Kirjakaapin kummitus

Vaimon kuolemasta kertovassa kirjassaan Lewis kirjoittaa: "Kukaan ei koskaan kertonut minulle, että suru muistuttaisi näin paljon pelkoa. En pelkää mutta tunne on sama kuin jos olisin peloissani.Sama vapina vatsassa, sama levottomuus ja haukottelu, nieleskelen jatkuvasti." Luettuani sen olin hämmentynyt. Oliko suruni pelkoa? Mistä ihmeestä voin tietää, kumpi on kumpaa? Tara Menon: Upoksissa Siltala 2026 alkuteos Under Water   suomentanut Kaisa Kattelus äänikirjan lukija Johanna Valle kesto 5 t 2 min Lokakuussa 2012 Yhdysvaltoja koettelee hurrikaani Sandy, ja New Yorkissa kaikki tuntuvat valmistautuvan hirvittävään myräkkään. Mutta ei Marissa. Hän vaeltaa kaupungin kaduilla ja miettii haaksirikkoja ja vaaroja. Hänellä kun on kokemusta elämän epävarmuudesta ja katoavaisuudesta jo entuudestaan. Toisella aikatasolla eletään vuonna 2004 Thaimaassa. Marissa elää siellä biologi-isänsä kanssa, ja molemmilla on surua kannettavanaan: isä on menettänyt onnettomuudessa puolisonsa, Mariss...

Coran äidillä oli tapana sanoa, että tuuli lietsoi lapset kiihdyksiin, että tuulisella säällä hljaisimmatkin palasivat pihaleikeistään sisään villeinä. Cora tuntee nyt itsessään samaa rauhattomuutta. Ulkona talon takana tuulenpuuskat vääntelevät kuusia ja pyyhältävät välikön läpi portin kimppuun. Sisällä myös huolet kieppuvat ja syöksähtelevät sinne tänne. Koska huomenna – jos huominen koittaa, jos myrskyn raivo laantuu – Cora rekisteröi poikansa nimen. Tai ehkä, mikä onkin hänen todellinen huolensa, hän virallistaa sen, millainen pojasta tulee. Florence Knapp: Nimet WSOY 2026 alkuteos The Names  2025 suomentanut Irmeli Ruuska kansi The Orion Publishing Group 346 sivua On vuosi 1987, ja Cora on pienen pojan äiti. Pojalla on isosisko Maya mutta nyt lapsen nimeäminen on isompi pulma kuin ensimmäisen lapsen kohdalla: Coran puolison mielestä pojan nimeksi tulee ilman muuta isänsä mukaan Gordon, sillä niin suvussa on ollut tapana toimia. Cora kuitenkin epäröi. Hän tietää, että puolison ...

Katson verta valuvaa kumpua ja vihdoin ymmärrän: Minä olen Tarinoiden kumpu, olen kaikki saamelaisnaiset. Niin kauan kuin Tarinoiden kumpu vuotaa verta, minäkin vuodan verta. Minä tosiaan vuodan verta. Veri valuu tippoina lumeen. Suvi West: Syntien kummun naiset S&S 2025 äänikirjan lukija Suvi West kesto 10 tuntia Suvi Westin on määrä kirjoittaa vahvoista saamelaisnaisista tietokirja, joka on jo ennen syntyään niin merkittävä, että sille on myönnetty apuraha. Kirjoittaminen kuitenkin takkuaa. Edes paluu kotiseudulle Saamenmaalle ei auta, sillä kirjoittamisen eteen tunkevat nuoruusmuistot ja vanhat tuttavuudet sekä pohdinnat siitä, minkälainen saamelaisen pitäisi olla. Työtä sotkee vielä kaiken lisäksi Flow-Suvi, joka juhlii ja vie kirjahanketta aivan omaan suuntaansa. Eikä kirjoittamista varsinaisesti edistä kustantajakaan, jolla on omien vaatimustensa ohella epäilyksiä hankkeen etenemisestä. Kun hän matkaa Saamenmaalle passattavaksi, ei kirjoittamiselle ole tilaa juuri lainkaan, j...

Tällaista hidasvaikutteista autuutta ja sopusointua ei ole mahdollista kuvata, minkä vuoksi heidän kertomuksensa päättyy tähän. Tosirakkaus on vaitelias ja kahdenkeskinen, jatkuva kokemus pysyvästä ilosta arjessa. Vapaan maailman onnellisia avioliittoja edeltää usein ahdistus ja jännitys, mutta ne eivät ole liiton suola, ne vain antavat aiheen kertoa siitä. Lena Andersson: Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä Siltala 2025 alkuteos  Studie i mänskligt beteende suomentanut Sanna Manninen 249 sivua Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä on kenties novellikokoelma, vaikka kirjailija kieltääkin alkusanoissaan novelleja kirjoittaneensa. Se voi olla myös kokoelma moraliteetteja , kuten Andersson mainitsee, mutta määrittääpä genren sitten novelleiksi tai moraliteeteiksi, ei huomio kokoelman kiehtovuudesta ja terävyydestä muutu miksikään.  Teoksen teksteissä kuvataan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Heidän tiensä sivuavat ja yksi osa lukukokemusta onkin sen oivaltaminen, ...

Jonkin aikaa Joy istui ajatuksissaan, kahvia maistamatta, maisemaa näkemättä. Järki käteen nyt. Hänellä oli syy olla täällä, hän oli tullut tapaamaan sitä toista naista. Nyt hän joko tekisi sen mitä oli aikonut tai palaisi Pariisiin, ottaisi yhteyttä vanhoihin ystäviin ja jatkaisi entistä elämäänsä siellä. Sen perhanan taulun hän voisi vain lähettää uudelle omistajalleen ja unohtaa kaikki puheet tyttärestä. Pystyisikö hän vakuuttamaan itselleen, että elämä Yvesin kanssa oli ollut sitä mitä hän oli luullut? Ei. Ei hän voisi. Faith Hogan: Kirjakaupan naiset Bazar 2026 alkuteos The Bookshop Ladies  2024 suomentanut Virpi Vainikainen kansi äänikirjan lukija Anna Saksman kesto 10 t 42 min Pariisilaistunut Joy menettää dramaattisesti miehensä, joka saa viimeisenä ennen kuolemaansa kerrottua valtavan salaisuutensa: miehellä on tytär. Ei ole vaikeaa arvata, että arvokkaan maalauksen testamenttaaminen tuntemattomalle naiselle liittyy jollain tapaa asiaan. Mutta miten? Sen Joy haluaa selvitt...

Hänen viime kerralla tuomansa kukkakimppu on kuihtuneena kiven juuressa. Hän korjaa sen pois, puhdistaa haudalta lehdet ja roskat ja sytyttää uuden kynttilän. Ei näy mitään merkkejä siitä, että kukaan muu olisi käynyt täällä siivoamassa tai laittamassa. Vähän sääli, ettei kukaan tunnu välittävän, Andrea ajattelee. Isähän haudattiin tänne juuri siksi, että hauta olisi lähellä Röllekebackenia. Andrea kyykistyy ja laskee käden kauniille kivelle. Tuntuu edelleen epätodelliselta nähdä isän nimi kaiverrettuna sen harmaaseen graniittiin. Moa Herngren: Sisaruskateutta Gummerus 2026 alkuteos Syskonfejden   suomentanut Sirje Niitepõld kansi www.designstudioe.com 500 sivua Andrea, Ulrika ja Rasmus ovat menettäneet hiljattain isänsä. On siis aika uudenlaisen elämänvaiheen, ja jotenkin muutos konkretisoituu äidin 72-vuotissyntymäpäivillä. Paitsi että isä on poissa on myös lapsuudenkodissa jokin muuttunut. Astioita on kadonnut, eikä varsinkaan erityistä ruusuvatia löydy mistään. Tai Andrea ei si...

Lucy herää ulkoa kuuluvaan kakadun rääkäisyyn. Aamu vasta sarastaa – hänen puhelimensa näyttää, että kello on kuusi. Valjussa valossa ja ikkunan läpi kuuluvassa meren aavemaisessa kutsussa on jotain ajan ulkopuolella, rajoilla olemisen tuntua. Ehkä uni tuntuu sen vuoksi läheisemmältä – kuin huoneelta, josta hän on juuri astunut ulos.  Hän muistaa kerta kerralta enemmän, ikään kuin se toinen maailma loiskuisi hänen kantapäilleen. Suuta ja sieraimia vasten puristuva pimeys. Naisten itku ja rukoilu. Tunne jonkun kädestä hänen kädessään niin vahvana, että sen puuttuminen tuntuu kipuna ruumiissa. "Mo dheirfiúr. Minun siskoni." Hetken uni on kiinteämpi ja todellisemman tuntuinen kuin sänky, sen muhkuraiset tyynyt ja peitolle lankeava valju auringonvalo. Ainoa yhdysside on meren ääni: tuntuu kuin sen rytmikäs kohina ja imu olisivat seuranneet häntä. Emilia Hart: Seireenit WSOY 2026 alkuteos The Sirens  2025 suomentanut Irmeli Ruuska alkuperäiskansi Claire Ward äänikirjan lukijat Lee...