Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2019.

Joël Dicker: Stephanie Mailerin katoaminen

"Maanantai 23. kesäkuuta 2014 33 päivää ennen Orphean 21. teatterifestivaalin ensi-iltaa. Näin Stephanie Mailerin ensimmäisen ja viimeisen kerran, kun hän tuli kuokkimaan läksiäisiini New Yorkin osavaltion poliisilaitokselle." Joël Dicker: Stephanie Mailerin katoaminen Tammi 2019 Alkuteos La disparition de Stephanie Mailer 2018 Suomentanut Kira Poutanen 716 sivua Äänikirjan lukija Jussi Puhakka Kesto 18 39 min Kaksikymmentä vuotta ehtivät Jesse Rosenberg ja Derek Scott ajatella, että he ratkaisivat koko Orphean pikkukaupunkia kohauttaneen perhesurman. Vuonna 2014 Jesse on jäämässä eläkkeelle mutta joutuukin kohtaamaan nuoren toimittajan, joka kyseenalaista vuosien takaisen urotyön. Stephanie Mailer on varma, että oikeaa surmaajaa ei koskaan löydetty. Sitten nuori nainen katoaa. Seuraa tapahtumavyyhti, jonka langat leviävät moneen suuntaan. Lukijana huomaa epäilevänsä vähän kaikkia, ärsyyntyvänsä ajoittain runsaudesta mutta pysyvänsä kuitenkin kuin langoilla kiinni t

Pajtim Statovci: Bolla

"Seuraava tunti kuluu kotoisammin kuin yksikään aiempi elämässäni. Tilaamme toiset kahvit, vaimennamme ääntämme ja kun huomaan hänen englanninkieliset kirjansa, vaihdamme kieltä. Se tuntuu luontevalta; englantia puhuessamme emme ole albaani ja serbi, vaan irti täältä, romaanista revittyjä sivuja." Pajtim Statovci: Bolla Otava 2019 240 sivua Äänikirjan lukija Kuisma Eskola Kesto 6 t 44 min. Pajtim Statovcin Bolla  kertoo kahdesta miehestä ja heidän rakkaudestaan. Arsim ja Miloš tapaavat vuonna 1995 Pristinassa, juuri ennen lähellä olevan maailman hajoamista, kahtia jakautumista. Nuoret miehet ovat täynnä haaveita ja tulevaisuudentoivoa: toinen haluaa lääkäriksi, ehkä kirurgiksi, toinen haaveilee urasta opettajana. Heidän rakkautensa ei kuitenkaan kestä päivänvaloa, sillä toinen on naimisissa, he edustavat eri kansallisuuksia ja ovat miehiä. Mitä sitten tapahtuukaan rakkaudelle, haaveille ja tulevaisuudentoivolle? Mihin miesten tiet vievät, kun Arsim joutuu pakenem

Kirjankansibingo 2019

MarikaOksa loihti kesälle kirjankansibingon, josta löytyy lisätietoa täältä . Olikin hauskaa taas kiinnittää erityishuomiota kirjojen kansiin, ja jonkin verran valikoin luettavaa sillä perusteella, mikä kansi sopii bingoruudukkoon. Sainkin bingoruudukkoon merkintöjä varsin mainiosti: täysbingo jäi vain yhtä ruutua vajaaksi:  Ei kuvaa -ruutuun en löytänyt kirjaa. Tässä bingoon lukemani kirjat: Ensimmäinen vaakarivi: Romantiikka: Kate Morton, Kellontekijän tytär Kirja: Penelope Fitzgerald, The Bookshop Yö: Sami Makkonen,  Kalevala Puu: Virpi Hämeen-Anttila, Tiergartenin teurastaja Huonekalu:  Domenico Starnone, Kepponen Toinen vaakarivi Ruutuja: Rachel Cusk, Ääriviivat Lempiväri: Liane Moriarty, Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista Nainen: Jojo Moyes, Ne jotka ymmärtävät kauneutta Ei kuvaa: Lomahaave: Elly Griffiths, Korppikuningas Kolmas vaakarivi: Harrastus: Merete Mazzarella, Varovainen matkailija Hauska kansi: Roope Lipasti, Jälkikasvukausi Matkalla:

Sofie Sarenbrant: Osasto 73

"– Sitten tapahtui onnettomuus, Nyllet jatkaa. Emman silmät tummuvat ja hän ravistaa päätään. Nyllet yrittää tulkita hänen ilmettään. – Oletko sitä mieltä, ettei se ollut onnettomuus? – Ei, on kaikki mitä Emma saa sanottua." Sofie Sarenbrant: Osasto 73 WSOY 2019 Alkuteos Avdelning 73 Suomentanut Annamari Typpö 397 sivua Äänikirjan lukija Satu Paavola Kesto 8 t 27 min. Huomasin syksyn uutuusluetteloita selatessani, että Sofie Sarenbrantilta ilmestyy Emma Sköldistä kertovan sarjan kolmas suomennos lokakuussa. Ensimmäinen osa Avoimet ovet  oli kiinnostava, vaikken aivan rutinoitta sitä päättänytkään. Jokin tarinassa kuitenkin kiehtoi, ja päätin ottaa Osasto 73 :n kuunteluuni, vaikka vain siksi, että saan selville, mitä Emman pienelle perheelle kuuluu. Ja kuuluuhan perheelle vaikka mitä. Emma on pienen tyttären äiti, mutta iso osa vauva-ajasta on jäänyt pimentoon, sillä tuore äiti on viettänyt viimeiset viisi kuukautta sairaalassa koomassa. Vastuu lapsesta on jäänyt

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään. Hän ei puhunut enää koskaan." Alex Michaelides: Hiljainen potilas Gummerus 2019 Alkuteos The Silent Patient  2019 Suomentanut Antti Autio 454 sivua Hiljainen potilas  kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa. Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa val

Poimintoja syksyn kirjoista

Loman viimeisinä päivinä oli aikaa selailla syksyn kirjakatalogeja ja voi, miten kiinnostava kirjasyksy onkaan tulossa! Lukulistalle kirjasin monia uutuusteoksia mutta tähän postaukseen listasin ne, jotka voisin realistisesti ehtiä lukea loppuvuoden aikana. Kaunokirjallisuudesta kiinnostavat seuraavat teokset: Margaret Atwood: Testamentit  (Otava). Kaikkien Handmaid's Tale -tv-sarjan ja Orjattaresi -romaanin ystävien ehdoton kirjasyksytapaus. Mitä Gileadissa on tapahtunut viidentoista vuoden kuluttua siitä, mihin Orjattaresi päättyi?  Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama  (Tammi). Ihminen, mieli ja rakkaus – kuulostaa kiinnostavalta varsinkin, kun olen pitänyt kovasti aiemmista lukemistani Hakkaraisen romaaneista Kristallipalatsi (2016) ja Purkaus  (2014). Aleksi Heikkilä: Veteen syntyneet  (WSOY). Myyttinen pohjolaan sijoittuva tarina kuulostaa kiehtovalta. Kyseessä on Heikkilän esikoisromaani. Elina Hirvonen: Punainen myrsky  (WSOY). Irakilaisperhe pakenee Suomeen. Ajanko

Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset

"'Pelkokoetus', Morrigan kuiskasi. Hän ei tiennyt, oliko huojentunut vai kauhistunut. Toisaalta noidat eivät mitä todennäköisimmin olleet siellä keittääkseen hänet kattilassa tai taikoakseen hänet liskoksi. Toisaalta... miksi Jupiter olikaan kutsunut sitä? Hermoromahduskoetukseksi?" Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset Otava 2018 Alkuteos Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow  2017 Suomentanut Jaana Kapari-Jatta 368 sivua Nevermoor: Morriganin koetukset  avaa fantasiakirjasarjan, jota on ehkä väistämättä jo ehditty verrata Harry Potter -sarjaan. Sarjasta on suomeksi julkaistu jo toinenkin osa, Meiniöseppä: Morriganin kutsumus , ja ensi vuonna julkaistaan kolmas osa, Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow . Ehkäpä se saadaan pian myös suomeksi. Sarjan päähenkilö on nuori tyttö, Morrigan Korppi, jonka lyhyttä elämää on alati varjostanut tieto siitä, että tyttö tulee kuolemaan yhdentenätoista syntymäpäivänään. Lisäksi Morrigan on saanut jatkuvasti k

Kate Morton: Kellontekijän tytär

"Edwardilla oli kuitenkin syy tuntea niin voimakasta kiintymystä taloon. Hän solmi siteen tähän paikkaan jo pikkupoikana lähiniityllä koetun kauhujen yön aikana. Mutta miksi Elodie Winslow tuli tänne? Mikä on hänen yhteytensä Birchwood Manoriin?" Kate Morton: Kellontekijän tytär Otava 2019 Alkuteos The Clockmaker's Daughter Suomentaneet Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen 556 sivua Äänikirjan lukija Niina Hukkinen Kesto 20 t 26 min. Kellontekijän tyttären  keskiöön asettuu talo nimeltä Birchwood Manor. Sen  julkisivussa on kaksi päätykolmiota  ja se sitoo yhteen niin ihmisiä kuin eri aikoja. 1800-luvun alkupuolella taloon kytkeytyy Birdie, jonka tehtäväksi tulee pitää itsestään huolta nuoresta tytöstä lähtien. Vuosisadan puolivälin jälkeen talon hankkii itselleen taidemaalari Edward Radcliffe, ja joitakin vuosikymmeniä myöhemmin taloon asettuu vastentahtoisesti Ada Lovegrove. 1920-luvulla taloon saapuu Leonard Gilbert, joka valmistelee väitöskirjaansa, ja toise

Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista

"Heather Marconi tunsi, kuinka hiljaisuus laskeutui kolmannen kellonsoiton jälkeen; oli kuin huopa olisi pudotettu pehmeästi Tranquillum Housen päälle. Oli outoa, kuinka käsinkosketeltavalta hiljaisuus tuntui." Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista WSOY 2019 Alkuteos Nine perfect strangers  2018 Suomentanut Helene Bützow 455 sivua Liane Moriartysta on viime vuosina tullut kirjailija, jonka teokset kuuluvat ehdottomasti lukulistalleni. Niinpä ilahduin, kun huomasin, että Moriartyn ystäville oli jälleen tulossa uutta luettavaa. Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista  vieläpä saapui luettavakseni aika pian, kun kirjastosta sen varasin. Tämän romaanin juju on siinä, että joukko erilaisia ihmisiä erilaisine haasteineen saapuu retriittiin, jota johtaa arvoituksellinen Maša. Omat haasteensa on hänelläkin, mutta niitä hän ei halua asiakkailleen paljastaa. Päinvastoin, Maša on kokenut jotain mullistavaa ja on kokemuksensa myötä päättänyt ryhtyä mullistamaan muidenki

Malin Lindroth: Vanhapiika

"Yksinäisyys. Miltä se näyttää? Islannin laavakentältä. Ei puita, ei kasvillisuutta. Pelkkiä harmaan sävyjä, aukeaa, taivasta – kauempana ehkä jokunen hyisessä tuulessa tutiseva pieni pensas. Kerran olin siellä, Islannin kuumaisemassa. Otin lakeudella muutaman askeleen ja mielessäni välähti: niin, sehän olen minä! Juuri siltä yksinäisyyteni näyttää." Malin Lindroth: Vanhapiika – Tahattomasti yksinäisen tarina Atena 2019 Alkuteos Nuckan  2018 Suomentanut Hannimari Heino 115 sivua Malin Lindrothin Vanhapiika  on omakohtaisiin kokemuksiin perustuva teos siitä, mitä on olla yksinäinen nainen, vanhapiika, yhteiskunnassa, jonka perusyksikkö on pariskunta. Lindroth ottaa uudelleen käyttöön sanan vanhapiika, peilaa nykymaailman yksinäistä naista menneisyyden sisariinsa ja tuo esille kirkkaasti sen, mitä on olla nykyajan vanhapiika. Monen muun tavoin myös Lindroth on toivonut löytävänsä rakkauden ja päätyvänsä parisuhteen. Hän on kyllä tavannut miehiä ja rakastunut – jokainen