Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteen koonti

Annamin Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haaste on tulossa päätökseensä. Kiitos hyvästä haasteesta emännälle!

Minä ennätin lukea kustakin maasta kaksi kirjaa, eli haasteen myötä voin kutsua itseäni Pohjoismaiden tuntijaksi. Lisäksi olen sekä Ruotsin että Norjan kirjallisuuden taituri, sillä luin molemmista maista neljä kirjaa.

Haasteeseen lukemani kirjat ovat listattuna tässä:


Ruotsi: Anna Jansson: HaudankaivajaAnna Jansson: Haudan takaaViveca Sten: Sotilaiden salaisuudetAnne Swärd: Kesällä kerranLena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuutaNorja: Per Petterson: HevosvarkaatJo Nesbø: Isänsä poikaPer Petterson: Kirottu ajan katoava virtaJo Nesbø: Verta lumella Islanti:
Halldór Kiljan Laxness: Salka ValkaSjón: Skugga-BaldurTanska: Hanne-Vibeke Holst: Mitä he toisilleen tekivätPeter Høeg: Susanin vaikutusAnne Lise Marstrand-Jørgensen: Jos ei tiedäEi ole yllätys, että Pohjoismaista tulee helposti luettua dekkareita. Tavoitteeni kuitenkin oli lukea enemmän jotain muuta kuin dekkareita, vaikken …

Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo

"Esityskausi alkoi seuraavalla viikolla. Katselin ikkunastani, kuinka isän ihmeolennot alkoivat kerääntyä pihaamme, missä Maureen tarjosi heille teetä ja kahvia. Joukossa oli vanhoja vetonauloja, jotka palasivat vuosi toisensa jälkeen, mutta myös päiväperhoja, joista osa esiintyi tuskin kokonaista kauttakaan."
Alice Hoffmanin romaani Ihmeellisten asioiden museo on nimeään tummempi ja rosoisempi. Se ei kuitenkaan ole kirjalle haitaksi, vaan tarinassa sekoittuvat ihmeelliset asiat ja arkisuus, luottamus ja petos, rakkaus ja viha.

Vuoden 1911 New Yorkiin sijoittuvaa tarinaa kerrotaan kahden päähenkilön kautta. Coralie Sardie on puoliorpo, jonka sormien väleissä on kalvomaiset ihopoimut. Tytön isä, Professori, haalii museoonsa "eläviä ihmeitä", ihmisiä, jotka poikkeavat jollain tapaa normaalista, ja hän hyödyntää myös tyttärensä poikkeavuuden osana kokoelmiaan.

Toinen päähenkilö on valokuvaaja Eddie Cohen, joka on jättänyt taakseen sekä isänsä että juutalaisen yhteisön…

Anne Lise Marstrand-Jørgensen: Jos ei tiedä

"Eric rummutti rystysillään ikkunaan, joku vanhempi mies kohotti katseensa sanomalehdestään. Oli totta, että hän uneksi uudesta maailmasta. Hän haaveili haaveilemistaan, niin että hänestä tuli paperinohut ja saamaton, hänen päänsä oli ilmaa ja sydämensä lyijyä. Ehkä kaikki oli pelkkää kirottua kuvajaista, ehkä Alice oli oikeassa sanoessaan, että heillä oli jo Perhosniityllä paras kaikista maailmoista. Kaikkien muiden oli helppo tyytyä tavalliseen, hiljaiseen esikaupunkielämään, mutta häntä piinasivat levottomuus ja häilyvät ajatukset."
Tanskalainen Anne Lise Marstrand-Jørgensen on minulle uusi tuttavuus, enkä tiedä, olisinko tullut kirjaan tarttuneeksi, ellei WSOY olisi lähettänyt minulle teoksesta arvostelukappaletta. Kiitos siis - lukukokemus ei suinkaan ollut huono, mutta jollain tapaa ristiriitainen. Marstrand-Jørgensen jäi kuitenkin kirjailijana kiinnostamaan, ja pidän hyvinkin mahdollisena, että voisin tulevaisuudessa lukea hänen teoksiaan, mikäli niitä suomennetaan - …

Tunnustushaasteeseen vastauksia

Olen viime aikoina ollut kovin vaitonainen ja omaan kuplaani asettunut bloggaaja, joka ei juuri ole seurannut kirjablogimaailman menoa. Jotakin on tullut kirjoista kirjoitettua, mutta muuten on ollut hiljaista. Aikaa ei ole oikein ollut, ja marraskuu tuntuu vievän voimat.

