Siirry pääsisältöön

Pekka Jäntti: Houdinin uni

"Houdini istuu kahvilassa ja keskustelee ystävänsä kanssa.
Ilmassa on jotain outoa, ehkä anteeksiantoa.
Tarjoilija kokeilee sormellaan, onko kahvi lämmintä."
(Runosta Ystävyyden illuusio)
Pekka Jäntti: Houdinin uni
(Teos 2010)
92 sivua
Pekka Jäntin esikoisrunokokoelma Houdinin uni on moderni, rajoja rikkova, ironinen, yllättävä, kantaa ottava. Se tarjoaa ilahduttavia oivalluksia ja epäilyksen hetkiä, kun koskaan ei ole varma, olenko ymmärtänyt ajatuksen oikein. Mutta onko "oikein" ymmärtämisellä niin väliä, jos runot herättävät ajatuksia ja tulkintoja?

Runokokoelman nimestä tulee mieleen Harry Houdini, jonka Wikipedia määrittelee yhdeksi kaikkien aikojen taikureista ja kahlekuninkaista. Houdini oli skeptikko, joka paljasti yliluonnollisilla tempuillaan huijanneita meedioita. Illuusioista on kysymys myös monissa Jäntin runoissa: on ystävyyden, lopun ja rakastuneen illuusioita, on jopa kasvisliemikuutioilluusio. Proosarunossa Rakastuneen illuusio runon puhuja yrittää puhua rakastetulleen:
Sinun hiuksesi ovat kuin kesäkuun sade. Mutta et pidä sateesta. Tarkoitan, etten välittäisi vaikka hiuksiasi olisi lautasellani. Voisin syödä ne kaikki. Tosin sitten olisit kalju ja se voisi vaikuttaa kiintymykseeni. Olen idiootti. Unohdetaan hiukset. --
Runosta syntyy jotenkin koominen vaikutelma miehestä, joka yrittää epätoivoisesti löytää sanoja kuvatakseen rakkautta. Yritykset kuitenkin epäonnistuvat jatkuvasti. Onko rakastuminen siis illuusio, jota ei oikeastaan edes voi kuvata ainakaan vakuuttavasti ja uskottavasti, sortumatta falskiuteen?

Yksi suosikkirunoni tässä kokoelmassa on Tuo metsä:
Kokoelman runoja on aseteltu monin tavoin.
Onpa ruma puu. Ja katso tuota, kamala. Entä tuo? Miten mauton! Tuossa puussa on jotain uutta. Minusta se on tylsä. Jos tuon puun suunnittelija kulkee vapaana, niin apua. Jeesus mikä puu. Tuo puu loukkaa maailmaa. Tuo puu heti laihikselle.--
Runosta syntyy vaikutelma dialogista, jossa arvostellaan jotain, mikä voisi olla melkein mitä tahansa.  Keskustelijat ovat monesta arviointinsa kohteesta eri mieltä. Samalla, kun tulen runoa lukiessani pohtineeksi arvioinnin ja arvostelun ilkeyttä (eiväthän puut voi mitään olemukselleen), tulee mieleen luonnosta erkaantuminen ja luonnonmukaisuuden kadottaminen.

Pekka Jäntin runokokoelmassa on niin proosarunoja kuin säkeisiin tai kuviksi aseteltuja runoja. Yleisilme on kahleita rikkovan raikas ja moderni: esimerkiksi runosta Rukoilkaamme syntyy vaikutelma nettikommentoinnista, ja muutenkin kokoelmasta nousee esille nykyajan ilmiöitä ironisella otteella höystettynä. Kaikkiaan kokoelma on sellainen, että sen pariin palaa mieluusti yhä uudelleen, niin paljon ammennettavaa ja oivallettavaa siinä riittää.

Valistunut arvio Pekka Jäntin runoteoksesta löytyy esimerkiksi Keskisuomalaisesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok