Siirry pääsisältöön

Anders Hansen: Aivovoimaa - Näin vahvistat aivojasi liikunnalla

"Jos olet niin stressaantunut, että et usko ehtiväsi harrastaa liikuntaa, haluan sanoa, että juuri sinun on tarpeen liikkua! Ja jos uskot työmäärän estävän liikunnan, tässä sinulle vinkki: kun varaat aikaa liikuntaan, alat voida paremmin, stressi vähenee ja työtkin sujuvat helpommin. Uskallan nimittäin luvata, että jos silloin tällöin otat yhden tunnin työajasta liikuntaan, saat enemmän tehtyä loppujen työtuntien aikana."
Anders Hansen:
Aivovoimaa -
Näin vahvistat aivojasi liikunnalla
(Atena 2017)
Alkuteos Hjärnstark 2016
Suomentanut Susanna Paarma
253 sivua

Anders Hansenin tietokirja Aivovoimaa - Näin vahvistat aivojasi liikunnalla on jokaiselle liikuntaa harrastavalle oivaa luettavaa, sillä kirja kertoo, kuinka monenlaisia hyötyjä liikunnasta ihmiselle on. Ennen kaikkea Aivovoimaa olisi kuitenkin erittäin tarpeellista luettavaa heille, jotka eivät - syystä tai toisesta - liiku. Hansen kertoo hyvin vakuuttavasti siitä, mitä kaikkea hyvää liikkumisesta seuraa, että voisi kuvitella paatuneemmankin sohvaperunan ponkaisevan pehmeiden tyynyjen välistä liikkeelle. Tai ainakin luulisi faktojen panevan harkitsemaan, josko liikunta sopisi osaksi omaa elämää.
Suomessa, Japanissa ja Etelä-Afrikassa tehtyjen tutkimusten mukaaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat ovat vähemmän kyynisiä ja neuroottisia. Lisäksi he tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta lähiympäristönsä ihmisten kanssa.
Liikunnasta koituvia hyötyjä kirjassa riittää. Kysymys ei ole pelkästään fyysisen kunnon kasvamisesta, vaan aktiivisuus vaikuttaa muutoinkin. Hansenin mukaan liikunta esimerkiksi hidastaa ikääntymistä ja kohottaa mielialaa, vähentää ahdistusta ja parantaa muistia. Eikä sovi unohtaa, että liikunta auttaa kaikenikäisiä.

Todisteita liikunnan hyvistä vaikutuksista on runsaasti. Kirjassa viitataan lukuisiin tutkimuksiin, vaikka toisaalta myös myönnetään, että aina ei voida olla varmoja, mikä mihinkin vaikuttaa. Kattavasti kuitenkin voidaan vetää se johtopäätös, että säännöllinen liikkuminen auttaa monenlaisissa asioissa.

Aivovoimaa on yleistajuisesti kirjoitettu kirja siitä, mitä hyvää fyysinen aktiivisuus ihmiselle tekee. Kirjan luettua voi kysyä, miksei sanomaa liikkumisen myönteisistä vaikutuksista nosteta esille laajemmalti.  Sitä Hansen pohtii itsekin.

Anders Hansen puhuu asiastaan vakuuttavasti. Ylilääkärin ja konsultoivan psykiatrin innostus aiheeseensa välittyy, ja jos aloitteleva liikkuja etsii syitä lähteä lenkille, niitä Hansen tarjoilee yllin kyllin.

Suosittelen kirjaa lämpimästi lukijalle, joka on kiinnostunut fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista ihmiseen. Lämpimämmin suosittelen kirjaa lukijalle, joka suunnittelee liikunnallisen elämän aloittamista. Lämpimimmin suosittelen kirjaa lukijalle, joka ei vielä ole keksinyt syytä lähteä liikkeelle.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Samaa mieltä, liikunnasta on runsaasti hyötyä. Sitten siitä voi olla myös fyysisiä haittoja. Kultainen keskitie on parasta liikunnassa. 8 tunnin istunnot pelkästään tuolilla ovat pahasta koko keholle. Siksi yritän matkustaa yleensä junalla, koska junassa pääsee liikkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kultainen keskitie on tässä - kuten monessa muussakin asiassa - paikallaan. Juuri hiljattain luin, että kun liikunnan määrä ylittää tietyn rajan (en tietenkään muista, minkä), suotuisia vaikutuksia ei enää kerry vaan liikunta kuluttaa enemmän kuin antaa.

      Eilen istuin autossa tuntikausia ja sen kyllä huomasi olossa. Junamatkustamista suosin minäkin!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…