Siirry pääsisältöön

Tekstit

Alkuvuoden lukemisista

Viime vuonna tein jonkinlaisen lukukoosteen kuukausittain, mutta jossain vaiheessa väsähdin, kun koosteen kirjoittamisen aika tuntui tulevan aina vain nopeammin. Vuodenvaihteen muutosten myötä lukuaikani väheni reilusti, joten koin, että on hyvä siirtyä lukukoosteiden osalta harvempaan tahtiin. Kolmen kuukauden väli tuntuu aika mukavalta ajatukselta, ja tässä nyt siis ajatuksiani vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Kirjan vuosi 2015 on käynnistynyt ennakkoon odottamallani tavalla. Viime vuoden määriin luettujen kirjojen suhteen en mitenkään tule pääsemään, koska tammikuussa alkanut työ vaatii osansa. Mutta olen silti ehtinyt aivan mukavasti kirjojen pariin: tammikuussa luin kahdeksan kirjaa, helmikuussa yksitoista  ja maaliskuussa 11, joista tosin yksi oli novelli. Naisten ja miesten kirjoittamien teoksien määrä meni muuten sattumalta tasan: molempien lukumäärä on 14. Lukemistani teoksista kahdella oli useampia kirjoittajia. Hiljattain urakoin kaikkiin postauksiini tie...

Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki

"Lupus pysähtyi huohottamaan ja tarkisti suunnan kompassista. Nuoli oli jälleen liikahtanut lähemmäs etelää. Eikö Vaeltaja levännyt ollenkaan?" Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki (Otava 2015) 255 sivua Iida Sammalisto on vuonna 1995 syntynyt nuori kirjailija, jonka esikoisteos Tähtimosaiikki vie lukijansa toisenlaiseen maailmaan. Tuota maailmaa hallitsee kovalla kädellä Korppiruhtinas, jonka sotilaita pelätään ja vihataan. Tarinan keskeinen henkilö Suna on vaeltaja, joka kulkee vapaana kettunsa kanssa ja joutuu elämäntapansa vuoksi uhatuksi: Ainahan valtiaamme on paheksunut vaeltajia, mutta nyt hän on kuuluttanut, että kaikki vaeltajat, katusoittajat ja kodittomat ovat lainsuojattomia ja "vapaata riistaa" niin kuin hän sen itse ilmaisi. Suna on myös syy sille, että maan päälle, ihmisten joukkoon, laskeutuu Lupus. Ennustuksen vuoksi Lupus haluaa löytää Sunan, jota varten on olemassa suuri tehtävä. Lupus ei kuitenkaan ole ainoa Sunaa etsivä: viulunsoittajat...

Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

"Kyllä ei mitään saa mukaansa, eikä paljon tänne myöskään itsestä jää. Siksi pitäisi saada lähteä just niin kuin tahtoo. Ja kuka muu tahtoni tietää?" Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (WSOY 2014) Äänikirjan pituus 6h 22min. Lukija Antti Litja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja  -teoksessa pysytään perusasioissa. Kaikella on päätepisteensä ja kuolema saavuttaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Niinpä väistämättömään on hyvä varautua, ja sen Mielensäpahoittaja tekee. Arkku on veistettävä ja muistokirjoitus kirjoitettava, etteivät asiat mene oman tahdon vastaisesti. Hautakivikin on hyvä hankkia, kun sen kerran halvalla saa - ja valinnassa voi päätyä omaperäiseenkin ratkaisuun. Aivan täyttä ymmärrystä toimet, joiden avulla valmistaudutaan elämän päättymiseen, eivät läheisiltä saa, vaan ne herättävät epäilyksiä vanhan miehen masennuksesta. Mutta ei elämä ole vain kuoleman odottelemista vaan myös katsomista taaksepäin. Mistä on tultu ja millaista tietä? Ja mis...

Satu Piispa-Hakala: Pieniä sankaritekoja

"- Täällä riehuu terroristeja, Puruskainen sanoo. - Jotka kulkee öisin löysäämässä ulkovalojen polttimoita? Puruskainen nyökyttelee ja hieroo käsiään yhteen. Hän kehottaa pitämään pienempää ääntä. Miehen mukaan joku instanssi on tarkkaillut pihoja ja asukkaita, selvittänyt lampputyypit ja ehkä harjoitellutkin kupujen ja suojusten avaamista." Satu Piispa-Hakala: Pieniä sankaritekoja (Kustannus Aarni 2015) 157 sivua Satu Piispa-Hakalan esikoisteos Pieniä sankaritekoja on uuden, kiinnostavan Aarni-kustantamon ensimmäinen julkaisu. Tarinan keskiössä on nuori nainen, Anna, joka haluaa pelastaa maailman toimimalla tyhjien puheiden sijaan. Hänen toimensa ovat pieniä mutta aiheuttavat niiden tielle osuneille päänvaivaa, ja lopulta aika monen ihmisen tie risteää nuoren ekoihmisen kanssa. Omien vanhempiensa kanssa Anna yrittää tietoisesti pitää tiet erillään, mutta kohtaamisia ei voi loputtomiin välttää, vaikka arvomaailmat eroavat ja vanhemmilla on omiss...