Mutta olipa ihanaa huomata, että nuutunutta, kirjakaappiin käpertynyttä lukijaa ei ole unohdettu. Olen saanut useammalta bloggaajalta Liebster award -tunnustuksen, ja olen jokaisesta erittäin iloinen. Kiitos siis kaikille!

Ihan kaikkiin tunnustushaasteisiin en tässä postauksessa tartu vaan palaan asiaan myöhemmin vielä uudelleen. Aloitan vastailut vanhimmasta päästä niin, että ensin tartun Marin haastekysymyksiin.
Kerro hyvä ja mahdollisimman varhainen lukumuisto. Olen tämän varmaan maininnut aiemminkin, mutta H. C. Andersenin satukirja oli lapsuuteni rakkaimpia kirja-aarteita. Se majaili mummolan kirjahyllyssä, ja aina mummolareissuilla kaivoin kirjan esille ja uppouduin sen pariin. Erityisesti satu Villijoutsenet k…

Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta

"Vihaan elämäntapaoppaita. Inhoan sitä, että eri elämäntavoissa tuntuu olevan yksi yhteinen nimittäjä: muutos. Että ihmisen tulee pyrkiä aina elämäntavan muutokseen. Saattaa olla, että ilmaisen itseäni hyvinkin ristiriitaisesti, mutta elämä on yhtä ristiriitaa. Eikä siihen saa muutosta!"
Kaisa Haatasen esikoisteos Meikkipussin pohjalta ei varsinaisesti ole romaani vaan ennemminkin kokoelma välähdyksiä, havaintoja elämästä ja sen kulusta. Löyhänä kehystarinana minäkertoja Tytti Karakosken irtautuminen arjen kiireestä ja pysähtyminen oman elämän äärelle. Tytti Karakoski listaa elämänsä merkityksellisiä asioita aakkosjärjestyksessä, ja tuosta listauksesta muodostuu kirja Meikkipussin pohjalta.

Teosta mainostetaan takakannessa määritelmällä Salaviisas viihderomaani aikuisille naisille. Tuo määritelmä minua hieman pelotti etukäteen, ja aika pian lukiessani totesinkin, että en taida olla oikeanlainen lukija tälle teokselle. Sujuvasti Haatanen kirjoittaa, näppärästi hän tuo esille …

Katja Petrovskaja: Ehkä Esther

"Jollei perestroikaa, jollei ensimmäistä Puolan-matkaani, jollei sitä äänilevyä olisi ollut, ei babuškani varhaislapsuuden salvattu ikkuna olisi koskaan auennut meille enkä minä olisi koskaan voinut ymmärtää, että hän on kotoisin siitä Varsovasta jota ei enää ole, että me olemme sieltä kotoisin, halusin minä sitä tai en, tuosta kadotetusta maailmasta, jota hän muisteli jo meistä etääntyen, erkaantuen, viimeisellä rajalla, reunalla."
Katja Petrovskajan esikoisteos Ehkä Esther vie lukijan matkalle menneisyyteen, sodan repimään Eurooppaan ja kirjailijan sukulaisten jalanjäljille. Kun Katja Petrovskaja lähtee selvittämään sukulaistensa tarinaa, on jo valmiiksi selvää, että tie ei ole helppo. Mutta sille tielle on lähdettävä.

Ehkä Esther sisältää kertomuksia ihmisistä ja kohtaloista, joita kirjailija on selvittänyt. Teos on kuin laajennettu reportaasi siitä, mitä on nähty, kuultu ja koettu. Se välittää kylmiä lukuja ja faktoja tapahtuneesta:
Kiova oli yksi monista paikoista, missä…

Pete Suhonen: Koira joka kävi coffeeshopissa

"Puoli tuntia myöhemmin Jami istui vuoteellaan ja tuijotti avoimesta ikkunasta ulos. Hän ei ollut nähnyt vilaustakaan Papasta saati sen papanoista. Papa oli nyt tuolla jossain."
Myönnän, että suhtauduin alkuun melkoisella varauksella Pete Suhosen Koira joka kävi coffeeshopissa -kirjan ideaan. Että kovia huumeita karusellimaisessa menossa ja että viaton lemmikkieläinkin karusellissa mukana. Että sopiikohan huumekouhastelulle nauraa ja että onkohan tämä minun kirjani alkuunkaan?

Sen verran humoristisin silmälasein Suhonen henkilöitään ja heidän tekemisiään kuitenkin onnistuu tarkastelemaan, että suostun lukemisen edetessä nutturaani löysäämään. Papa-koira, jonka ulostamista odotetaan sattuneesta syystä suurella mielenkiinnolla, on suoranainen älykkö verrattuna kirjan moniin muihin toimijoihin. Jami Järvensyrjä on "lyhytjännitteinen putkiaivo, joka halusi kaiken nopeasti" ja jonka haavelistan kärkisijalla on Porsche Carrera. Henkka Sikiö on huumetukkuri ja liikkeissää…

Tua Harno: Oranssi maa

"Oranssi maa oli jähmettynyt meri, taivas sirisi sinisyyttään sitä vasten. Hiekka oli kohonnut teräviksi vaalloiksi, kuin telttojen kaupunki, tuuli hiersi niiden laakeita seinämiä. Kauempana kasvoi matalia, kuivia pensaita kuin orjantappurakruunuja."
Tua Harnon esikoisromaani Ne jotka jäävät vakuutti minut niin, että kirjailijan toinen teos Oranssi maa singahti ilman muuta lukulistalleni, kun sen Otavan katalogista huomasin. Kiitos kustantajalle, joka pyynnöstäni lähetti kirjan luettavakseni.

Romaani sijoittuu kaukaiseen Australiaan. Sinne päähenkilö Sanna matkustaa tekemään graduaan tilanteessa, jossa moni asia on muuttunut tai muuttumassa. Pitkä parisuhde on juuri päättynyt, mutta muistoksi siitä on jäämässä jotain elämänmittaista, sillä Sanna on raskaana.

Australiassa Sanna asettuu Kalgoorlien pölyiseen kaivoskaupunkiin, joka ei piirry lukijan silmiin järin houkuttelevana paikkana. Siellä nainen kuitenkin tapaa suomalaisen Martin, jonka luokse lupaa palata aavikkovaelluks…

Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta

"Talontytär Valpuri Mikontytär Tuuloksen Toivaalassa syntyi isänsä nuorimmaksi tyttäreksi 1930-luvulla. Hän oli vasta tyttö, kun vanhin veli Vilppu jo avioitui ja sai omia lapsia. Valpurille ei ehtinyt kehittyä suhdetta isään, joka ensin sokeutui ja sitten kuoli; äiti eli pidempään. Valpuri kasvoi suunnilleen saman ikäisenä veljensä lapsien kanssa. Veljenpoika Esko avioitui, kun Valpuri oli nuori nainen. Valpurin ja hänen veljensä suhde oli läheinen ja samalla vaikea." Tiina Miettisen tietokirja Piikojen valtakunta vie lukijan katsomaan 1600- ja 1700-luvun suomalaisnaisen elämää Länsi-Suomen puolella. Teos perustuu Miettisen väitöskirjaan Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun (2012). Tietokirjasta välittyykin kirjoittajan vahva asiantuntemus, mutta tieteellisyyttä on loivennettu miellyttävän helposti luettavaksi kokonaisuudeksi.
Menneisyyden naisen tulee kovin helposti kuvitelleeksi olentona, joka elää…