Siirry pääsisältöön

Tekstit

Anne Martin: Kallioon maalattu laulu

Olivia katseli hiljaisena kohoavaa kalliota, jonka hahmoja kesäyön varjot tanssittivat. Olivia ymmärsi nyt entistä selvemmin maalausten olevan peilikuvia toisesta puolesta, toisista ajoista. Niiden kautta hänen esivanhempiensa maailma kietoutui tähän hetkeen ja kaikkeen siihen, mitä oli vielä tulossa. Olivia käsitti vihdoin, mikä omituinen tunne hänet oli vallannut sinä yönä, kun Sofia oli tempaistu heidän luotaan. Ihmeellinen läsnäolo, puristava mutta tuttu ote hänen sisällään, oli ollut hänen esiäitinsä kosketuksen tuoma siunaus. Anne Martin: Kallioon maalattu laulu Aarni 2022 kansi Noora Jantunen 368 sivua Anne Martinin dystopinen esikoisromaani Kallioon maalattu laulu  tutustuttaa lukijan Oliviaan, joka elää meistä nähden tulevaisuudessa. Hän on osa pientä yhteisöä, joka elää kallioiden suojassa. Vuosisatojen takaiset kalliomaalaukset ovat päivittäin läsnä ihmisten elämässä, ja maalausten kautta Olivia saa yhteyden omiin voimiinsa, jotka voivat auttaa häntä suojelemaan läheisiään.
Uusimmat tekstit

Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut

Pihlaja melkein sylkäisi viimeiset sanansa. Lemek kohottautui ylös. Hän katsoi Pihlajan kettusilmiä ja niiden halveksuvaa katsetta. Hän muisti sanat, joilla aavalaisia oli Laakson lauluissa kuvailtu. Vanhat sanat olivat raskaita, ne olivat eläneet kauan, keränneet laahuksiinsa kaiken sen kinan ja kaunan, joka Laakson ja Aavan välillä oli. Katri Kauppinen: Laakson linnut, aavan laulut Otava 2022 kansi Tuuli Juusela 295 sivua Katri Kauppisen nuorten aikuisten romaani Laakson linnut, Aavan laulut  vie lukijan muinaissuomalaiseen maailmaan. Aavan kylässä kärsitään nälästä. Kylän laulut ovat rikkoutuneet ja vanha kauna laaksolaisia kohtaan nostaa päätään. Laaksossa kun eletään yltäkylläisyydessä samaan aikaan, kun aavalaiset voivat huonosti. Aavan päällikön poika Lemek lähtee retkelle Laaksoon saadakseen kyläänsä sammon ja sitä kautta hyvinvointia. Laaksossa tulijaa ei oteta vastaan kovin lämpimästi, ja edessä on välien selvittely siitäkin huolimatta, että nuorempi sukupolvi ei välttämättä

Emma Stonex: Majakanvartijat

Nyt he erottavat jo mustana vellovan meren majakan juurella, kuin tumman tahran tai vuosikymmeniä riehuneen rajuilman jättämän arven. Vaikka Jory on lähestynyt paikkaa lukemattomia kertoja, aina tätä Majakoiden ruhtinatarta lähestyessään hän tuntee samaa mitättömyyttä, ehkä jopa hienoista pelkoa, melkein kuin majakka soimaisi häntä. Maiden, tuo viisikymmentä metriä korkea viktoriaanisen suunnittelun ja rakentamisen taidonnäyte, piirtyy mahtavana vasten taivaanrantaa, uljaana vaaleana linnakkeena, joka on taannut merenkulkijoiden turvallisuuden. Emma Stonex: Majakanvartijat Otava 2022 alkuteos The Lamplighters  2021 suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi kansi Max Ellis 379 sivua 1970-luvulla syrjäiseltä majakkasaarelta katoaa kolme majakanvartijaa. Cornwallissa sijaitsevan majakan ovet on lukittu sisäpuolelta, ja miehet ovat kadonneet jälkiä jättämättä. Parikymmentä vuotta myöhemmin mysteeri on edelleen selvittämättä. Kirjailija Dan Sharp haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan ja tavata kadonne

Kirsikka Myllyrinne: Marathonista Ateenaan – Matka, jonka halusin juosta

Jokainen tarina vaatii sankarin, kokijan jonka kautta tarinan kaari hahmottuu, mutta tämän tarinan sankari en ole minä vaan juoksu. Minä elän tätä tarinaa juoksemalla, mutta juoksu päättää, mihin se minut vie ja mitä asioita pysähdyn matkallani katsomaan. Kun juoksen, luulen ymmärtäväni jotain itsestäni, mutta myös ihmisyyden ytimestä, johon kuuluvat perustunteet kkuten ilo, suru, pettymys, kateus ja epätoivo. Jokaisella lenkillä opin maailmasta jotain uutta, oli se sitten vain auringonnousun kauneus tai männyntuoksu kasteen peittämillä poluilla.  Kirsikka Myllyrinne: Marathonista Ateenaan – Matka, jonka halusin juosta Avain 2022 kannen suunnittelija Oliver Dolbeau, Velvetyne Type Foundry 147 sivua Maraton on juoksumatka, jolla on historialliset perinteet ja iso maine. Hieman yli 42 kilometrin matkan taittaminen juosten on joillekin utopistinen haave, joillekin kerran elämässä -tavoite, joillekin elämäntapa. Ja toki on ihmisiä, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Kirjailija ja kustannu

Pulmu Kailamo & Taru Kumara-Moisio: Tenho

Hymyilen ruudulle. Tervehdykssiä sataa kkuuin vanhalle tutulle, vaikka olen ollut kanavalla vasta muutaman kuukauden. Kokeillut ensin kerran, sitten toisen, sitten kolmannen. Pulmu Kailamo & Taru Kumara-Moisio: Tenho Enostone 2022 kansi Katri Niinikangas 230 sivua Tenho  on Pulmu Kailamon ja Taru Kumara-Moision ensimmäinen yhteisteos. Kumara-Moisio on kirjoittanut kirjoittanut jo useita teoksia, mutta kirjailijanimi Kailamolle tämä romaani on esikoinen. Jos toiveita saa esittää, lukisin mielelläni vastaisuudessakin näiden kirjailijoiden yhteisteoksia. Tenho  on nimittäin mukaansa tempaava romaani, jota oli ilo lukea. Se vie 1990-luvulle, ja ajankuvassa on jotain hyvin kiehtovaa ja tunnistettavaa. Tuntuu siltä, että ajallinen miljöö on rakennettu huolella, ja se paitsi herättää muistoja myös ilahduttaa muistuttaessaan monesta niin ysäriläisestä yksityiskohdasta. Romaanin päähenkilö on Kata. Vuonna 2016 hän elää keskellä aviokriisiä. Elämä on tavallaan asettunut uomiinsa jo kauan aik

Lyhyesti: kuunneltua ja luettua

Ulomman portin pielessä aseman alueella oli kaksi pengerviljelmää, joilla kasvoi kurpitsoja, kaalia ja jotain mitä Hamza ei tunnistanut. Erillisosasto odotti siellä upseerin mennessä tervehtimään lähetyssaarnaajaa ja tämän perhettä ja siirtyessä näiden seurassa sisään. Jonkin ajan päästä afrikkalainen mies tuli ulos talosta ja kutsui heidät aidatulle sisäpihalle. Miehellä oli syviä uurteita otsassaan ja kasvoissaan ja rosoinen arpi kaulansa oikealla sivulla. Hän puhui sujuvaa swahilia.  Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät Tammi 2022 alkuteos After Lives suomentaja Einari Aaltonen kansi Juri Patrikainen 345 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 11 t 37 min Nobelisti Abdulrazak Gurnahin Loppuelämät  vie 1900-luvun alkupuolen Itä-Afrikkaan. Siellä Hamza päätyy saksalaishallinnon sotilaspalvelijaksi, Afiya puolestaan raataa kotikylässään sukulaistensa vastentahtoisen hoivan varassa. Hamza ja Afiya kohtaavat, ja heidän kauttaan rakentuu kuva siirtomaavallan ajasta ja sotien varjoista. Rom

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

Kun Laumaan on kerran päässyt, siinä pysytään. Se jos mikä vaatii luonnetta eikä kaikista ole siihen. Heikkouttaan ei saa näyttää, muuten menettää otteen. Otteen, josta niin moni yrittää pitää turhaan kiinni. Hekin, joilla ei ole samanlaista luonteenlujuutta kuin meillä. Petra Forstén: Kadonneet tytöt WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 270 sivua Taide, ihmissuhteet, menneisyys ja nykyisyys nivoutuvat yhteen Petra Forsténin esikoisromaanissa Kadonneet tytöt . Kertomuksen minäkertoja on Agnes, joka on palannut nuoruutensa kotikaupunkiin tavatakseen Lauman kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Hän istuu täpötäydessä ravintolassa ja odottaa, pyytää kaatamaan viiniä seuralaisilleen varattuihin laseihin, vaikka ketään ei näy. Ja kun Agnes odottaa, hän palaa samalla vuosien takaiseen kesään. Silloin Agnes oli vasta muuttanut kaupunkiin eikä tuntenut oikein ketään. Sattumalta hän pääsi osaksi tyttöporukkaa, Laumaa, ja kiihkeästi halusikin olla osa sitä – olihan nyt vihdoin luvassa jotain muuta kuin yksinä