Siirry pääsisältöön

Minna Haapasalo: Tilkkuterapiaa

Leena kaivoi laukustaan mustan lankakerän ja ojensi virkkuukoukun käteeni kuin vastateroitetun teräaseen. Koukun metalli lämpeni kädessäni hetkessä. Tunsin vastaanottavani jotain enemmän kuin yksinkertaisen käsityövälineen. Solmin aloitussilmukan. Työnsin ketjun silmukan läpi ja kiristin aloituksen sopivaksi. Tein rivin ketjusilmukoita ja mittasin Leenan ojentamalla viivoittimella sentit.

Minna Haapasalo: Tilkkuterapiaa
Karisto 2022
273 sivua

Nelikymppinen Riina löytää itsensä tilkkutyökurssilta. Sinne hän päätyi sen jälkeen, kun uraan panostava puoliso löysi itsensä nuoren Jennyn sängystä. Ero ei ole kaunis, kun petetty ja jätetty Riina siirtyy hulppeasta omakotitalosta ankeaan vuokrayksiöön ja jättää samalla ison menestyksen kynnyksellä olleen bloginsa. Mitäpä blogattavaa vuokrayksiöstä löytyisi?

Onneksi löytyy tilkkutyökurssi ja sen omintakeinen ihmisjoukko. Riina löytää ennen pitkää sekä käsityöaktivismin että uuden viiteryhmän. Lisäksi tuttu työ huonekalukaupassa ja sisaren perheen edesottamukset antavat Riinalle muutakin ajateltavaa kuin petollisen exän. 

Erosta toipuminen vie aikaa. Sen ohessa tilkkutyökurssi etenee ja lukija pääsee käsityövaiheiden kautta seuraamaan, miten Riina rakentaa elämäänsä uudelleen.

Minna Haapasalon esikoisromaani Tilkkuterapiaa on kerrassaan oivallista chick litiä. Kertomuksessa on sopivassa määrin kepeyttä mutta myös painavaa tematiikkaa, kun Riina tekee elämässään jonkinlaista tilinpäätöstä ja katsoo sekä eteen että taakse. Nykyhetkeen limittyvät muistot retkistä isän kanssa, ja kuvaus on kovin elävää, jopa tunteita herättävää.

Erityisen paljon pidän romaanin tyylistä. Kertomuksessa on lämmintä huumoria ja lakonisia tokaisuja, jotka naurattavat ihan aidosti. Lisäksi dialogi on sujuvaa ja juoni vetää luontevasti mukaansa. 

Muualla: Anun ihmeelliset matkat

Helmet 2022: 37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...