Kirjakaapin kummitus

Elisabeth, joka istuu Danielin huoneessa Maltingsin hoivakodissa lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, ei muista mitään tuosta päivästä eikä kävelyretkestä eikä viimeksi kuvatusta keskustelusta. Ja yhtäkkiä tässä, hyvässä tallessa, on Danielin alun perin kertoma tarina, kokonaisuudessaan palautettuna siitä ihmisen aivosolukon sopukasta, joka säilyttää koskemattomana ja tarkasti arkistoituna kaikki ulottuvaisuudet elämän aikana koetusta (mukaan lukien sen tietyn maaliskuisen illan leudomman sään, ilmassa leijuneen uuden vuodenajan tuoksun, etäältä kantautuneen liikenteen huminan ja kaiken muunkin, minkä Elisabethin aistit ja tajunta ymmärtävät ajasta ja paikasta ja hänen omasta läsnäolostaan niissä). Ali Smith: Syksy Kosmos 2022 alkuteos Autumn  2016 suomentanut Kristiina Drews äänikirjan lukija Sari Haapamäki kesto 6 t 11 min Ali Smith on niitä kirjailijoita, joiden nimi on tullut esiin vuosien ajan ja joiden kohdalla tulee aina miettineeksi, että haluan tutustua heihin tarkemmin. ...

Tuli pauhasi pätsissä. Päivä oli pitkällä, mutta Pola viipyi poissa. Buabon vieressä nukuttu päiväuni viipyili raskaana jäsenissäni, eikä buabo ollut vieläkään herännyt. Vuoteessa oli ollut niin ahdasta, että niskojani särki. Ulkona oli pilvetön taivas, juuri sellainen, jolloin sotakoneet usein lensivät. Illalla pimentäisin ikkunan, kuten aina korpiopistolla. Merja Mäki: Itki toisenkin Gummerus 2024 415 sivua Jouduin vuosi sitten yllättäen vuodelepoon, ja sain äidiltäni silloin ajanvietteeksi Merja Mäen historiallisen romaanin Itki toisenkin . En kuitenkaan tullut vielä silloin kirjaan tarttuneeksi vaan säästelin sitä hyllyssäni melkein vuoden päivät. Itki toisenkin  on itsenäinen jatko-osa Ennen lintuja  -romaanille, josta muistan pitäneeni. Evakkotarina tuntui ilmestyessään valitettavan ajankohtaiselta, ja myös tämän toisinkoisen äärellä tuli väistämättä miettineeksi, miten sota on puheissa läsnä tälläkin hetkellä. Romaanin päähenkilö on Larja, opettaja Aunuksen Karjalasta. ...

Koko ajomatkan kaupungin läpi pidän käteni vierei sellä istuimella lepäävän Sheban päällä ja ajattelen: älä  ajattele. Koko matkan Iowasta Ithacaan, tuhat kolme sataa kilometriä, Sheba istui takapenkillä mattorullan  päällä, painoi leukansa olkapäätäni vasten ja katseli,  miten maisema vieri ohitse. Tunnen miten se puhisee  kättäni vasten, yrittää päästä kääntymään, ja sitten me  käännymme, olemme parkkipaikalla, olemme perillä. Jo Ann Beard: Juhlapäiviä Tammi 2025 alkuteos Festival Days  2021 suomentanut Riina Vuokko äänikirjan lukija Anna Paavilainen kesto 9 t 40 min Jo Ann Beard määrittelee itsensä ennen kaikkea esseistiksi ja määrittelee Juhlapäivien  alkusanoissa esseiden olevan novelleja ja novellien esseitä. Kustantajan mukaan Juhlapäiviä  on novellikokoelma, mutta kirjailijan mukaan teoksen tekstit voisivat siis olla myös esseitä. Ajatuksessa on jotain hämmentävää, ja Risto Niemi-Pynttäri pohtiikin asiaa Maailmankirjoissa . Vaikka kuunteli...

Kun lähdemme pois kun menemme talveen / saari sytyttää puihin punaiset valot. Tuija Välipakka: Saari josta olen poissa Siltala 2024 113 sivua Sain keskellä surua arvokkaan vinkin lukea joskus Tuija Välipakan runokokoelma Saari josta olen poissa . Onneksi sain. Olen keskittynyt runoihin välillä pidätellen kyyneliä, välillä henkeä. Olen nauttinut kokoelman säkeistä suunnattomasti ja ihmetellyt, miten kauniisti ja koskettavasti runoilija voi pukea surun ja ikävän sanoiksi. Saari josta olen poissa  oli juuri sitä, mitä tarvitsin. Se oli minulle sitä, mitä olin tietämättäni kaivannut. Runojen ja runoilijan perässä lukija saa kulkea saareen, joka on ollut osa elämää oikeastaan aina. Siellä on paljon tuttua ja paljon muistoja, ja isä on siellä vieläkin, vaikka hän onkin poissa. Ajatuksessa menetetyistä rakkaistamme osana meille tärkeitä paikkoja on jotain suunnattoman lohdullista. Kuoleman aikamuoto ei ole perfekti. / Ei, vaikka minulle soitetaan sairaalasta: / isäsi on kuollut. / / Hän o...

Eilis kuuli Rosellan tulevan kotiin. Hän mietti, olisiko tavanomainen rento sanailu heidän neljän kesken ruokapöydässä mahdollista tänään. Jos miehen käynti ei ollut jonkinlainen pila, osa hänen elämästään oli lopussa. Hän toivoi, että mies olisi tehnyt vaimonsa raskaudesta toisenlaisen päätöksen, sellaisen joka ei olisi koskettanut häntä ja Tonya millään lailla. Sitten hän tajusi, miten epätoivoinen ja turha toive se oli. Ei hän voinut pakottaa miehen koputusta pois oveltaan vain siksi, että halusi niin. Colm Tóibín: Long Island Tammi 2024 alkuteos Long Island  2024 suomentanut Kaijamari Sivill kansi Markko Taina 345 sivua Muistan, että ihastuin suuresti Colm Tóibínin kerrontaan, kun luin romaanin Brooklyn . En oikein tiedä, miksi en kuitenkaan ole tullut vuosiin kirjailijan tuotannon äärelle palanneeksi. Long Island -romaanin ostin omaan hyllyyni kuta kuinkin vuosi sitten, ja siellä se on saanut odotella. Onneksi odotus ei jatkunut vuosia vaan otin romaanin luettavakseni keskellä...

Siimassa oli valmiina teräksinen, haukien mutkille purema peruke. Elina avasi pakin, valitsi yhdeksänsenttisen popperivaapun ja kiinnitti sen perukkeeseen. Hän pani vanhaan silmälasikoteloon vielä muutaman lipan ja lusikan ja pienen vaapun ja työnsi kotelon saappaanvarteen. Hän astui ulos navetasta takapihalle ja katsoi valkoisia pilviä. Ne liikkuivat verkkaisesti taivaan poikki kuin mutatoituneet enkelit. Elina ajatteli, että tästä tulee vielä ihan hyvä päivä. Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys Siltala 2019 äänikirjan lukija Anna Saksman kesto 8 t 27 min Pienen hauen pyydystys  on yksi aika pitkään lukulistallani pyörineistä kirjoista. Muistan, että se herätti paljon myönteistä huomiota joitakin vuosia sitten. Myöhemmin se päätyi Kirjagram top 100 -listalle eli kirjasomettajien mielestä tämä pohjoiseen sijoittuva romaani on yksi parhaista 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista kirjoista. Päädyin viimein lämpimän loppukesän aikoihin ja syksyä odotellessani klikkaamaan Juhani Ka...

Oli outoa olla taas Helsingissä. Kun kävelin kaduilla, tuntui kuin kehoni olisi muistanut enemmän kuin pääni; tavoitin sirpaleisia muistikuvia kauan sitten tutuista kaduista vasta kun jalkani olivat kuljettaneet minut tottuneesti kulman ympäri. Olin ostanut järkevät kengät ja sadetta pitävän pitkän takin, joiden ansiosta kykenin tutkimusretkiin vanhassa kotikaupungissani, ja kävelin päivittäin kilometrejä vain päästäkseni ulos Hikipään palvelijanhuoneesta. Huoneen vuode, tai pikemmin muisto siellä vietetystä yöstä, ahdisti ja vainosi minua, vaikka yritin selittää itselleni, että rikoksetkin vanhenivat. Intohimoa ei kai oikein voinut edes laskea rangaistavaksi teoksi? Parempi oli kuitenkin pysytellä poissa nurkista, joihin liittyi monimutkaisia tunteita. Siispä kävelin Helsinkiä ympäri ja ihmettelin hämärästi tuttuja kortteleita, joiden laidalta ei enää avautunutkaan horisontti, vaan katse hakeutui milloin mihinkin rakennukseen, joita tuntui putkahtaneen poissaoloni aikana arvaamattomii...

Olisin voinut tyytyä varastamaan makupaloja elämääni aloittamalla uuden rajoja rikkovan harrastuksen, keskittymällä eläinsuojelutyöhön tai juoksemalla vieraissa aina Villen poissa ollessa. Olin kuitenkin niin kyllästynyt lintuhäkkiini, etten halunnut vain nuolla elämänsuolaa. Halusin purra, ahmia, niellä ja hotkia. Olin muuttunut kanarialinnusta korppikotkaksi. Ville ei kuitenkaan nähnyt muutosta. Hänelle olin edelleen kultaista tukkaa soljella niskassa pitävä perusnainen. Kurvit kunnossa ja päässä kosolti tervettä järkeä. Kuriton vain soveliaisuuden rajoissa. Niinpä päätökseni oli hänelle sokki. Virve Sammalkorpi: Sinkkuleikki Karisto 1999 kansi Pirita Syrjänen 199 sivua Virve Sammalkorven esikoisromaani Sinkkuleikki  oli minulle ilmestymisensä aikoihin elämys. Muistan, miten uppouduin romaaniin ja luin sen useamman kerran, koska jokin viihdyttävässä romaanissa vetosi minuun niin voimakkaasti. Sinkkuleikki  on sittemmin kulkenut mukanani muutosta toiseen ja löytänyt aina paik...

Margo vilkaisi rouvaa uudelleen. Hän tiesi, ettei emäntä halunnut lähteä Räävelistä. Kun laiva ja viesti olivat saapuneet, rouva oli tunnustanut olevansa vihainen, että aviomiehellä oli ollut otsaa selvitä hengissä sekä syksyisestä merimatkasta että sitä seuranneesta talvesta. Emäntä oli suuttunut myös siitä, että herra Krause kirjoitti odottavansa malttamattomana vaimonsa ja tavaroidensa saapumista. Nämä ajatukset oli rouva Blanka kertonut hänelle kahden kesken. Margo oli vastannut, että oli jumalatonta puhetta toivoa kenellekään kuolemaa, ja rouvaa oli kyllä hävettänyt. Hän oli lohduttanut, ettei niin tärkeiden miesten kuin herra Krausen elämä voinut olla kiinni naisten toiveista, joten tuskinpa rouvan ajatuksilla oli vaikutusta aviomiehen elämän pituuteen. Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär WSOY 2025 kansi Ville Laihonen äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 11 t 10 min Ulla Raskin Blanka, Itämeren tytär  aloittaa komeasti historiallisen Kylmä meri -sarjan. Sarjan seuraava ...

Frank viettää vuorokauden kaikki valoisat tunnit ulkona maatilan töissä ja jatkaa usein vielä pimeälläkin. Hän hoitaa eläimiä ja viljelee maata, enkä ole koskaan tavannut ahkerampaa ihmistä. Siitä huolimatta hän pysähtyy aina katsomaan keväistä auringonlaskua tai kiurun huikeaa liitoa taivaalla, sillä sään ja luonnon tarkkaileminen on hänellä luissa ja ytimissä. Muun muassa sen vuoksi rakastan häntä. Hänellä ei ole aikaa lukea romaaneja tai käydä teatterissa. Hän ei tunnistaisi Dry Martinia, vaikka joku viskaisi sen hänen kasvoilleen. Hän on Gabriel Wolfen täydellinen vastakohta, ainakin sen perusteella, mitä olemme lehdestä saaneet lukea. Clare Leslie Hall: Missä maa murtuu Gummerus 2025 alkuteos Broken Country   suomentanut Outi Järvinen kansi Jenni Noponen 374 sivua Missä maa murtuu  lienee jonkinlainen BookTok-ilmiö, ja siitä on suunnitteilla elokuva. Varsin elokuvallinen englantilaiselle maaseudulle sijoittuva romaani onkin. Minäkertoja on Beth, joka elää 1960-luvun lopul...

Iltaisin leirintäalueella tuli eristäytynyt ja maailmasta irrallinen olo. Rajanpinnassa nettiyhteys oli välillä huono, välillä olematon. Minkä tahansa sivun lataaminen kesti niin kauan, että käytin puhelinta oikeastaan vain kellona. En seurannut uutisia, en tiennyt mitä maailmassa tapahtui. Se oli oikeastaan rauhoittavaa. Kun yhteys toisinaan palasi, puhelimeen tippui viestejä. Luin niitä huolimattomasti, aivan kuin minulla olisi ollut kiire. Välillä lähetin viestin jonnekin jollekin tai sain viestejä, joissa kysyttiin mitä minulle kuului. Ystävällisiä viestejä, joissa ei ollut mitään erityistä sisältöä, vain elonmerkki tai ajatus yhteydestä. Elli Salo: Keräilijät Otava 2025 kansi Piia Aho 206 sivua Heini asettuu rajaseudulle tutkimaan sotien aikaista jäämistöä. Kainuulaisella leirintäalueella Heini tutustuu petokuvaaja Aniin, kirjastonhoitaja Ljudmilaan ja koiraan, joka kantaa nimeä Ystävä. Tarkoitus on löytää sotien aikaisia hautoja, ja Heini hyödyntää etsinnöissään muistikeruutietoa...

Kävelemme vastikään tallattua polkua pitkin pohjoiseen päin. Korsu on kaivettu kivisen kukkulan kylkeen. Kivilohkareiden välistä kiipeää hitaasti muutama mänty, ja ne kietoutuvat toisiinsa kuin käärmeet etsiessään aurinkoa. Polkua reunustava sammal on potkittu hajalle. Vielä vähän aikaa sitten täällä oli autio metsä jossa kukaan ei käynyt. Nyt se on näyttämö. Sotanäyttämö. Toivon ettei täällä ole vaarallista kävellä. Toiset vaikuttavat täysin välinpitämättömiltä, vaikka rintama on vain kivenheiton päässä itään päin. Petter Sandelin: Osuma S&S 2024 alkuteos Skott  2024  suomentanut Katriina Huttunen kansi Fredrik Bäck äänikirjan lukija Markus Järvenpää kesto 3 tuntia Osuman  minäkertoja Tallgren lähtee jatkosodan aikaan rintamalle. Hän ei ole niitä, jotka odottavat sodasta seikkailua ja sankaruutta. Hän ymmärtää, että kuolema on sotatoimissa väistämättä läsnä. Juoksuhaudoissa odotetaan paljon. Vaara on jatkuvasti läsnä mutta silti on aikaa pelata, veistää puuta ja tutu...

Kalla näki kuusten röpelöisten oksien takaa, kuinka Hukkalinnan valot kutsuivat häntä luokseen. Viimeinkin kotona. Hänen jalkansa tuntuivat raskailta, nälkä kurni vatsassa. Kotimatkan aikana Kallaa oli alkanut harmittaa, ettei hän ollut mökissä sanonut mitään, vaan oli juonut teensä omissa ajatuksissaan ja pötkinyt tiehensä. Häntä lohdutti ajatus, että oli jo myöhä ja kun hän huomenna näkisi kontiopojan, he voisivat jutella kaikessa rauhassa. Kimmo Ohtonen: Soturin tie Otava 2018 335 sivua Kun etsiskelin kirjaa, jota voisin lukea yhdessä kuopuksen kanssa, osui kirjastossa vastaan luontotoimittaja Kimmo Ohtosen nuortenromaani Ikimaa – Soturin tie , joka avaa Ikimetsä -fantasiatrilogian. Romaani sijoittuu tulevaisuuden maailmaan, joka ei vaikuta erityisen viehättävältä. Luonto ei kukoista ja yleisilme on kohtuullisen ankea. Teini-ikäinen Oliver asuu Kuusilaaksossa, missä hänen isänsä toimii plantaasinvartijana. Äiti on erikoisen ihmisen maineessa, ja kun hän katoaa, Oliver jää etsint...

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...

Öinen sade oli saanut luonnon tuoksumaan huumaavalta. Sateen raikastama ilmaa teki mieli vetää syvälle keuhkoihin, ja kosteat mättäät näyttivät niin pehmeiltä, että niille olisi halunnut painaa poskensa. Oli oikeastaan ihme, ettei Anna ollut kaupungissa asuessaan älynnyt kaivata mitään tällaista. Ei hän ennen ollut kiinnittänyt huomiota luonnon vaiheisiin vuodenaikojen tai jopa pelkästään päivien vaihtuessa, mutta jotain oli muuttumassa. Hän näki nyt, miten valon väri vaihtui kesän edetessä ja huomasi, miten ohikiitävän hetken kukat kukkivat ennen kuin taas lakastuivat. Jaana Tapio: Näin on hyvä S&S 2025 äänikirjan lukija Marja Salo kesto 7 t 19 min Anna on saanut perinnöksi isotädiltään Ainolta talon. Se on täynnä Ainolta jääneitä tavaroita ja kiinteistönvälittäjän mukaan purkukuntoinen. Talo tarjoaa kuitenkin nuorelle kaupunkilaisnaiselle oivan turvapaikan, kun puoliso Niklas päättää lähteä reppureissaamaan eikä Annalla ole yksin varaa maksaa kaupungissa kallista vuokraa. Niinpä ...

Pari isää sitten se olisi ällistyttänyt minua, mutta nyt minulle on alkanut selvitä, että isät ovat kuin säätila tai kasvukivut: ei voi valita milloin ne alkavat ja päättyvät, edes äideillä ei ole mitään välitöntä vaikutusta isien läsnäoloon, niitä vain tulee ja sitten sinnitellään tai purraan hammasta, kyllähän ne aikanaan taas häipyvät. Andrev Walden: Miehenpuolet Gummerus 2025 alkuteos Jävla karlar  2023 suomentanut Jaana Nikula kansi Jussi Karjalainen 345 sivua Intiaani, Kasvivelho, Taiteilija, Varas, Pappi, Murhaaja, Meloja. Kaikki he ovat isiä, jotka tulevat ja menevät. Andrev saa 7-vuotiaana kuulla, että hänen isänsä ei olekaan se, jota hän on isäkseen luullut. Andrev ei ole tiedosta pahoillaan, pikemminkin päinvastoin. Hän haluaa tietää, kuka hänen oikea isänsä on, mutta uutisen myötä hän saa elämäänsä liudan muitakin miehiä, jotka sovittelevat isän viittaa harteilleen. Seitsemän vuoden aikana Andrev kohtaa seitsemän miestä, jotka saapuvat osaksi hänen perhettään, kuka tiiv...

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Tietysti Adam suostuu. Susanne on hyvä taivuttelemaan, jopa vähän pelottavakin sille päälle sattuessaan samaan tyyliin kuin äitinsä Brittakin oli ensi alkuun ollut, ennen kuin häneen tutustui kunnolla. Ajatus paluusta Lindöhön on itse asiassa aika kutkuttava, vaikka paikka ei voi koskaan enää ihan samalta tuntuakaan. Brittan hautajaisissa Adam ja Karlsson sopivat kättä päälle lyöden, että Adam palaisi Lindöhön kesäksi töihin, ja Mikael puolestaan lupasi, että talossa olisi hänelle aina yösija. Eivät ne suinkaan tyhjiä puheita olleet, mutta pandemia sekoitti pakan, ja jokainen katosi omaan kuplaansa, Adamkin. Hän oli niin korviaan myöten rakastunut Saraan, että muutti Tukholmasta Uppsalaan, kun Sara sai sieltä opiskelupaikan. Ehdotus yhteen muuttamisesta tuli Saralta, tosin Adam oli asiasta yhtä innoissaan. Muutto kuitenkin vei hänet kaikin tavoin kauemmas Lindöstä ja sikäläisistä tutuista, eikä hän ole käynyt siellä Brittan hautajaisten jälkeen. Niistäkin on ikuisuus. Brittan kanssa vi...

– Suuresta asiasta, ytimestä on vaikea sanoa mitään uutta, Maria sanoi ystävällisesti. Hän oli miettinyt asiaa, ajatellut vaikkapa rakkautta. Siitäkin oli kovin vaikea puhua uusin sanoin, ja silti se oli kaiken alku, ihan kaikkea se oli. Tämän ymmärryksen saaneena hän lohdutti sanojen mestaria: – Sanat tuppaavat vaan loppumaan. Laura Lähteenmäki: Marian kirja WSOY 2025 kansi Ville Laihonen 358 sivua Tämänvuotinen naistenviikko päättyy minun osaltani upeaan kirjaan naisesta suurmiehen rinnalla: Marian kirja  kertoo Maria Piponiuksesta (1823–1868), joka tapasi lääkäri Elias Lönnrotin Kainuussa 1840-luvun lopulla. Pariskunta meni naimisiin Oulussa vuonna 1849 ja liitto päättyi Marian kuolemaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Eliaksesta Maria sai puolison, joka rakastaa ja jota rakastaa. Eliaksen kanssa Maria jakoi suurimman osan aikuisiästään ja sai elämän, joka olisi kenties voinut olla toisenlainenkin mutta yhtä kaikki, hyvä siitä tuli. Kun epätodennäköisin tapahtuu, kun kananmunassa...