Tiina Raevaara: Yö ei saa tulla

"Minun oli pakko saada nukuttua tänäkin yönä. En saanut jäädä unettomaksi. En voinut jäädä odottamaan Nukkumattia, minun täytyi eksyttää se kintereiltäni. Minun oli pakko nukkua." Tiina Raevaara: Yö ei saa tulla (Paasilinna 2015) 238 sivua Tiina Raevaaran romaanin Yö ei saa tulla päähenkilö ja minäkertoja on Johannes, joka käy kelloliikkeessä töissä ja elää rauhallista elämää. Sitten yllättäen hän tapaa nuoruudenystävänsä Antin vuosien tauon jälkeen, ja kaikki muuttuu. Antti on Aalon, Johanneksen nuoruudenrakastetun, veli, joka janoaa kostoa. Aalo on tehnyt vuosia aiemmin itsemurhan, ja Antin mielestä tragediaan on syyllinen, jonka on saatava rangaistuksensa. Juttuun sekoittuvat menneisyydestä niin Antin tyttöystävä Karoliina kuin Aalon salainen rakkaus Sandvall ja tämän vaimo, nukkenainen. Vilkaisin Sandvallin kasvoja ja muistin niiden ilmeen sinä iltana, meren rannalla, muistin sittenkin, kuinka hän oli seissyt rannalla ja katsellut mereen. Minun Aaloni vedessä! Mi...

Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James

"Etta ei ollut halunnut Oton näkevän hänen lähtöään, joten hän oli lähtenyt hyvin varhain ja hyvin hiljaa. Russell oli kuitenkin eri juttu. Etta tiesi, ettei Russell pysyisi hänen vauhdissaan, vaikka haluaisikin." Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (Gummerus 2015) Alkuteos  Etta and Otto and Russell and James 2015 Suomentanut Sari Karhulahti 335 sivua Emma Hooperin esikoisromaani sijoittuu Kanadaan ja on kertomus neljästä hahmosta, jotka ovat nimeltään Etta, Otto, Russell ja James. Nelikosta keskiössä on 82-vuotias Etta. Eräänä päivänä hän päättää, että on aika toteuttaa eräs haave, ja hän jättää miehelleen Otolle lyhyen kirjeen, joka tarinan aloittaa: Olen lähtenyt. En ole koskaan nähnyt merta, joten menen sen rantaan. Älä ole huolissasi, jätin auton sinulle. Voin kävellä. Yritän muistaa tulla takaisin. Otto arvaa, että lähempänä olevan länsirannikon sijaan Etta suuntaa askeleensa kohti itää, yli 3000 kilometrin päähän, ja antaa vaimonsa mennä, vaikka ...

Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli

"Istun pitkään seitsemännellä portaalla ja olen jo varma, että enkelikin on seurassani. Kerron sille kaikki ne asiat, joita ei voi kertoa isälle eikä äidille, koska nämä saattaisivat läimäyttää tai sanoa painu ulos leikkimään siitä. Kerron koulusta ja siitä miten pelkään keppi kädessä heiluvaa opettajaa, joka karjuu meille iiriksi, enkä minä vieläkään käsitä hänen puheitaan kun olen Amerikasta tullut ja toiset pojat ovat opiskelleet iiriä vuoden minua pitempään." Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli (Otava 2008, 9. painos) Alkuteos Angela's ashes 1996. Suomentanut Juhani Lindholm 398 sivua Frank McCourtin omaelämäkerrallinen romaani Seitsemännen portaan enkeli on ollut jo pitkään lukulistallani, ja olikin ilahduttavaa saada kirja joululahjaksi Tarinoiden taikaa -blogin Mialta. Lahjasta innostuneena otin kirjan mukaan listalleni , johon merkitsin kirjoja, jotka toivon tänä vuonna saavani luetuksi, ja kun huomasin kirjan sopivan vielä kaiken lisäksi sekä O...