Siirry pääsisältöön

Enni Mustonen: Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita #4

"-Pietarissa on tehty vallankumous, hän sanoi ja näytti äkkiä niin uupuneelta, että minun oli autettava hänet sisälle tampuuriin istumaan. -Väkijoukko päästi meidät vapaaksi, mutta siellä taistellaan vieläkin. Junassa ne väittivät että keisari on luopunut vallasta."
Enni Mustonen:
Sidotut - Järjen ja tunteen tarinoita
Otava 2007
Äänikirjan lukija Erja Manto
Kesto 10h 57min.
Hilmasta ja Anna-Sofiasta kertova historiallinen romaanisarja on jatkunut neljänteen osaansa saakka. Sidotuissa päästään näkemään, mitä Nimettömistä, Mustasukkaisista ja Lipunkantajista tutuille naisille läheisineen kuuluu. Ei ole kotimaan meno juuri rauhoittunut, vaan kuohuntaa on luvassa 1910-luvulla edelleenkin, kuten historiasta tiedetään.

Vuoden 1913 eduskuntavaaleissa ei kumpikaan sarjan päähenkilönaisista kohtaa menestystä. Hilma ei "liian herraskaisena" pääse edes ehdokkaaksi, Anna-Sofia puolestaan jää valitsematta vaikka listoilla onkin. Kun Hilman puoliso Veikko ei saa töitä, on perheen helppoa tehdä suuri päätös ja lähteä valtameren taakse Amerikkaan. Anna-Sofia puolestaan päätyy valitsemaan järkiavioliiton, joka osoittautuu toisenlaiseksi kuin ehkä kumpikaan osapuoli etukäteen odotti.

Jos ei yksityiselämä pelkkää auvoa ole, ei ole yhteiskunnallinen tilannekaan helppo. Kansakunta astelee tarmolla kohti itsenäisyyttä, mutta kivutta se ei käy. Santarmien valvonnasta vallankumoukseen ja suurlakosta sisällissotaan kulkevat suomalaiset, ja Hilmakin saapuu Amerikasta takaisin kotimaahan juuri parahiksi nähdäkseen sen, mihin kansakunnan kahtiajakautuminen voi maan ajaa.
Pikkuinen parkui raivokkaasti. Sen huutoon hukkuivat ampumisen äänet. Vain vatsanpohjassa tuntuva jytinä paljasti taistelun jatkuvan yhä. "Varokaa", Miina ehti huutaa, kun pihan puolen ikkuna helähti rikki ja luoti napsahti kaakeliuunin nurkkaan lohkaisten siitä palan pois.
Romaanisarjan neljännen osan myötä Anna-Sofia ja Hilma ovat tulleet yhä lähemmäs. He ovat eläviä hahmoja, joiden myötä Suomen historia piirtyy esiin vahvana kuvaelmana, jossa on kyse sekä yksilöistä että yhteiskunnasta. Tarmokkaat naiset ovat omanlaisiaan edelläkävijöitä, jotka rakentavat omalta osaltaan kotimaataan.

Sen olen ymmärtänyt, että Sidottujen myötä joudun valitettavasti jättämään romaanisarjan päähenkilöille hyvästit. Järjen ja tunteen tarinoiden viimeinen osa kuulemma hyppää ajassa aimo harppauksen eteenpäin.

Enni Mustonen on taitava tarinankertoja, joka onnistuu luomaan vakuuttavan kuvan viime vuosisadan alun elämästä. Erityisesti tämä neljäs osa onnistuu koskettamaan ja herättämään tunteita. Suosittelen lämpimästi historiallisen romaanin ystäville!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?