Siirry pääsisältöön

Tuomas Vimma: Raksa

"Katselin Danikaa hetken ääneti. Nuorempana varmastikin hyvinkin kauniista kasvoista huokuivat jatkuvasti liian lyhyiksi jäävät yöunet, suuret työelämän paineet sekä muutenkin huonot elintavat. Ponnarille kiskaistut hiukset olivat puolipitkät, hieman kiharat ja sävyltään sitä vaaleaa ruskeaa, jota Tikkurila kutsui V39 toffeeksi. Päälaelta erotti muutaman maalitahran."
Tuomas Vimma: Raksa
Gummerus 2011
Kirjan pituus 9h 11min
Lukija Jukka Peltola
Romaanin Raksa päähenkilö ja minäkertoja on työttömäksi päätynyt insinööri Sami, joka on kyllästynyt rakennusalan epämääräisiin häärääjiin. Pian työpaikkoja löytyy kaksikin, ja Hyperborea pelastaa miehen kauheammalta kohtalolta yrityksessä, jonka maineesta löytyy paljonkin parantamisen varaa. Hyperborean omistajan tytär Danika Stenhammar ottaa Samin oikeaksi kädekseen luovimaan rakennusalalla, joka on täynnä kupruja ja suoranaista kusetusta, harmaasta taloudesta puhumattakaan.

Sujuvaa ja varsin viihdyttävää kerrontaa tämä Raksa tarjoaa. Rakennusalan epäkohtia tuodaan esille suorasukaiseen ja menevään tyyliin, ja teos tarjoaa ihan mukavaa ajanvietettä. En kuitenkaan innostunut teoksen kielestä vaan pikemminkin ärsyynnyin. Juonikuviot eivät nekään juuri innostaneet vaan alkoi tuntua siltä, että tarina ei etene vaan pyörii paikallaan. Jossain vaiheessa aloin ihmetellä, missä tarinan pointti oikein on. Lopussa vauhti kuitenkin kiihtyy elokuvamaisiin mittoihin, ja se, miten Danika ja Sami tapaavat verotarkastajan, on varsin hauskasti puettu kirjalliseen muotoon. Raksa ei jätä jälkeensä vahvoja muistoja mutta on varmasti viihdyttävä lukukokemus sellaisille, jotka Vimman tyylistä pitävät.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös HannaNorkkuTaikaJoriKirsi ja Kini.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…