Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2016.

Tommi Melender: Onnellisuudesta

"Olemme siis viidentoista vuoden kuluttua todennäköisesti kahdeksan kertaa vauraampia kuin ihmiset sata vuotta aikaisemmin. Ei tarvitse olla vihoviimeinen pessimisti aavistellakseen, että emme elä silloinkaan onnen maassa, jossa ihmiset voivat unohtaa työnteon ja omistautua sydäntään lähellä oleville asioille."
Olla onnellinen - mitä se on? Mistä onnellisuus syntyy? Näitä kysymyksiä ja monia ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelee esseekokoelmassaan Onnellisuudesta Tommi Melender. Avaimia onneen kirjassa ei tarjoilla, mutta monenlaista pohdintaa nykyihmisen olemisesta ja elämisestä on esillä. Melender houkuttaa lukijansa kanssaan dialogiin onnistuneesti: lukiessani kokoelmaa huomaan ajoittain väittäväni mielessäni vastaan, kun taas välillä nyökkäilen samanmielisenä: juuri näin!
Onnellisuudesta on jaettu alkusanojen ja epilogin lisäksi kolmeen pääosaan: onnellisuutta tarkastellaan niin talouden, kulttuurin kuin urheilun näkökulmasta. Ilahtuneena otan vastaan onnellisuusteollisuutta…

Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut

"Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut on kirja, joka on kirjoitettu sinua varten, ja joka tuhoaa sinut. Mutta sinä luet sen joka tapauksessa."
Nuoren Hanna Kauppisen esikoisteos Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut herätti mielenkiintoni jo nimensä perusteella. Teos olikin helppo klikata luettavaksi, kun huomasin sen vapaana kirjaston e-kirjavalikoimassa.

Tarinan päähenkilö on nuori Mila, joka on kulkuri, kotoaan lähtenyt ja kirjojen perässä liikkuva. Hän etsii täydellistä kirjaa ja samalla ehkä myös henkistä kotiaan: oma erityisyys erottaa Milan muista. Herra H:n Tarinataivaasta, uudesta erikoisesta kirjakaupasta, Mila kuitenkin löytää niin kirjoja kuin sielunystäviä. Erityisesti mieltä kutkuttaa ikätoveri Toni, ja ajatuksia herättää myös arvoituksellinen Julia.

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut sisältää kehystarinan, jossa nainen saapuu kustantajan luokse mukanaan erikoinen pyyntö: hän haluaa, että hänen kirjansa kustannetaan, mutta tarkoitus ei ole, että kukaan lukis…

Tietokirjat vievät -haaste

Leena Lumi muisti minua Tietokirjat vievät -haasteella, joka sai ensin säikähtämään: mitä ihmeen kirjoja minä tähän löydän? Kun kirjahyllyjäni hetken silmäilin, huomasin, että tarjontaa kyllä riittää. Jouduin lopulta valikoimaan, mitä otan haasteeseen mukaan.
Alun perin Klassikkojen lumoissa -blogista liikkeelle lähtenyt haaste on ohjeistettu näin:


- Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi. - Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä - siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameiksi, kveeniksi, meänkielellä jne - Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo. - Aikaisempi kirjoitukseni tietokirjoista  (Klassikkojen lumoissa/Lukumato) Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.

Takashi Hiraide: Kissavieras

"Talvi alkoi. Chibi saapui elämäämme raolleen jätetystä ikkunasta kuin pieni puronen, joka etenee kostuttaen pikku hiljaa kaltevaa pintaa. Kohtaloksi kutsuttu voima kuitenkin lähestyi tuota purosta."

Kissavieras on pieni, sievä kirja. Sen päähahmoksi asettuu pieni, sievä kissa Chibi, joka yllättäen alkaa vierailla tokiolaisen kirjailijapariskunnan luona. Kissan edesottamusten seuraaminen ja vierailujen odottaminen elävöittävät parin rauhallista elämää, ja erilaista ulottuvuutta kissavieraan kohtaamisiin tuo sen ymmärtäminen, että Chibi on vain vierailija, ei oma.

Japanilainen romaani on rauhoittavaa ja samalla virkistävää luettavaa. Nykyaikaisen tietotulvan keskellä on kiehtovaa hypätä ajassa taaksepäin hetkeen, jota ei kuormita internet sosiaalisine medioineen. Kirjailijapariskunnalla on aikaa pysähtyä seuraamaan luontokappaleen elämää, ja samalla lukija pääsee kurkistamaan japanilaisuuteen monin eri tavoin.

