta suklaaelämystä? Tulinen chili tulee mieleen Lisa Hiltonin teoksesta Maestra, joka on aika jäätävä ja samalla kuumottava.


Nyt tuli niin paljon tekstiä, että säästän lukijan voimia ja jätän vielä Handen ja Evarian kysymykset seuraavaan kertaan.

Kommentit

  1. Hauskoja nuo Kaisa Reetan ruokaiset kysymykset. Sain muuten sitä kautta sinulta oivan kirjavinkin, kun kävin lukemassa linkittämäsi postauksen. Minäkin luen saunassa, mutta kirjojen sivut tuppaavat ikävästi irtoilemaan, jos kyseessä on liimasidottu kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole koskaan onnistunut saamaan sivuja kirjoista irti saunassa, muuten kyllä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok