Siirry pääsisältöön

Rosa Liksom: Everstinna

"Kyllä met osasimma joskus nauraa myös meän omale kierole mielele, irstauelle ja tyhmänylpeyelle. Soutelimma tyynelä järven sölälä, pilkimä ahvenia jääkannen päältä, laskima lumihiutahleitten sakaroita, kokosimma elokuun aamuna kastepisaroita toophiin, matkustimma kotomaassa ja maailmala. Ilman niitä puhtaan rakhauen pilkahtuksia olisin tappanu itteni. Mulla ei ollu yhtään ystävää kelle puhua suohraan, miten julmassa toelisuuessa elin."
Rosa Liksom:
Everstinna
(Like 2017)
190 sivua
Äänikirjan kesto 5 t 30 min.
Lukija Anna Saksman.

Kyllä Everstinna on taas osoitus siitä, miten Rosa Liksom osaa kirjoittaa. Romaani on rehevä ja elävä kuvaus naisesta, jolla on esikuvansa elävässä elämässä ja jonka elämää voisi kuvata ainakin sanalla omaperäinen.

Romaani on everstinnan muistojen kokoelma. Ikääntynyt nainen katsoo taaksepäin, muistaa mennyttä. Muistoihin kietoutuu yhteiskunnallisia muutoksia, erilaisia aikoja, jotka ovat sekä koko kansakunnan muistia että myös yksityistä elämää. Päähenkilön historiaa ei voi sanoa kauniiksi, sillä mukaan mahtuu niin natsismia kuin parisuhdeväkivaltaa. Jotain rosoisen kaunista, pohjoista kesyttämättömyyttä tarinassa kuitenkin on, niin taiten Liksom Everstinnan kokemuksia tarinaksi pukee.

Vaikka Everstinna kertoo menneestä, on sillä kosolti annettavaa myös nykyajassa. Ääriaatteet ja tietynlainen opportunismi sävyttävät everstinnankin elämää, ja se, miten natsismi vie mukanaan (monia!) on kylmäävää.
Nyh aattelen, että natsit ei loppuhneet Hitlerin ittensä tappamisseen, vaan aina ko annethaan maholisuus, syntyvät uuet natsit ja vasistit, koska ihminen on semmonen.
Hahmona Everstinna on moninainen ja ristiriitainen. Hänen aatemaailmaansa on vaikea hyväksyä tai ymmärtää, mutta silti hänessä on jotain, mitä haluaa ymmärtää. Hän on omanlaisensa mutta samalla aikansa ihmisen kuva. Anteeksipyytelemättömyys ja oman tien kulkeminen herättävät kunnioitusta, ja Liksomin tapa tuoda päähenkilön ääni kuuluviin lakonisesti mutta samalla rehevästi on vertaansa vailla.

Kuuntelin Everstinnan äänikirjana, ja sellaisena voin lämpimästi teosta suositella. En suuresti pidä murteella kirjoitetun tekstin lukemisesta mutta äänikirjana Everstinna toimii kertakaikkisen mainiosti - minun kohdallani jopa niin hyvin, että kuuntelin romaanin kahdesti. Sanomattakin lienee siis selvää, että Everstinna asettuu hyvin korkealle vuoden 2017 kirjalistallani.

Helmet 2018: 43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle.
Everstinna on käännetty viroksi, unkariksi ja tanskaksi. Tiedot täältä.

Kommentit

  1. Everstinna on ilahduttava tähti kotimainen kirjallisuuden taivaalla<3

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä, että Everstinna on viime vuodeen parhaimmistoa kotimaisessa kirjallisuudessa. Loistava murrekirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Everstinna on loistava monessa mielessä.

      Poista
  3. Everstinna toimii kyllä niin hyvin äänikirjana! Lukija on taitava, murre sujuu ja minäkerronta on mielestäni erityisen sopiva äänikirjaan. Hieno romaani, yksi viime vuoden parhaimmista kotimaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku kirja pitäisi kokea nimenomaan äänikirjana, niin ehdottomasti Everstinna. Mainio kokemus!

      Poista
  4. Everstinna on hurja kirja. Minunkin kirjalistallani se on korkealla. Äänikirjana kuuntelu kiinnostaa minua juuri tämän kirjan suhteen, sillä kielen poljento ja voima on siinä niin keskeistä, ainakin lukijan täytyy olla luonteva pohjoisennpuhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurja Everstinna tosiaan on. Äänikirjana romaani toimi minulle mainiosti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.