Siirry pääsisältöön

Anna-Kaari Hakkarainen: Purkaus

"Mutta tytön saapumisesta lähtien hän muistaa kaiken selvästi: tytön tullessa filmin nopeus asettui kohdilleen ja ääninauha samaan tahtiin huulten liikkeiden kanssa. Kaikki sai merkityksen. Tie oli tie, jota pitkin pääsi tytön talolle. Päivä koostui sekunneista ja minuuteista ja tunneista, jotka tuntuivat joskus liian lyhyiltä ja joskus liian pitkiltä, mutta aina ne tuntuivat. Tytöstä tuli aurinko, jonka kiertolainen hän oli."
Anna-Kaari Hakkarainen: Purkaus
(Tammi 2014)
249 sivua
Anna-Kaari Hakkaraisen romaani Purkaus sijoittuu Islantiin Heimaeyn saarelle, ja keskiössä ovat veljekset Kjarri ja Birk sekä Vigdis, tyttö, joka luo jännitteitä poikien välille. Romaanissa kerrotaan tarinaa kolmikon lapsuusvuosista aikuisuuteen saakka siten, että kunkin näkökulmaa avataan vuorollaan ja kirja muodostuu kolmesta osasta.

Romaani alkaa tehokkaasti kuvaamalla Heimaeyn saarella purkautuvaa tulivuorta. Kjarri on aikuinen ja näkee, miten maa on revennyt ja "laava lyö tulisina pärskeinä taivaalle". Aloitus on niin kiinnostava, että lukijana tempaudun välittömästi mukaan tarinaan. Valitettavasti kirjan rakenne kuitenkin syö tehoa jonkin verran. Tarinassa tapahtuu niin paljon siirtymiä eri aikatasolta toiselle, että perässä on vaikea pysyä. Ja välillä kirjailija tarjoaa lukijalle koukun, johon haluaisi tarttua mutta joka nykäistään saman tien pois siirtymällä taas uuteen tilanteeseen. Sama vika vaivaa loppua: olisin toivonut suljetumpaa loppuratkaisua.

Romaanissa on kuitenkin paljon hyvää, ja huomaan lukemisen edetessä pääseväni siirtymienkin kanssa paremmin sinuiksi. Anna-Kaari Hakkarainen osaa luoda jännitteitä ja hän kirjoittaa todella kauniisti. Miljöön kuvaus on niin onnistunutta, että islantilainen maisema on helppo kuvitella mielessä. Lisäksi jatkuvasti läsnä oleva vulkaaninen maaperä ja purkauksen odotus symboloivat hienolla tavalla kirjan tapahtumia. Pinnan alla kytee, mutta silti tunnelma on ihastuttavan viipyilevä.

Purkauksessa on paljolti kysymys ihmissuhteista. Kjarri ja Birk ovat syntyneet samana vuonna, mutta Birk on lähes vuoden nuorempi. Kjarri on taitava lähes kaikessa, mihin hän ryhtyy, ja Birk kokee jatkuvasti jäävänsä alakynteen, vaikka hän onkin sanavalmiimpi ja voimakkaampi. Äiti jopa pyytää Kjarrilta, että tämä ei piirtäisi, jotta Birkille jäisi jotain omaa. Ja sitten kuitenkin Birk on se, joka lähtee ja toteuttaa haaveen, joka oli alun perin Kjarrin. Kjarri on niin suoraselkäinen, että hän uskoo muidenkin olevan samanlaisia. Kun jotain sovitaan, Kjarri pitää siitä kiinni eikä oikein suostu edes näkemään, että kaikki eivät sopimuksia pidä. Ja hän vaatii Birkiltä lupauksen:
Sovitaanko, ettei kumpikaan koskaan saa Vidgistä?
Sopimuksessa ei ole kysymys vain tytöstä vaan myös veljeydestä. Ja Kjarrin mielessä sopimus saa hyvin suuren painoarvon, se määrittää paljolti hänen elämänsä suuntaa.

Birk on niin erilainen kuin veljensä, eikä vain ulkoisesti. Hänen kohdallaan merkitykselliseksi nousee mielestäni kelkanlasku, joka viittaa vahvasti Anton Tšehoviin. Kelkan pohjassa lukee Tsehov, mutta lisäksi mäenlaskukohtaus toistaa venäläiskirjailijan novellin Leikkiäkö vain? tapahtumia. Väkisin tulee ajatelleeksi, onko Birkille kaikki lopulta vain leikkiä, kevyttä ajanvietettä.

Ehkä eniten kolmikosta hukassa on Vigdis, joka tuntuu pelaavan poikien kanssa monimutkaista ihmissuhdepeliä eikä tunnu tietävän, mitä oikein haluaa.
Mitä enemmän Vigdis näki Kjarrin silmissä rakkautta, sitä vaikeammaksi hän muuttui.
Lopulta Vigdis ymmärtää jotain tärkeää. Mutta onko liian myöhäistä?
Kun jatkuvasti pyrkii kohti ihmeellisempää, ei koskaan näe kuinka aurinko valaisee juuri tämän päivän ja laskee sen ylle, eikä näe sitä, mitä näiden seinien sisällä on, hänen elämänsä, sellaisena kuin se on hänelle rakentunut. 
Olen ilokseni saanut lukea tarinan, jonka viipyilevä, viehättävä tunnelma jää mieleen. Anna-Kaari Hakkarainen on minulle uusi tuttavuus, jonka esikoisteoksen haluan lukea ja jolta toivon saavani lukea vielä paljon lisää.

Erikseen pitää vielä mainita romaanin hieno kansi. Siinä on Susanna Majurin teos Falling.

Tätä teosta on ehditty lukea jo paljon. Karoliina ihastui, Irja arvelee kirjan sopivan monelle lukijalle, Maria suosittelee romaania jokaiselle ja Kirjasieppo esittelee kolme syytä rakastaa Purkausta.
Jotain lisää jäivät kaipaamaan Katja, Tuija ja Mari A., eikä Pirjoliisakaan oikein syttynyt teokselle.

Kommentit

  1. Mulla on tämä pinossa. Luen bloggauksesi kun olen lukenut kirjan ensin.

    VastaaPoista
  2. Nyt on tämä luettu ja kävi niin, että kirjoittaessani ajatukseni muuttuivat aika paljon siitä, miten koin tämän teoksen lukiessani. Mitä tulee mainintaasi aikatasoista, niin minä taas viehätyin niistä. Kuten sinäkin, odotan mielenkiinnolla Hakkaraisen seuraavaa teosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tosiaan koin alussa siirtymät aikatasoilla haastaviksi, mutta sitten lukemisen edetessä totuin niihin paremmin. Tämä kirja jäi mieleen niin, että tuntui siltä, että pohdin sitä vielä pitkään lukemisen loputtua. Hieno romaani!

      Poista
  3. Minulla on juuri nyt tämä kesken. Olen tempautunut mukaan Islannin maisemiin ja näiden kolmen ihmisen tarinaan. Mutta olen vasta alkumetreillä, katsotaan mitä minä pidän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin mukavaa sitten kuulla, mitä ajattelet. Minä kyllä pidin, ja kirja on jäänyt mukavalla tavalla mieleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä