Siirry pääsisältöön

Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia

"Yöllä on kuutamo, suuri kuin lautanen, kuu nousee vuorten vierestä merestä ja liukuu äänettömästi, suurena kuin lautanen, yli hopeisten suomujen peittämän kylän. Maailma kimaltaa, hehkuu, läikehtii täysikuun valossa, aivan kuin tämä olisi haltioiden ja muiden sellaisten hahmojen asuinpaikka, ei tavallisten kuolevaisten tavallinen kotikylä. Suomut kimaltelevat, vaihtavat väriä, peilaavat, loistavat, läikkyvät, näkyvät, usein toisiaan vasten, eikä yksikään elollisen silmä ole katsomassa. Vain kuu, suuri kuin lautanen."
Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia
Fabriikki Kustannus (2017)
Alkuteos Islandil ei ole liblikaid 2013
Suomentanut Outi Hytönen
347 sivua

Bongasin kiehtovalta vaikuttavan teoksen Islannissa ei ole perhosia Kirja vieköön! -blogista sen verran moneen kertaan, että viimein piti kirja varata kirjastosta luettavaksi. Moni asia romaanissa herätti mielenkiintoni, eikä vähiten kaunis nimi.

Olenpa iloinen, että sain luettavakseni tämän minulle entuudestaan tuntemattoman virolaiskirjailija Kätlin Kaldmaan ensimmäisen suomennetun romaanin! Islannissa ei ole perhosia on hyvällä tavalla omaperäinen, mystinen ja viehättävä romaani, jonka äärellä haukoin henkeä ja huokaisin ihastuksesta moneen kertaan. Romaanille tekee oikeutta, kun sen äärelle pysähtyy ja antaa tilaa tarinoille, jotka kumpuavat Islannin karusta ja salaperäisestä maaperästä.

Islannissa ei ole perhosia on sirpalemainen mutta kuitenkin ehyt romaani, josta kumpuaa monia tarinoita monin tavoin kerrottuna. Kieli on runollista ja välillä teksti on aseteltu tavanomaisesta poikkeavasti, mikä ohjaa lukijaa huomaamaan sanat ja pysähtymään niiden kohdalle. Ihastuttavaa!

Romaani ulottaa kattamaan monen sukupolven mittaisen tarinan. Alussa ovat Gudrun ja Jón, heidän jälkeensä tulevat Bergthóra, Gunnhildur ja niin edelleen. Jokainen heistä on osa lumoavaa miljöötä ja palanen sukunsa ketjua. Erityisesti esille nousevat naiset, jotka joutuvat kohtaamaan oman aikansa haasteet ja taistelemaan oikeuksistaan. Monen muun tavoin jätän mieluummin sanomatta enemmän, mutta toivon, että moni tarttuu tähän ihastuttavaan romaaniin, joka antoi minulle paljon enemmän kuin uskalsin etukäteen odottaa.

Helmet 2018: 29. Kirjassa on lohikäärme.

Romaanista kirjoitetaan myös näissä blogeissa: Mummo matkalla, Lumiomena – Kirjoja ja haaveilua ja Tekstiluola.

Kommentit

  1. Luettuani jäin sanattomaksi... Tämä historiaa, saagaa, sukupolvia, maisemia etc. sisällään pitävä aistikas ja todenoloinen teos jätti hiljaisen ihastuksen valtaan.
    Kaldmaa on luonut teoksen, joka irroitti ajasta ja paikasta. Outi Hytöseltä mainio käännös. En pelkästään ihastunut, vaan rakastuin päätäpahkaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin rakastuin. :) Ehdottomasti yksi tämän vuoden upeimpia lukukokemuksia!

      Poista
  2. Onpa ihana kuulla, että tämä lumosi sinutkin! Jotain niin hienoa ja mystistä tässä oli, wau. Upea virolainen on myös juuri suomeksi ilmestynyt Kai Aareleidin Korttitalo, joka kertoo neuvostomiehityksen ajoista Tartossa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta, sinun ansiostasi tämän lainasin ja luin! Nyt menee ehdottomasti lukulistalle myös tuo Korttitalo. Kiitos vinkistä!

      Poista
  3. Olisin niin halunnut lukea tämän Suomessa ollessani, mutta oli lainassa kirjastosta joten en ehtinyt. Minun piti lukea tämän Helmet-haasteeseen, mutta päädyin sitten lukemaan Pobedan, josta kyllä pidin kovasti. Seuraavalla suomireissulla on pakko saada tämä lukuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat tämän seuraavalla reissullasi käsiisi! Tuo Pobeda on minun lukulistallani, se kiinnostaa paljon.

      Poista
  4. Tämä tosiaan on omaperäinen romaani. En osaa verrata sitä mihinkään muuhun lukemaani. Kaunis, karu, kokeileva, kiehtova. Tulipa monta koota tähän, mutta siis: hieno kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki koot kyllä sopivat hienosti tätä kirjaa kuvaamaan. :)

      Poista
  5. Pidin tästä todella paljon, vaikka se ei ollutkaan aivan helpoin mahdollinen romaani. Miljöö on upea ja kerronta vie mukanaan. Onnekasta päästä joskus tällaisiin lukusfääreihin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...