Siirry pääsisältöön

Helmikuun luetut

"- Miten iso se hämähäkki oli?
- Isompi kuin pesukarhu. Puolet sängystä. En tiedä." (Novellista Pelotat enemmän / Granta 2)

Helmikuussa tuli jostain syystä luettua kirjoja, jotka eivät päästäneet helpolla. Yksi vaikuttavimpia kirjoja oli Maaria Päivisen Pintanaarmuja, josta en voi sanoa pitäneeni mutta joka oli lukukokemuksena suorastaan järisyttävä. Parisuhdeväkivaltaa käsittelevän romaanin rinnalle asettui luontevasti toinen tässä kuussa lukemani tietokirja: Jari Hautamäen Mikä minuun meni? Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta. Haastava, joskaan ei väkivaltainen parisuhde tuli vastaan Paula McLainin romaanissa Nuoruutemme Pariisi, josta pidin kovasti. Kummallisia ja jopa hyytäviä lukuelämyksiä puolestaan tarjosi suomalaisen Grantan juuri ilmestynyt toinen numero, jonka teemana on outous.
Helmikuussa jänis jätti merkin pihamaalle.

Ihminen sodassa -haaste eteni tammikuussa kahden kirjan ja yhden kolmasosan verran. Lena Muhinan juuri julkaistu Piirityspäiväkirja toi vaikuttavalla tavalla esille sodan vaikutuksen siviiliväestöön. Toni Morrisonin Koti oli elämys, jonka pariin haluan vielä joskus palata uudelleen: luulen, että kirjasta riittää ammennettavaa toisellakin lukukerralla. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista luin ensimmäisen osan osana kimppalukua, ja toisen osan lukeminen on parhaillaan kesken.

Helmikuussa tartuin kahteen uuteen haasteeseen. Annamin Vive la France! -haasteeseen luin Muriel Barberyn romaanin Kulinaristin kuolema, joka ei onnistunut päihittämään Barberylta aiemmin lukemaani Siilin eleganssia. Saran Runohaaste 2014 houkutteli minut aloittamaan tämän vuoden runokirjojen luvun kevyesti Heli Laaksosen Aapine -teoksella. Haasteeseen liittyen on muutama runokirja odottamassa lukuvuoroaan.

Antoisa lukukuukausi on jälleen takana. Saapa nähdä, mitä kaikkea kirkastuva kevät vielä tuo tullessaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat