Siirry pääsisältöön

Henna Huovila: Sielulintu

Pian tulipesässä paloi iloinen valkea, ja katsoin ulos aamuun, jossa talvi alkoi vähitellen antaa periksi keväälle. Aurinko kimmelsi jo korkealta Jyväsjärven kohmeisesta pinnasta ja heitti pihallemme pitkiä varjoja, kukko kiekui pihan perälle rakennetussa kanalassa ja koira räksytti jossain kaukana. Vedin hameen reippaasti päälleni, harjasin hiukseni ja letitin niitä yhä tupaan astuessani. Paksujen hiusnippujen seasta pilkehti kauan sitten joululahjaksi saamani punainen nauha, joka muistutti minua siitä, miksi olin tekoni tehnyt.

Henna Huovila: Sielulintu
Docendo 2024
kansi Justine Florio/ Taittopalvelu Yliveto Oy
351 sivua

Lukupiiriimme valikoitui luettavaksi Henna Huovilan esikoisromaani Sielulintu, josta kiinnostuimme erityisesti paikallishistorian vuoksi: onhan romaanin maisema 1830–40-luvun Jyväskylää, eikä Keski-Suomen pääkaupunkiin ole liiemmin historiallista kaunokirjallisuutta sijoitettu.

Sielulinnun päähenkilö ja minäkertoja on Pieta, äiditön ja isätön nuori nainen. Hän asuu pientä torppaa mummonsa kanssa ja tekee kaikkensa, jotta kaksikolle riittäisi leipää ja lämpöä. Apua Pieta saa Jonilta, jonka kanssa on hyvä käydä metsällä ja siten kartuttaa ruokavarastoja. Jon on valmis auttamaan ystäväänsä monin tavoin, antaapa hän Pietalle sielulinnunkin.

– Se on sielulintu. Jonin ääni oli vaimea, mutta metsän hiljaisuudessa erotin jokaisen sanan selvästi. – Kuulin tässä eräänä päivänä Anna-rouvan puhuvan siitä, kuinka hänellä on ollut yksi yöpöydällään ihan pienestä alkaen.

Ongelmana vain on, että Jon haluaa torpan tytöstä vaimon itselleen ja emännän tilalleen, mutta Pieta ei ole valmis sitomaan itseään kehenkään mieheen – ei, vaikka liitto tietäisi luokkanousua ja varmaa elantoa ison talon rouvana. Avioliiton sijaan Pieta haaveilee itsellisestä elämästä ja apteekkarin urasta. Rouvan ja mahdollisesti myös äidin velvollisuudet eivät nuoren naisen suunnitelmiin mahdu.

Jon ei suhtaudu pitkäaikaisen ystävänsä kieltäytymiseen suopeasti. Lisäksi tilannetta kiristää vielä kauppiaan työtä havitteleva Isak, joka saapuu nuoreen Jyväskylän kaupunkiin Pohjanmaalta.

Romaanissa on vetävä juoni, ja tunnelma kiristyy vähitellen kohti varsin yllättävää loppuratkaisua. Runsaat elementit ja yksityiskohdat kiehtovat, jos toki joihinkin kysymyksiin olisi kaivannut hieman enemmän lisävalotusta. Lukupiirissä pohdimme muun muassa, mistä Pieta mahtoi saada idean apteekkarin toimesta.

Pieta on suorastaan aikaansa edellä oleva hahmo, joka tunnetaan lähitienoilla yrttitietämyksestään. Jos lääkäri ei ennätä paikalle, pyydetään avuksi Pietaa – joskus häntä haetaan ensisijaisesti vaivoja helpottamaan. Pieta elää vahvassa yhteydessä luontoon, jonka antimia hän hyödyntää monin tavoin. Erityisesti luontokuvaukset ovatkin romaanissa ihastuttavia.

Luonto on läsnä kokonaisuudessa muutenkin. Pietan mummo uskoo sielulintuihin ja enteisiin, joita linnut hänelle tuovat. Kirjan jokainen luku on nimetty jonkin linnun mukaan – esimerkiksi leppälinnun, pääskysen ja ihtiriekon. Miten mainio idea!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii