Siirry pääsisältöön

Tommi Kovanen, Jenny Rostain: Kuolemanlaakso

"Yhtäkkiä kuului kova pamaus ja maailmani musteni. Tajuntani valtasi hiljaisuus.
Pelikello pysähtyi aikaan 00:11 ja peli vihellettiin poikki.
Minua oli taklattu takaa kuolleesta kulmasta ja makasin jäällä tajuttomana."

Tommi Kovanen, Jenny Rostain:
Kuolemanlaakso
(Bazar 2017)
Äänikirjan lukija Antti Jaakola
Kesto 6h 6min.

Tommi Kovanen on entinen jääkiekkoilija, joka Rauman Lukossa puolustajana pelatessaan sai taklauksen seurauksena aivovamman ja joutui lopettamaan uransa. Mediassakin tilaa saanut tapaus on ehdottomasti kaiken julkisuuden arvoinen, ja enemmänkin. On hyvä, että monia epäreiluja ja absurdeja piirteitä saaneesta tapauksesta puhutaan ja kirjoitetaan. Jos sillä estetään yksikin vastaava vakava loukkaantuminen, on tehty jo paljon hyvää.

Kovin vaikealta tuntuu kirjoittaa kirjasta, joka perustuu traagisiin tositapahtumiin. Myötätuntoni on, ehdottomasti, kovia kokeneen pelaajan puolella. Hänen tarinansa on karmaiseva ja huolestuttava. Silti en voi olla sanomatta, että jonkinlainen moniäänisyys olisi voinut olla kokonaisuudelle eduksi, sillä nyt kirjassa korostuu Kovasen oma kokemus niin, että kaikki muut jäävät varjoihin katsomaan sivusta, kun mies tuhoaa ympäriltään lähes kaiken. Onko todella niin, että kukaan lähellä ei välittänyt eikä puuttunut asioihin ennen kuin oli jo melkein myöhäistä? Olisin mielelläni kuullut, miten lähipiiri koki käänteentekevän onnettomuuden, joka varmasti vaikutti suuresti myös muihin kuin uhriin itseensä. En myöskään voinut olla miettimättä, kuinka pelaaja, joka omienkin sanojensa mukaan muistaa tapahtumia huonosti, voi kuvata kaikkea mennyttä niin tarkasti.

Niin tai näin, Kuolemanlaakso on tärkeä kirja tärkeästä aiheesta. Jääkiekko on Kovasen koko elämä, ja käytännössä se lopulta vie häneltä lähes kaiken. On äärimmäisen murheellista, että lajissa sallitaan edelleen rumia, jopa vammauttavia taklauksia - viimeisimpänä uutisoitiin nuoren suomalaisen NHL-pelaaja Sebastian Ahon loukkaantumisesta taklauksen seurauksena. SM-liigasta ja sen johtoportaan toimijoista Kuolemanlaakso antaa häpeällisen kuvan. Toivottavaa on, että Kovasen tarina herättää ajattelemaan entistä enemmän sitä, että jokaisen pelaajan terveyden on oltava prioriteettien kärjessä - ei pelin näyttävyyden tai väärintekijöiden suojelemisen.

Kommentit

  1. Olen jonkin verran kuullut tästä Kovasen kirjasta ja syntyi nyt tunne, että voisin tämän lukea. Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Elegia. Olisikin kiva päästä lukemaan sinun ajatuksiasi tästä.

      Poista
    2. Jonna

      mie luin Tommin ja kirjoitin tuonne: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kuolemanlaakso/

      Nostin sen kolmen kärkeen, vuoden 2017 Blogistaniassa.

      Poista
    3. Kiitos linkistä, hikkaj! Käynpä lukemassa ajatuksiasi kirjasta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on