Siirry pääsisältöön

Janiina Lammi: Suuri huiputus

Aurinko on juuri punnertanut esiin Kaukasuksen vuorten huippujen takaa. Se värjää yllämme kaartuvan taivaankannen kultaiseksi kupoliksi ja allamme olevat pilviryppäät vaaleanpunaiseksi hattaraksi. Siellä täällä pilvipeitettä puhkovat vuorten valkoisena kimaltavat kärjet. Satunnaiset aukot pilvien pehmoisessa hattaramatossa paljastavat alempien rinteiden harmaan kiven. Aamuvarhainen aurinko saa kallion syissä piilottelevan kiilteen kimaltamaan. Maisema hehkuu pastelliprisman sävyissä kuin yksisarvisen varsan turkki. Olisin näkymästä hurmaantunut, jos kaikki ei olisi kerta kaikkisen päin helvettiä.

Janiina Lammi: Suuri huiputus
Gummerus 2024
lukija Elina Varjomäki
kesto 9 t 24 min

En ole koskaan haaveillut suurten vuorten huiputtamisesta. Sen sijaan minua kiinnostavat ihmisten tarinat omien unelmien tavoittelemisesta. Sellaisesta juuri on kysymys Janiina Lammin omakohtaisessa tietokirjassa Suuri huiputus.

Syyskuussa 2014 Janiina Lammi istui työseminaarissa. Takana oli ero tyttären isästä, menossa varsin tiivis työhön uppoutuminen muun elämän murheiden taakse työntämiseksi ja kesken seminaariin tuskastuminen, kun tapahtuman toiseksi viimeinen puhuja sai naisen havahtumaan. Kuva Mount Everestin huipusta herättää henkiin toivon tunteen ja saa Lammin päättämään: ”Mun on päästävä tonne.”

Alkaa projekti, jonka päämääränä on päästä jonain päivänä maailman korkeimman vuoren huipulle. Aivan hetkessä kaikki ei käy, sillä matka tulisi vaatimaan tarkkaa valmistautumista mutta lisäksi myös olosuhteiden osumista kohdilleen. Lisäksi pienen lapsen äiti joutuu sovittamaan valmistautumistaan vuoroviikkovanhemmuuteen ja torjumaan ennakkoluuloja sekä suoranaista paheksuntaa.

Kirjan äärellä tulikin moneen kertaan miettineeksi, miten monenlaisia raja-aitoja isosti unelmoiva nainen joutuu yhä edelleen kaatamaan verrattuna mieheen. Luonnollisesti kirjaa kuunnellessa tuli pohdittua myös sitä, miten valtava tavoite Mount Everestin valloittaminen onkaan ja miten huipulle pääseminen vaatii sekä päämäärätietoista tekemistä että ihmisiä, jotka ovat valmiita kulkemaan matkassa mukana, tavalla tai toisella.

Suuri huiputus on inspiroiva kertomus siitä, miten eräs nainen ryhtyi tavoittelemaan suurta unelmaansa. Vaikkei vuorten valloitus olisikaan omalla haavelistalla, voi teoksesta silti innostua pohtimaan omia tavoitteita. Voihan sitä alkaa tavoitella vaikkapa kotimaisten tuntureiden huippuja tai jotain aivan muuta, sellaista mikä ei liity nousumetreihin millään tavalla.

Helmet 2026 -lukuhaaste: 22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...