Siirry pääsisältöön

Tiina Piilola: Taivaanmerkit

"Saturnus-kuviosta oli tietenkin hirveää kuulla, varsinkin kun kaikki, mitä Korpiranta Saturnus-kurssipäivänä luetteli, osui häränsilmään. Hänen mukaansa pelkotaipumus oli todennäköisesti näkynyt jo vauvana: matala ärsyyntymiskynnys, yliherkkä elimistö - varsinkin vatsa - sekä selittämättömiä kauhuntunteita. Kuvaan saattaa kuulua myös fobioita, antisosiaalista käyttäytymistä, depressiota ja itsemurhataipumusta kuten Sylvia Plathilla, kuuluisalla Saturnus-kahdennessatoista-huoneessa-piruparalla."
Tiina Piilola: Taivaanmerkit
(S&S 2016)
292 sivua (e-kirja)
Tiina Piilolan romaanin Taivaanmerkit päähenkilö on Emma, joka tulkitsee taivaan merkkejä, jotka kertovat, että elämä on muuttumassa. Ilmassa on uhkaavia merkkejä, kun näyttelijäpuoliso Jarkko saa työparikseen hemaisevan Anniinan ja kotona arki on omiaan tukahduttamaan romantiikan. Väitöskirjaakin pitäisi saada tehtyä samalla, kun huolehtii parisuhteesta ja perheen tyttärestä.

Emman ponnistelut eivät rajoitu vain taivaanmerkkien tulkitsemiseen vaan hän hakee myös henkistä kasvua erilaisilta mindfullnessistä rebirthingiin.
Siinä se oli.
Taivaanmerkit olisivat minun juttuni. Tuolle kurssille minun oli päästävä, maksoi mitä maksoi.
Näytin mainosta Jarkolle ja sanoin ilmoittautuvani.
"Henkinen astrologia? Mitä tämä nyt on? Ensin se järjetön hengityshomma ja nyt tämä."
Taivaanmerkit on vauhdikkaasti etenevä romaani, joka sisältää ilahduttavasti paljon intertekstuaalisuutta ja viittauksia ajankohtaisiin ja jo unohtuneisiinkin ilmiöihin. Oivallettavaa ja bongattavaa tarinassa riittää, ja kyllä arjen paineissa elävä varmasti löytää kokonaisuudesta kosketuspintaa.

Piilola kirjoittaa kepeästi mutta välillä Emman poukkoilu ja kaahotus saa väsähtämään. Huumori on vaikea laji, ja kai se on sattumankauppaa, milloin tarina onnistuu viihdyttämään ja milloin ei. Minua Taivaanmerkit ei riemastuttanut aivan niin paljon kuin monia muita, mutta chick lit harvemmin minuun vetoaa.

Romaanista toisaalla: Suomi lukee, Lukuneuvoja, Tuijata, Ullan Luetut kirjat ja Kirsin Book Club.

Kommentit

  1. Taivaanmerkit koetteli minua kepeydellään. Lähdin lukemaan, kun päähenkilö teki väitöskirjaa, mutta tämä new age -kulttuuri ei ole minun juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä oikein minunkaan juttuni ole, vaikka tarinassa viihdyttävyyttä onkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…