Paljon tarinassa ei tapahdu, ja sisältö tuleekin aivan muualta kuin…

Laila Hirvisaari: Minä, Katariina ja Me, Keisarinna

"Minua vaivasi kihlaukseni jälkeen arvostelukyvyttömyys. En ajatellut huomispäivää juostessani Moskovassa naamiaisista toisiin, en ajatellut muuta kuin kauneuspilkkua leuassa tai uutta hiusmuotia, uudenlaisia valaanluita joilla sain nostettua rinnat miltei leukaan asti. Minä aloin tuossa vaiheessa ajatella samoin kuin kaikki turmeltuneet hovilaiset. Olin kuitenkin tuleva keisarinna, ja Aleksandra muistutti aina siitä, että tulevan keisarinnan käytöksen tulee olla hillittyä. Minun olisi pitänyt ottaa oppia hänestä. Hän oli naisena esikuvallinen."
Laila Hirvisaaren romaani Minä, Katariina lähtee liikkeelle 1700-luvun lopulta, kun Venäjän keisarinna Katariina II kaatuu näyttävästi ja joutuu jalkansa loukattuaan vuoteen omaksi. Jalkaa parannellessa suurvallan hallitsijalla on aikaa tarkastella elämäänsä taaksepäin ja avata sitä, millainen tie vei nuoren saksalaisprinsessan kohti itsevaltiutta.

Keisarinnan muisteluja kuuntelee ja kirjaa muistiin uskollinen palvelija, ylikamariher…

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään

"Aina oli jotain: hääpäivä tai lapsen synttärit, pikkujoulut tai joulujuhla. Ei silloin voi tehdä itsemurhaa.
Tai ehkä voisi, mutta en ollut ihan vielä niin pitkällä."

Perheenäiti kirjoittaa unikkokantiseen vihkoonsa synkkiä ajatuksiaan ja suunnittelee itsemurhaa. Kotona ei suju, töissä ei suju, elämä on sameaa ja ilotonta.

Katri Rauanjoen romaanin Jonain keväänä herään lähtökohdat eivät ole onnelliset. Tarinan päähenkilö Kerttu ei voi henkisesti hyvin, vaikka asiat periaatteessa ovat hyvin. On keltainen koti, aviomies Lasse, lapset Inari ja Eeli, luokanopettajan työ. Silti uuvuttaa, elämä tuntuu liian raskaalta, lopulta niin raskaalta että itsemurhan suunnitteleminen alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta.

Romaanissa kuvataan aikaa syksystä kevääseen ja kesään. Kerttu jää työstään sairauslomalle ja hakee apua. Onneksi hän sitä myös saa, ja terapiassa on aika nostaa esille asioita, jotka tunnollinen ja pärjäävä nainen on halunnut työntää taka-alalle. Menneen hautaaminen vain ei o…

Pauliina Susi: Takaikkuna

"Tänä yönä kaikki valvovat. Tarmo-boy käy läpi entisiä tyttöystäviään kotikonttorissaan housut kintuissa.
Hyvä työasento, hän voisi viestitellä sille. Pese kädet lopuksi. Ja aja parta, pliis. Kone on siinä hyllyllä vasemman olkasi takana, hammastahnan vieressä.
Leia puolestaan tutkii, kovin ahkerana ja kovin, kovin ahdistuneena iltapäivälehden nettisivulle pelmahtanutta artikkelia, jo otsikostaan alkaen selvästi journalismin riemuvoittoa.
Naistutkija miesseksin asialla kiihdyttää"

Pauliina Suden dekkari Takaikkuna valikoitui lukemistooni sattumalta, kun etsiskelin kirjaston e-kirjahyllystä luettavaa. Olin ohimennen noteerannut, että Suden dekkaridebyyttiä oli kiitelty, ja niinpä päätin napata kirjan luettavaksi.


Takaikkunassa seurataan useampaa henkilöä, joiden tiet risteävät, tavalla tai toisella. ProMen-hankkeen toiminnanjohtaja Leia, Leian tytär Viivi, oikeusministeri Tarmo Häkkilä ja salaperäinen it-nörtti Land-o käyvät lävitse omia elämänkuvioitaan ja ovat tietäen tai tietä…

Onnen hippusia

Tuija houkutti mukaan Sieluni hymyt -haasteeseen, johon kylläkin ehdin jo aiemmin osallistua - postaus löytyy täältä. Vaikka olen jo onnellisuudesta kuukausi takaperin kirjoittanut, ei kai haittaa, vaikka onnea miettii uudemmankin kerran, vähän eri näkökulmasta? Ei haittaa, totean itse, ja listaan satunnaisessa järjestyksessä asioita, jotka ovat viime aikoina tuoneet onnen ja ilon hippusia elämääni.
Järvimaisema jaksaa sykähdyttää aina vain. Varsinkin se tuttu ja kotoisa. Auringonpaiste.Lämmin ulkoilma. Talven horroksesta heräävä luonto.Koivu, joka yhtäkkiä onkin kasvattanut hiirenkorvat, vaikka äsken oli vielä talviasussaan.Aamulla lapsen sängystä kantautuva tomera "äiti!"Minua varten valmiiksi laitettu aamupala.Perhe. Töihin matkatessa nähty lapsi, jonka pyörän tarakalla matkusti valtava nallekarhu.Krookukset, kevään airut.Joutsenten huuto järvellä.Työkavereilta saatu ilahduttava muistaminen - ja työkaverit.Ulkoileminen.Lukeminen, kirjat, hyvät tarinat. Tähän haasteeseen on…