Sitä paitsi seksuaalinen häirintä on vain jäävuoren huippu. Pinnan alla lymyilee kilotonneittain RAKENTEELLISEN NAISVIHAN muita ilmenemismuotoja. Politiikka ja työelämä näiden keskellä… voi luoja.
Jessi Jokelaisen Femokratia-sarjakuvateosta sai jonottaa kirjastosta pitkään. Kun sen vihdoin sain, uppouduin siihen parin illan ajan varsin intensiivisesti enkä enää lainkaan ihmetellyt pitkää jonotusta. Femokratia on vaikuttava ja hyvin rakennettu teos naisen asemasta politiikassa mutta siinä ohessa myös laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Feministinen sarjakuva on vahvan omaääninen. Jokelainen kuvaa omien kokemustensa ja havaintojensa kautta sitä, minkälaista on tulla untuvikkona politiikkaan ja kokea olevansa vieraalla maalla. Omat kokemukset peilautuvat tietoon siitä, että politiikassa nainen kokee esimerkiksi seksuaalista häirintää ja saa osakseen vihapuhetta useammin ja todennäköisemmin kuin mies.
Ytimessä on väite, että tasa-arvo ei ole vieläkään Suomessa valmis. Väitettä perustellaan moninaisten lähteiden avulla tiiviisti, olennaiseen keskittyen ja usein myös voimasanoilla viestiä höystäen.
Välttämättä Femokratia ei tarjoa tasa-arvo-ongelmiin ja naisvihaan perehtyneelle hirveän paljoa uutta. Silti teos on kiinnostava tietopaketti, joka on oivallista luettavaa erityisesti sellaiselle lukijalle, joka on vasta heräilemässä nykyajan haasteisiin. Kuvitus toimii ja ilmeikkääseen teokseen uppoutuu mielellään.
Helmet 2025 -lukuhaaste: 34. Kirjassa on tunnettu rakennus.
Sarjakuvamuoto kiinnostaa ja kannen perusteella on myös tyylillisesti silmääni miellyttävä eli tämän voisin lukea kyllä (Suomi-listalle siis!). Itse aiheen koen “väsyttävänä”, koska siitä on tullut luettua muutenkin aika paljon – lähinnä tosin enkunkielistä materiaalia uutisten ja muiden juttujen muodossa. Ja tietysti monissa lukemissani kirjoissa aihe on läsnä eri tavoin.
VastaaPoista