Siirry pääsisältöön

Ulrika Lagerlöf: Lakkasuo

Kuljettuaan lyhyen matkaa metsän tiheämmässä osassa hän lähestyy suota ja kuulee taas helinän. Hän katsahtaa edessään olevan maiseman ylitse ja sitten hän näkee sen. Kaunis vaadin, jolla on kello kaulassa. Se kääntyy katsomaan häntä ja juoksee sitten pois. Sen perässä tulee vielä kymmenisen poroa.

Ulrika Lagerlöf: Lakkasuo
Otava 2025
alkuteos Hjortonmyren 2024
suomentanut Kristiina Vaara
kansi Jenni Saari
äänikirjan lukija Sanna Majuri
kesto 12 t 17 min

1930-luvun lopulla Siv saa tehtäväkseen ryhtyä metsätyömiesten kokiksi. Talven ajan hänen työnään on valmistaa ruokaa miehille, jotka ahkeroivat päivät metsissä. 17-vuotias Siv yöpyy miesten kanssa savottakämpässä ja varmistaa, että raatajat saavat syödäkseen.

Alku on nuorelle naiselle haastava, sillä eihän hän tiedä kämpän käytänteitä eikä osaa valmistaa kaikkia ruokia, joita miehet toivovat saavansa. Mutta hän oppii ja löytää paikkansa metsästä. Siellä hän myös tapaa saamelaisen Nilan, joka on jotain aivan erityistä, Kohtaamisesta seuraa jotain, joka kantaa sukupolvien ylitse.

2020-luvulla Eva tulee kaupungista isovanhempiensa kotiseudulle Djupseleen. Hänen tehtävänsä on puolustaa metsäyhtiötä, joka on suorittamassa hakkuita alueella, eivätkä kaikki todellakaan ilahdu suunnitelmista. Eva saa vastaansa luontoa puolustavia ihmisiä mutta myös sukunsa salaisuuksia.

Evalle matka Djupseleen on myös matka nuoruuteen, sillä hän vietti seudulla paljon aikaa isovanhempiensa luona vuosia aiemmin. Matka ei ole hänelle erityisen mieleinen, ja hän aikookin hoitaa työnsä ja palata kotiin mahdollisimman pian. Helpoksi tehtävä ei kuitenkaan osoittaudu, sillä luontoarvojen puolustajat ja suuri metsäyhtiö ajautuvat eri linjoille niin, että Evaa aletaan uhkailla. Samalla, kun Eva yrittää pitää puoliaan, hän tutustuu myös isoäitinsä Sivin tarinaan.

Lakkasuo aloittaa Metsän omat -sarjan, jonka luomisessa kirjailija on innoittunut oman sukunsa naisista ja Norrlannin metsistä. Metsät ovatkin tässä sarjan avausosassa läsnä hyvin vahvasti: on lähes sadan vuoden takainen metsä, joka ympäröi metsäkämppää, ja on 2020-luvun metsä, joka voidaan nykyaikaisin menetelmin kaataa hetkessä hakkuuaukeaksi. 1930-luvulla henkilöiden elinympäristö on huomattavasti pienempi kuin lähes 90 vuotta myöhemmin. Metsän keskellä eletään omassa maailmassa, jonne kaiut muualta eivät kantaudu. 2020-luvulla tiedot suunnitelluista metsähakkuista ja häväistykset leviävät hetkessä laajalti. Toisaalta ongelmaton ei ole 1930-luvun miljöökään. Uudisasukkaat valtaavat saamelaisten maita ja tunteet kuumenevat, kun tasa-arvo ei varsinaisesti ole johtoajatuksena arjen toimissa.

Metsän omat -sarjan aloitus on kiinnostava, sillä se nivoo yhteen monenlaisia metsien käyttöön liittyviä pulmakohtia ja toisaalta tuo näkyviin myös vaikuttamisyritysten ongelmallisuutta. Pidin myös siitä, miten metsä on luontevasti ja kauniisti läsnä erityisesti 1930-luvulle sijoittuvassa kertomuksessa. Nyt, kun romaanin kuuntelemisesta on jo aikaa, huomaan, että nimenomaan 1930-luvun tunnelma on jäänyt mieleen, nykyaika ei niinkään. En tiedä, olisiko ollut pahitteeksi, jos romaani olisi keskittynyt vain aiempaan aikatasoon. Nyt kertomuksen kulku oli melkoisen helposti ennalta arvattavissa. 

Otavan sivuilta en löytänyt vielä tietoa, milloin trilogian toinen osa julkaistaan. Tässä avauksessa lankoja jätettiin siinä määrin avoimiksi, että jatko jäi hitusen kiinnostamaan. 

Muualla: Amman lukuhetki 

Helmet 2025 -lukuhaaste: 23. Pidät kirjan nimestä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...