Siirry pääsisältöön

Sigrid Nunez: Paras ystävä

En halua puhua sinusta enkä kuunnella kun muut puhuvat sinusta. Se on tietenkin klisee: me puhumme kuolleista, jotta muistaisimme heidät, jotta pitäisimme heidät elossa sillä ainoalla tavalla johon kykenemme. Olen kuitenkin huomannut, että mitä enemmän ihmiset sinusta puhuvat – esimerkiksi muistotilaisuuden esiintyjät, ihmiset jotka rakastivat sinua ja tunsivat sinut hyvin, ihmiset jotka ovat taitavia sanankäyttäjiä – sitä kauemmas sinä etäännyt, sitä enemmän hologrammin kaltainen sinusta tulee.

Sigrid Nunez: Paras ystävä
Aula & Co 2024
alkuteos The Friends
suomentanut Kristiina Drews
kansi Sanna-Reeta Meilahti
215 sivua

Naisen ystävä päättää siirtyä tuonpuoleiseen yllättäen. Hän on kylläkin kärsinyt masentuneisuudesta ja puhunut itsemurhasta, mutta silti kuolema yllättää. Olihan miehen terveys erinomainen ja moni asia hyvin. Ja sitten taas toisaalta hän koki ikääntymisen olevan kuin hidastettua kastraatiota ja ajatteli elämän olevan parempi novellina kuin romaanina.

Jos kuolema yllättää naisen, yllättää hänet myös kuolleen ystävän lesken pyyntö: Vaimo Kolmonen pyytää naista ottamaan luokseen miehen koiran. Vaimo ei koiraa halunnut alun perinkään, eikä hän todellakaan halua ottaa vastuuta suuresta tanskandogista. Vastentahtoisesti nainen suostuu, vaikkei hän edes saisi pitää asunnossaan koiraa. Hänen elämänsä siis muuttuu monin tavoin: hän menettää ystävänsä mutta saa seurakseen koiran, Apollon, joka muistuttaa poismenneestä mutta tuo myös iloa elämään.

Myönnän, että Sigrid Nunezin Paras ystävä hämmensi minua alkuun. Odotin, että romaanin fokus olisi nimenomaan yllättäen minäkertojan elämään astuneessa koirassa, mutta romaanissa onkin kyse paljosta muustakin. Siinä on esseistinen ote, ja romaani pohtii suuren koiraeläimen ohella myös elämää ja kirjoittamista, surua ja luopumista. Aihelmat ovat sellaisia, että ne vetosivat minuun lopulta enemmänkin kuin mitä ennakkoon osasin arvailla.

Paras ystävä on viisas ja ajatuksia herättävä romaani. Paikoin jopa tajunnanvirtamaiselta tuntuva rakenne haastaa ajoittain mutta toisaalta se myös palkitsee. Monenlaiset kirjallisuusviitteet, huumori ja terävät havainnot maailmasta viehättävät niin, että kirjan äärelle halajaa uudelleenkin.

Muualla: Kirjakimara ja Kirjasähkökäyrä.

Helmet 2024 -lukuhaaste: 37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita.

Kommentit

  1. Tästä voisi saada itsekin täytettyä tuon saman haastekohdan. Olen hieman yllättynyt, ettei mikään tähänastinen teos ole sopinut siihen. Olen ilmeisesti hiljalleen joko turtunut tai rauhoittunut, ettei kirjallisuus niin herkästi nosta tunteita. :D

    VastaaPoista
  2. Vaikuttaa sellaiselta pieneltäsuurelta kirjalta. Ja jollakin tapaa lohdulliselta myös.

    VastaaPoista
  3. Taisin poimia tämän vinkin Blogistania-palkintojen jakotilaisuudesta, ja koiraihmisenä aloitin kuuntelun aika pian. No eipä todellakaan ollut ihan sitä mitä odotin! Kuten mainitsitkin, romaani palkitsee lukijansa laajetessaan elämän koko kirjoon ja syventyessään aika peruskysymyksiin.
    Minna /KBC

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok