Siirry pääsisältöön

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen

"Paappa ehti kuolla ennen kuin Susanna sai kysyttyä mitään. Olisi ollut niin paljon mitä hän olisi halunnut tietää, ja sellaistakin mitä ei olisi halunnut. Silti olisi pitänyt kysyä."

Satu Vasantola:
En palaa takaisin koskaan, luulen
Tammi (2018)
381 sivua
Äänikirjan lukija Mervi Takatalo
Kesto 11 t 28 min.

Jos Satu Vasantolan esikoisromaani En palaa takaisin koskaan, luulen olisi piiras, se olisi kaunis katsella ja kovin täyteläinen. Makua piiraassa olisi paljon, ehkä hieman liikaakin, sillä kaikki vivahteet eivät pääse erottumaan joukosta. Jälkimaku olisi kirpeä, ja se säilyisi pitkään.

Tarinassa esiintyy kosolti henkilöitä. Susanna on asianajaja, jonka asiakkaiksi päätyy maahanmuuttajia. Suhde lapsuudenperheeseen on monin tavoin ongelmallinen, mutta suhde mummaan, Marttaan, on lämmin. Ja löytyypä suvusta muitakin tukipilareita, onneksi, kun omasta perheestä ei tukea oikein saa.
Susanna tarttui mumman käsiin ja puristi ne lämpimään pesään omien kämmentensä väliin. Istui siinä hiljaisuutta rikkomatta, imi mumman käsistä lohtua ja ohraleivän tuntua.
En palaa takaisin koskaan, luulen on tarina suvusta, jonka yksi osanen Susanna on. Suvun kertomus ulottuu 1930-luvulta nykyaikaan ja Vasantola luo vakuuttavan kuvan siitä, millaisia ketjuja sukupolvet luovat. Ympäröivä yhteiskunta on läsnä ja kukin on oman aikansa lapsi, kullakin on omat salaisuutensa ja surunsa. Ehkäpä parasta Vasantolan romaanissa on sen vaikuttava todentuntu. Eiköhän moni lukija löydä elävästä elämästä esimerkkejä, jotka rinnastuvat Marttaan, Topiin, Olliin tai Johannaan – kaikessa murheellisuudessaan.

Romaani on kauniisti kirjoitettu ja elävä kuvaus suomalaisesta suvusta, joka kohtaa nykyajan kuka mitenkin. Aineksia olisi minun makuuni voinut hieman karsia, sillä nyt tuntuu, että runsaudenpulassa jää käsittelemättä osasia, jotka olisivat ansainneet enemmän huomiota. Tämä on kuitenkin pieni ongelma, sillä kaiken kaikkiaan En palaa takaisin koskaan, luulen on eittämättä hieno romaani, joka tarjoaa lukijalle mieleenpainuvan lukukokemuksen. Henkilöhahmot ovat moniulotteisia ja keskeisiä teemoja käsitellään vivahteikkaasti, ajatuksia herättäen.

Satu Vasantolan kirjasta kirjoittavat myös ainakin Anne, Amma ja Arja. Ja ettei ihan A-kirjainten juhlaksi menisi, lisään joukkoon myös Tuijan ja Jaanan.

Helmet 2018: 32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on