Doris kiiruhti takaisin tiskin taakse ja silmäili lomakkeen läpi. Se oli juuri sellainen kuin piti, sinistä mustetta oikeissa laatikoissa ja suttuinen nimikirjoitus tyhjässä tilassa viivan yllä. Doris oli allekirjoittanut samankaltaisen sopimuksen kuukausia aiemmin lyhyen työhaastattelunsa päätteeksi. Paperin allekirjoittaminen perustui molemminpuoliseen ymmärrykseen, ettei mustaa valkoisella merkinnyt mitään. Laillinen työskentely maassa edellytti tyhjien ruutujen ja viivojen täyttämistä. Mutta elämä oli lyhyt, ja joskus onni oli otettava omiin käsiin. Vielä samana iltapäivänä sopimuksen allekirjoittamisesta Doris oli saanut rintaansa kultaisen nimikyltin, jossa luki kuka hän oli. Sitä vartenhan hän oli tullut New Yorkiin, tullakseen joksikin. Doris kuulosti siihen tarkoitukseen sopivalta nimeltä. Katri Naukari: Hienon elämän illuusio WSOY 2025 239 sivua Televisiosta tutun taikurin Scott Demonin tähtiloiste on himmentymässä. Hänen vaimonsa Rafaela tekee töitä, jotta legendaariset esit...

Rakastan Jesseä, rakastan tätä miestä. Kukaan ei tunne minua yhtä hyvin kuin Jesse eikä kukaan rakasta minua niin kuin hän. Minulla on elämässäni toinenkin rakkaus, mutta se on erilainen. Se ei ole samanlaista, se ei ole juuri tämä rakkaus. Se on parempaa ja huonompaa. Mutta se varmaan onkin jujuna kahden ihmisen välisessä rakkaudessa, sitä ei voi toisintaa. Rakkaus on aina erilaista, jokaisen ihmisen kanssa ja jokaisella kerralla. Silloin on itsekin erilainen. Taylor Jenkins Reid: Vain kahdesti elämässä Gummerus 2024 alkuteos One True Loves  2016 suomentanut Päivi Pouttu-Deliére äänikirjan lukija Rosanna Kemppi kesto 11 t 15 min Naistenviikkohaaste 2025 jatkuu, ja tällä kertaa vuorossa on Taylor Jenkins Reidin romaani Vain kahdesti elämässä . Sen päähenkilö ja minäkertoja on Emma, joka on kokenut joitakin vuosia aiemmin valtavan menetyksen: vain hieman ennen ensimmäistä hääpäivää Emman puoliso lähti matkalle, jolta ei palannut koskaan. Helikopterionnettomuus suisti kolmekymppisen...

Britta on melkein torkahtanut virkatun peittonsa alle, mutta on niin mukavaa istua ajattelemassa, kuinka hyvin kaikki on sujunut ja miten hauskaa on tulossa. Mikään ei voi estää häntä kokemasta viimeistä kesää Lindössä. Ei edes jalka, jota juuri nyt juilii kiukkuisesti, siksi varmaan, että hän on ollut viime päivinä niin paljon menossa. Hän kohottautuu varovasti ja vispaa jalkaa saadakseen veren kiertämään. On toden totta hyvä, että matka lykkäytyi huomiseen, tänään olisi ollut vaikea matkustaa, kun jo kenkien pukeminen olisi ollut ponnistus huolimatta siitä, että hän on ostanut uudet ja pehmeät kävelykengät, joihin jalat voi vain sujauttaa sisään. Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä Minerva 2023 alkuteos Sista sommaren  2021 suomentanut Katariina Kallio kansi Jatta Hirvisaari äänikirjan lukija Maria Kuusiluoma kesto 13 t 25 min Britta on 86-vuotias. Hän haaveilee vielä yhdestä kesästä rakkaassa talossaan Tukholman saaristossa, mutta kukaan ei varsinaisesti kannusta häntä lähtemään k...