Siirry pääsisältöön

Minna Haapasalo: Tilkkuterapiaa

Leena kaivoi laukustaan mustan lankakerän ja ojensi virkkuukoukun käteeni kuin vastateroitetun teräaseen. Koukun metalli lämpeni kädessäni hetkessä. Tunsin vastaanottavani jotain enemmän kuin yksinkertaisen käsityövälineen. Solmin aloitussilmukan. Työnsin ketjun silmukan läpi ja kiristin aloituksen sopivaksi. Tein rivin ketjusilmukoita ja mittasin Leenan ojentamalla viivoittimella sentit.

Minna Haapasalo: Tilkkuterapiaa
Karisto 2022
273 sivua

Nelikymppinen Riina löytää itsensä tilkkutyökurssilta. Sinne hän päätyi sen jälkeen, kun uraan panostava puoliso löysi itsensä nuoren Jennyn sängystä. Ero ei ole kaunis, kun petetty ja jätetty Riina siirtyy hulppeasta omakotitalosta ankeaan vuokrayksiöön ja jättää samalla ison menestyksen kynnyksellä olleen bloginsa. Mitäpä blogattavaa vuokrayksiöstä löytyisi?

Onneksi löytyy tilkkutyökurssi ja sen omintakeinen ihmisjoukko. Riina löytää ennen pitkää sekä käsityöaktivismin että uuden viiteryhmän. Lisäksi tuttu työ huonekalukaupassa ja sisaren perheen edesottamukset antavat Riinalle muutakin ajateltavaa kuin petollisen exän. 

Erosta toipuminen vie aikaa. Sen ohessa tilkkutyökurssi etenee ja lukija pääsee käsityövaiheiden kautta seuraamaan, miten Riina rakentaa elämäänsä uudelleen.

Minna Haapasalon esikoisromaani Tilkkuterapiaa on kerrassaan oivallista chick litiä. Kertomuksessa on sopivassa määrin kepeyttä mutta myös painavaa tematiikkaa, kun Riina tekee elämässään jonkinlaista tilinpäätöstä ja katsoo sekä eteen että taakse. Nykyhetkeen limittyvät muistot retkistä isän kanssa, ja kuvaus on kovin elävää, jopa tunteita herättävää.

Erityisen paljon pidän romaanin tyylistä. Kertomuksessa on lämmintä huumoria ja lakonisia tokaisuja, jotka naurattavat ihan aidosti. Lisäksi dialogi on sujuvaa ja juoni vetää luontevasti mukaansa. 

Muualla: Anun ihmeelliset matkat

Helmet 2022: 37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok