Edellisenä päivänä Lachlan oli palannut kiertelemästä kartanon tiluksia niin myöhään, että häneltä oli mennyt ohi koko Rillan yllättävään ilmestymiseen liittyvä tohina. Hänen puhelimensa oli ollut kuuluvuusalueen ulkopuolella, kun perheen ryhmächattiin oli kilahtanut Charlotten viesti, jossa kerrottiin, että tämä oli törmännyt Rillaan ja ottanut hänet mukaansa kartanolle kahville. Sitä oli seurannut viesti Bethiltä, jossa tämä pahoitteli, ettei päässyt tulemaan. Lachlan arveli, että Polly oli tapansa mukaan ollut joutilaana, sillä tämä oli puhkunut intoa Lachlanin palatessa myöhemmin iltapäivällä kotiin. Uuden ihmisen ilmestyminen Applemoreen oli iso juttu, ja Rilla oli selvästi tehnyt Pollyyn vaikutuksen. Lachlan oli esittänyt välinpitämätöntä, ollut viileä ja lyhytsanainen – mutta mielessään hän oli käynyt uudelleen ja uudelleen läpi sitä hetkeä, jolloin Rilla oli seisonut Applemoren mökin lukitulla ovella väsyneenä, vihaisena ja vielä sievempänä kuin hän muisti. Vaikka ei hänen kyllä pitäisi miettiä Rillaa nyt ollenkaan, hänellä oli suurempiakin murheita, esimerkiksi juuri Polly… joka oli hänen huolenaiheistaan suurin.
Rilla Clark on menettänyt hiljattain isänsä ja matkustaa kotiseudulleen Skotlantiin. Hänen tarkoituksenaan on käydä läpi isän pieni mökki ja tavarat ja jättää Applemore taakseen heti, kun velvollisuudet on hoidettu. Onhan Rilla tottunut liikkuvaan elämään ja paikkojen vaihtumiseen.
Lachlan Fraser on puolestaan perinyt ränsistyneen Applemoren kartanon. Hänen tarkoituksenaan on suostutella sisaret kartanon myyntiin ja palata Edinburghiin jatkamaan työtään panimossaan. Pieni kylä remonttia vaativine kartanoineen ei kuulu miehen tulevaisuudensuunnitelmiin.
Ei liene yllätys, että Rillan ja Lachlanin tiet kohtaavat ja että vuosien takainen varovainen kiinnostus kasvaa uusiin mittoihin kohtaamisten myötä. Mutkattomasti asiat eivät tietenkään etene, vaan pariskunta joutuu ylittämään joitakin esteitä, ennen kuin asiat selkenevät – jos siis ovat seljetäkseen.
Rachel Lucasin Talvi Applemoressa aloittaa Applemore-sarjan, jonka toinen osa Kevät Applemoressa ilmestyy jo maaliskuun lopussa. Sarjan avausosa on varsin odotustenmukainen ja paikoin melkoisen hitaasti etenevä.
Jotain kovin viehättävää romaanissa kuitenkin on, ja se tarjosi minulle hyvää ajanvietettä, vaikkei erityisen suurta muistijälkeä varmasti jätäkään. Kertomuksessa on romantiikkaa, mutta se ei ole liian siirappinen. Siinä on mukavaa elämänmakua ja erityisesti pidin miljööstä, jonka ansiosta saatan tarttua myös sarjan seuraavaan osaan. Jää nähtäväksi.
Muualla: Kirjojen kuisketta, Kirjakaapin avain ja Kauniimpaa kuin koskaan.
Helmet 2025 -lukuhaaste: 6. Kirjassa on prologi eli esipuhe.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.