”Kun ei voinut pyytää toista rakastamaan elämän loppuun asti, piti pyytää rakastamaan edes nyt: tulemaan petiin. Ja kun ei saanut sanoa, että en voi elää ilman sinua, piti sanoa että haluan, minä niin haluan.”
Pirjo Hassinen piirtää romaanissaan Parit komean kaaren, jolle asettuvat kauniisti niin Grahnin suvun tarina kuin myös kertomus Jyväskylän kaupungin muutoksesta ja kasvusta. Vuosikymmenien aikajänteellä kulkevasta tarinasta muodostuu ehyt kokonaisuus, joka vie mukanaan.
Keskiössä on Leena, joka on Parien alkaessa nuori tyttö. Hänen raskaana tehtävänään on saattaa äiti Kinkomaan keuhkoparantolaan, joka ei ole erityisen mieltä ylentävä paikka. Kun äiti jää parantolaan, tytär asettuu äitinsä sisaren luokse Jyväskylään. Entinen kotikaupunki Kuopio jää muistoihin, kun Leena pääsee niin opiskelemaan kuin autokouluun ja jää kiitollisuudenvelkaan hyväntekijäsukulaisilleen, Grahneille, jotka ovat kivunneet yhteiskunnan portaissa paljon Leenan lapsuudenperhettä korkeammalle.
Samalla, kun Leena sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen, on läsnä suhde äitiin. Vuosikymmeniä myöhemmin Leena ruotii rakkauttaan äitiin ikäihmisen viisaudella, mutta nuorella ihmisellä ei riitä sanoja sille, mitä tapahtuu, kun huolehtijan ja huolehdittavan roolit kääntyvät ylösalaisin. On muitakin asioita, joille ei 1930-luvulla riitä sanoja, ja kiinnostava kysymys onkin se, millainen rakkaus on sallittua. Samalla kiehtovat ne raamit, joihin Hassisen romaanin henkilöt asettuvat joko tahtoen tai tahtomattaan.
Maailma on kovin erilainen 1980-luvulla kuin 1930-luvulla. Kun Leena nuoressa aikuisuudessaan joutuu taipumaan vahvempien tahtoon, on hänen pojallaan puoli vuosisataa myöhemmin enemmän vapauksia valita. Olli tekee omia ratkaisujaan ja vieraantuu niin äidistään kuin omista lapsistaan, jotka puolestaan elävät uudella vuosituhannella toisenlaisten haasteiden edessä. Leenan pojantytär Aino suree maailman kohtaloa ja tietää olevansa hyväosainen. 2000-luvun nuoren aikuisen elämässä keskeinen kysymys on, onko hänellä oikeutta lisätä maailman ihmismäärää synnyttämällä oman lapsen. Ovatko omat geenit ylipäätään sellaisia, että niitä kannattaa siirtää eteenpäin?
Parit on tarina Grahnien suvusta, mutta samalla se on kuitenkin eniten tarina Leenasta, joka tukee sukuun hyvin toisenlaisista lähtökohdista. Tarinassa korostuvat Leenan alkuosuuden jälkeen muutenkin toisaalta tulleiden näkökulmat: 1980-luvulla Leenan miniän, 2000-luvulla Leenan pojan vävyn. Ratkaisu on oivaltava, sillä usein ulkopuolelta tullut huomaa enemmän.
Olennaista Pareissa on rakkaus, joka saa vivahteitaan myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Hassinen tuo teokseensa monenlaista rakkautta ja kuvaa henkilöidensä kautta hienosti sitä, mitä kaikkea rakkaus voi olla.
Kirjailija vastaa kysymyksiin kirjastaan Kotilieden haastattelussa.
 |
| Pirjo Hassinen: Parit Otava (2018) 299 sivua |
Pirjo Hassinen piirtää romaanissaan Parit komean kaaren, jolle asettuvat kauniisti niin Grahnin suvun tarina kuin myös kertomus Jyväskylän kaupungin muutoksesta ja kasvusta. Vuosikymmenien aikajänteellä kulkevasta tarinasta muodostuu ehyt kokonaisuus, joka vie mukanaan.
Keskiössä on Leena, joka on Parien alkaessa nuori tyttö. Hänen raskaana tehtävänään on saattaa äiti Kinkomaan keuhkoparantolaan, joka ei ole erityisen mieltä ylentävä paikka. Kun äiti jää parantolaan, tytär asettuu äitinsä sisaren luokse Jyväskylään. Entinen kotikaupunki Kuopio jää muistoihin, kun Leena pääsee niin opiskelemaan kuin autokouluun ja jää kiitollisuudenvelkaan hyväntekijäsukulaisilleen, Grahneille, jotka ovat kivunneet yhteiskunnan portaissa paljon Leenan lapsuudenperhettä korkeammalle.
Samalla, kun Leena sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen, on läsnä suhde äitiin. Vuosikymmeniä myöhemmin Leena ruotii rakkauttaan äitiin ikäihmisen viisaudella, mutta nuorella ihmisellä ei riitä sanoja sille, mitä tapahtuu, kun huolehtijan ja huolehdittavan roolit kääntyvät ylösalaisin. On muitakin asioita, joille ei 1930-luvulla riitä sanoja, ja kiinnostava kysymys onkin se, millainen rakkaus on sallittua. Samalla kiehtovat ne raamit, joihin Hassisen romaanin henkilöt asettuvat joko tahtoen tai tahtomattaan.
Maailma on kovin erilainen 1980-luvulla kuin 1930-luvulla. Kun Leena nuoressa aikuisuudessaan joutuu taipumaan vahvempien tahtoon, on hänen pojallaan puoli vuosisataa myöhemmin enemmän vapauksia valita. Olli tekee omia ratkaisujaan ja vieraantuu niin äidistään kuin omista lapsistaan, jotka puolestaan elävät uudella vuosituhannella toisenlaisten haasteiden edessä. Leenan pojantytär Aino suree maailman kohtaloa ja tietää olevansa hyväosainen. 2000-luvun nuoren aikuisen elämässä keskeinen kysymys on, onko hänellä oikeutta lisätä maailman ihmismäärää synnyttämällä oman lapsen. Ovatko omat geenit ylipäätään sellaisia, että niitä kannattaa siirtää eteenpäin?
Parit on tarina Grahnien suvusta, mutta samalla se on kuitenkin eniten tarina Leenasta, joka tukee sukuun hyvin toisenlaisista lähtökohdista. Tarinassa korostuvat Leenan alkuosuuden jälkeen muutenkin toisaalta tulleiden näkökulmat: 1980-luvulla Leenan miniän, 2000-luvulla Leenan pojan vävyn. Ratkaisu on oivaltava, sillä usein ulkopuolelta tullut huomaa enemmän.
Olennaista Pareissa on rakkaus, joka saa vivahteitaan myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Hassinen tuo teokseensa monenlaista rakkautta ja kuvaa henkilöidensä kautta hienosti sitä, mitä kaikkea rakkaus voi olla.
Ei kukaan sanan varsinaisessa merkityksessä valitse toista, mutta rakkaus näköjään menee pareiksi. Ilman sen ymmärtämistä ja kokemista ei kukaan voisi edes kuvitella mitään universaalin rakkauden tilaa. Rakkaus pyörittelee pareja kaikkialle, äitejä ja poikia, miehiä ja vaimoja, sydänystäviä. Niitäkin, joita pitää yhdessä vain ajat sitten mädäntynyt intohimo...Hassisen edellisten varsin poliittisten teosten (Popula 2012, Sauna Paradis 2014 ja Kalmari 2016) jälkeen olen iloinen siitä, että kirjailija on jättänyt poliittisuuden tässä romaanissa sivuun ja etualalla ovat ihmissuhteet. Niiden kuvaajana Hassinen on todella taitava, ja Parit nousee 2010-luvulla julkaistujen Hassisen teosten joukossa ehdottomasti minun listani kärkeen.
Kirjailija vastaa kysymyksiin kirjastaan Kotilieden haastattelussa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.