Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2021.

Laura Lehtola: Minä valitsin sinut

Miksi ei voi olla niin, että Saaran kanssa oleminen olisi vain ihan tavallista? Että elämässä voisi olla perheen kanssa normaalisti, kavereiden kanssa normaalisti, normaalisti kaikkialla. Laura Lehtola: Minä valitsin sinut Otava 2020 319 sivua äänikirjan lukija Rosanna Kemppi kesto 7 t 53 min Laura Lehtolan Minä valitsin sinut  kertoo kahden naisen, Saaran ja Elisan, näkökulmista naisten välisen suhteen tarinan. Liikkeelle lähdetään vuodesta 2003, kun naiset ovat kämppiksiä ja vain toinen tietää, minkälaisen parisuhteen haluaa, toinen ei: Saara haaveilee Elisasta mutta Elisa menee Jaakon kanssa leffaan. Toisella päämäärät elämässä ovat aika selkeät, toisella ei niinkään: Elisa takoo opintojaan valmiiksi, Saaran opinnot jäävät kesken. Vuonna 2006 Saara ja Elisa ovat jo vakiintunut pari, joka haaveilee perheestä. Ympäröivät normit ja asenneilmapiiri hieman kiristävät, kun Elisan vanhemmille Saara täytyy esittää kaverina eikä  naisparin pääsy hedelmöityshoitoihin ole itsestään selvää. Par

Saara Cantell: Kaikki tuoksuu lumelta

Kaikista mahdollisista aluista päätän antaa sinulle sen, joka levittäytyy pehmeänä, kylmänä ja valkoisena. Haikeana siitä, ettet ehkä tule kokemaan sellaisia talvia, jotka vielä minun lapsuudessani olivat itsestäänselvyys, haluan tuoda sinut sisään tarinaan sillä hetkellä, kun kaikki tuoksuu lumelta. Saara Cantell: Kaikki tuoksuu lumelta Tammi 2021 323 sivua Kaikki tuoksuu lumelta -romaanin kehystarina muotoutuu siitä, kun Olivia kertoo nykyajassa sukunsa tarinaa omalle lapselleen. Olivian kerronnan kautta rakentuu tarina, joka kurottaa 1950-luvulle isoäiti Kertun ajoille saakka ja kuvaa sitä, missä Olivian ja hänen lapsensa juuret ovat. Taiteilijasielu Kerttu elää hyvin erilaisessa maailmassa kuin näyttelijän uralle hakeutunut Olivia. Heidän välissään on vielä Tuija, Olivian äiti ja Kertun tytär, joka elää nuoruuttaan 1970-luvulla ja etsii identiteettiään maaseudun ekoyhteisöstä. Kaikki tuoksuu lumelta  kuvaakin hyvin sitä, miten erilaisessa yhteiskunnassa kukin romaanin keskeisistä h

Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira

Lukulamppu alkoi liikkua kohti lähintä kirjahyllyä. Jalat vilistivät aivan kuin se olisi uinut ilmassa. Hampaat tarttuivat hyllystä pilkistävän kirjan selkämykseen. Lukulamppu ravisti saalistaan kuin räsynukkea ja pudotti sen lattialle. Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira Haamu 2021 Kuvitus: Broci 70 sivua Marko Hautalan lastenkirja Lauri Luu ja riivattu lukukoira  kertoo Laurista, joka ei lainkaan pidä lukemisesta. Lukiessa kirjaimet muuttuvat muurahaisiksi eikä lukemisessa tunnu olevan mitään mieltä. Vierailut kirjastossa ovat pakkopullaa ja isä joutuu keksimään keinon jos toisenkin saadakseen jälkikasvunsa seurakseen kirjastoreissulle. Eräs kirjastokäynti muodostuu kuitenkin jännittävimmäksi ikinä. Kun isä jättää Laurin kirjastoon lukukoira Lukulampun kaveriksi, on hetken päästä koko paikka sekaisin, ja Lauri joutuu ottamaan käyttöön koko rohkeutensa ratkaistakseen kimurantiksi käyneen tilanteen. Luimme tätä kirjaa yhdessä seitsemänvuotiaan kanssa, ja hänen kommenttinsa k

Äänikirjoja perheistä ja suhteista

Suvi Ratinen: Matkaystävä Otava 2021 284 sivua äänikirjan lukija Pirjo Heikkilä kesto 6 t 27 min Suvi Ratisen esikoisromaani Matkaystävä  (Otava 2019) jäi siinä määrin mieleen, että kun huomasin Ratiselta ilmestyvän uuden teoksen, singahti se saman tien lukulistalleni. Odotin kepeää ja humoristista kerrontaa, sopivan leppoisaa menoa keskelle kuukausista julminta, ja sitä sain. Hyvä tarjous  ammentaa kuulemma sekin jossain määrin Suvi Ratisen omista kokemuksista. Lapsuudenkoti opetti Ilta-Sanomien jutun mukaan nuukaksi, ja nuukuutta on tarjolla tässä uutuusromaanissa yllin kyllin. Tarinan päähenkilö Kati säästää kaikessa, mitä irti lähtee, jotta saisi ostettua itselleen sukunsa vanhan talon. Pääsiäisreissu kotikonnuille osoittaa, että Katilla on säästämisen malli lähellä: äidille 30 prosentin alennuslappu on merkki huonosta ostoksesta, tupla-alennus sen olla pitää. Aika ei pysähdy edes tässä talossa, vaikka välillä siltä vaikuttaakin. Aivan kuin ikivanhat seinät ja käytöstä poistetut t

