Rakel Liehu: Helene

"Ymmärsin kaiken olevaisen, koko elämän merkityksen.
– Mikä se on, sinä kysyt, aukaiset silmäsi mullan alla, Kristian. 
– En osaa kertoa sitä sanoin, minä vastaan.  – Mutta voinko piirtää sen?"

Rakel Liehu: Helene
WSOY (2003)
512 sivua (pokkari)
Äänikirjan kesto 14 t 22 min.
Lukija Rakel Liehu.

Rakel Liehu sukeltaa taiteilija Helene Schjerfbeckin elämään romaanissa, joka sai Runeberg-palkinnon vuonna 2004. Minäkerronta saa välillä unohtamaan, että äänessä ei olekaan taidemaalari itse, vaan Rakel Liehu, taiteilija itsekin, joka kokee saaneensa merkin, jonka mukaan hänen kuului kerrontatyöhön ryhtyä. Romaani saa kiinnostumaan kansainvälisestikin arvostetusta taiteilijasta, ja lukuisat taideteosten nimet innoittavat etsimään, millainen olikaan esimerkiksi Punaposkinen tyttö.

Kiehtovasti Liehu rakentaa eteemme kuvan taiteilijasta, joka loukkaantui lapsena ja joutui pitkäksi aikaa vuodelepoon, nukutti pienen sisarensa pitkään uneen ja joutui huomaamaan sukupuolensa rajoitukset omassa ajassaan. Nykylukijasta koomiselta tuntuu se, miten Shjerfbeck saa kerta toisensa kieltävän vastauksen tarjotessaan teoksiaan näyttelyihin – nykyäänhän tiedämme, kuinka suunnattoman arvostettua hänen taiteensa on. Haikealta tuntuu se, miten taiteilija kohtaa elämän realiteetteja ja vanhenemistaan. Katkera vivahde puolestaan on siinä, miten äiti suhtautuu lahjakkaaseen tyttäreensä.

Mikä on totta, mikä sepitettä, se tietenkin jää mietityttämään, kun romaanin päähenkilö on todellinen. Toisaalta se ei ole olennaista, vaan tärkeää on se, että Liehu luo romaaniinsa uskottavat raamit, joiden sisällä lukijan on helppoa eläytyä taiteilijan elämään.

"Joka taululla on päivänsä."

Äänikirjan kuuntelijana koin työläänä eri aikatasoilla hyppelevän tarinan. Kuunnellessa oli välillä vaikea pysyä perillä, missä kohtaa elämää milloinkin ollaan. Liehu kuitenkin kirjoittaa kauniisti ja luo romaaniin kiehtovan tunnelman.

Helmet-lukuhaaste: 20. Taiteilijaelämäkerta.