Alex Schulman: Eloonjääneet

Myrsky on matalalla, aivan kuin sade vetäisi pilviä mukanaan alaspäin. Aurinko paistaa vielä, mutta etäällä kaupungissa vallitsee jo kaaos. Benjamin vilkaisee kelloa. Hän on ollut toimettomana koko ikänsä, mutta nyt kaikki tapahtuu yhtaikaa, tänä yhtenä päivänä on tehtävä kovin paljon ja aikaa on vähän. Alex Schulman: Eloonjääneet Nemo 2021 alkuteos Överlevarna  2020 suomentanut Jaana Nikula 288 sivua Alex Schulmanin romaani Eloonjääneet  vie aikuiseksi kasvaneiden veljesten elämän nykyhetkeen, kun on aika haudata äiti, ja samalla veljesten lapsuuteen: kesään, jolloin kaikki muuttui. Veljeksistä keskiössä on erityisesti Benjamin, jonka näkökulmasta kertoja tapahtumia kuvaa. Pierre on Benjaminille lapsuudessa läheisempi kuin veljeksistä vanhin, Nils, joka on pikkuveljistään hieman erillään ja usein näiden kiusanteon kohde. Romaanin nykyhetkessä veljekset eivät juuri pidä yhteyttä. Perhettä koossa pitävää voimaa ei oikein ole, ja kukin on ajautunut omaan suuntaansa. Äidin kuolema on syy

Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo

Sanat tulivat pakottamatta. Ne ryöppysivät muististani kuin vetinen ripuli. Kerroin navetasta ja taatosta ja hepasta ja koiranpennusta ja veljestä ja äitimuorista ja jeesuksesta ja viinasta ja naapureista ja pikkuhiljaa osasista alkoi hahmottua palapeli jota saatoin kutsua elämäkseni. Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo Tammi 2021 alkuteos Ja for ner till bro suomentanut Outi Menna 294 sivua äänikirjan lukija Satu Paavola kesto 9 t 28 min Hirveä, raadollinen ja raastava on tämä Karin Smirnoffin esikoisromaani Lähdin veljen luo , jonka päähenkilö on kotiseudulleen palaava Jana. Kotikylän kurjuus ei ole juuri muuttunut entisajoista, henkilöt vain ovat muuttuneet. Janan ja hänen veljensä äiti asuu hoivakodissa, isä on kuollut aikoja sitten. Veli juo minkä ehtii ja Jana kantaa mukanaan hirvittäviä muistoja lapsuudestaan.  Jana päätyy töihin kodinhoitajaksi ja saa jatkuvasti kuulla myyttiseksi nousseesta Mariasta, joka on kuollut. Eläessään nainen oli kylän varsinainen femme fatale , joka lum

Haastekoonti: Keskisuomalaisen sata kirjaa

  Jokken kirjanurkka haastoi reilu vuosi sitten lukemaan kirjoja sanomalehti Keskisuomalaisen sadan kirjan listalta. Kyseinen lista on ollut eräänlainen ikuisuusprojektini, johon olen hitaaseen tahtiin yrittänyt kirjoja lueskella. Hitaasta tahdista kertoo se, että juuri ennen Jokken haasteen käynnistymistä luin Maria Jotunin vaikuttavan  Huojuvan talon  mutta siinä välissä ehtikin vierähtää lähes viisi vuotta edellisen listakirjan lukemisesta. Se muuten oli Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva , joka kannatti lukea. Kannatti lukea myös nämä kaksi kirjaa, jotka sain haasteeseen luettua – tai oikeammin sanottuna kuunneltua: John Irvingin Garpin maailma  ja Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys . Molemmat siis kuuntelin äänikirjoina. Vaikka kirjat ovat hyvin erilaisia, yhdistää niitä eittämättä runsaus. Se on määrite, jonka ensimmäisenä kumpaankin teokseen yhdistän, niin reheviä, elämäntäyteisiä ja muhkeita nämä romaanit ovat. Olen valintoihini oikein tyytyväinen. Tavoitettani

Marketta Pyysalo: Kehrääjä

Myöhemmin kun kerhotossut olivat jääneet pieniksi, jatkoin näkymättömäksi muuttumista. Näkymättömyyttä tarvittiin koulun ryhmätöissä, halogeenein valaistuissa luentosaleissa, ryhmämatkoilla, ruokapöydässä. Täytyy vain toimia samoin kuin kehrääjä, jonka erottaa kulottuneesta maasta vain mustista silmistä. Ja nekin se sulkee. Marketta Pyysalo: Kehrääjä Teos 2021 123 sivua Marketta Pyysalon pienoisromaani Kehrääjä  sukeltaa minäkertojansa mieleen, joka vaeltaa aiheesta toiseen ja tekee töitä selviytyäkseen surusta. Suru syntyy hetkessä, jona naisen puoliso sanoo haluavansa päättää pitkän avioliiton. Alkaa prosessi, joka etenee assosiaatiosta toiseen ja johdattaa järkytyksestä kohti uudenlaista elämänvaihetta. Kun kokonaisuus on liian suuri, kertojan mieli tarttuu yksityiskohtiin. Muistot ja havainnot vaeltavat mielessä virtana; kun tulevaisuudesta ei tiedä, on katsottava menneeseen. Omat muistot yhdistyvät aiemmin eläneisiin naisiin, joiden kautta voi katsoa itseä. Ajatukset virtaavat ja