Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2019.

Katriina Huttunen: Surun istukka

"Ennen minulla oli kaksi lasta. Nyt minulla on kaksi lasta, yksi kuollut ja yksi elävä. Olen kahden lapsen äiti. Toinen lapsistani on aikuinen mies, toista ei enää ole. Tyttäreni tappoi itsensä kaksikymmentäkuusivuotiaana." Katriina Huttunen: Surun istukka S & S 2019 327 sivua Katriina Huttusen Surun istukka  on murheellinen kirja. Mitään muuta se ei voi ollakaan, sillä aiheena on todellinen, traaginen tapahtuma: tyttären itsemurha. Hauras mieli, haavanlehti.  Lapseni tappoi itsensä. Hän kuoli kaksikymmentäkuusivuotiaana. Surun istukka  ei ole selviytymistarina vaan ennemminkin kuvaus siitä, kuinka musertavan surun kanssa eletään. Katriina Huttusen elämään asettuvat vierailut Hietaniemen hautausmaalla. Kolumbaariossa tyttären hautalyhdyssä palaa aina kynttilä, jotta lapsi ei joutuisi olemaan yksin pimeässä. Samaan aikaan sureva äiti vaeltaa yksin pimeydessä, häpeää ja yrittää ymmärtää tyttärensä ratkaisua. Katriina Huttunen kuvaa suruaan raadollisesti, kau

Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa

"Pian turvallinen peitto kietoutuu ympärilleni ja miellyttävä turtumus levittyy kehooni. En halua horjuttaa saamaani tunnetta katselemalla, kun isä raahustaa taas arkkuani kantaen ulos vaan laskeudun parven portaat ja häivyn vähin äänin. Korvissani soi kellojen kakofonia, vaikka niitä ei edes vielä soiteta." Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa Atena 2019 237 sivua Romaani, jonka päähenkilö on kuollut, kuulostaa ajatuksena hieman pelottavalta. Pohdin, rohkenenko tarttua kirjaan; pelkään tunteiden vyöryä ja ahdistusta. Idea kuitenkin kiehtoo niin paljon, että hankin Anna-Maria Eilitän esikoisromaanin luettavakseni. Heti alussa tapahtuu se, mihin kaikki kietoutuu. Tarinan päähenkilö, 45-vuotias Ilona, kuolee tapaturmaisesti. Hänen mielensä havahtuu hereille ruumiinavauspöydällä, missä hän makaa kumilenkki varpaassaan. Sieltä kuolleen matka alkaa viedäkseen taakse jääneiden luokse seuraamaan näiden elämää. Mitä tapahtuu kotona, kun perheenäiti on poissa? Millainen salais

Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa

"Ellie katosi toukokuussa 2005, eikä sen jälkeen ollut löytynyt yhtään merkittävää johtolankaa jutun ratkaisemiseksi. Ei yhtään. Ei ennen kuin tasan kaksi minuuttia sitten." Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa WSOY 2019 Alkuteos Then She Was Gone 2017 407 sivua Suomentanut Karoliina Timonen Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 10 t 45 min. Sitten hän oli poissa  on raastavimpia trillereitä, mitä olen aikoihin lukenut. Tarinassa kuvataan koskettavasti ja todentuntuisesti tyttärensä menettäneen äidin tuskaa, kadoksiin joutuneen tyttären äidinkaipuuta ja ennen kaikkea sitä, millaiseen tilanteeseen kadonnut saattaa joutua ilman, että kukaan pystyy häntä auttamaan. Raastavan tarinasta tekee erityisesti se, että se voisi hyvinkin olla totta – valitettavasti. Ellie Mack on 15-vuotias, kolmilapsisen perheen kuopus, jonka elämä hymyilee. Tulevaisuus näyttää olevan edessä mahdollisuuksia täynnä. Mutta sitten tapahtuu jotain järkyttävää: Ellie katoaa jäljettömiin. Poliisi

Ruth Ware: Valhepeli

"Palatessani kaartuvia portaita sinne, missä vanhat ystäväni istuvat, koen voimakkaan déjà vun. Fatima, Thea ja Kate istuvat vanhoilla, tutuilla paikoillaan, ja päät kumarassa kynttilän lepattavan liekin valossa he voisivat olla jälleen viidentoista. Mieleeni tulee outo kuva gramofonissa pyörivästä levystä ja neulan hypähtämisestä taaksepäin soittamaan kaikuja entisistä meistä. Menneisyyden aaveet pääsevät valloilleen: Ambrose... Luc... Sydäntä kouristaa, mikä tuntuu melkein fyysisenä kipuna, ja hetken – lyhyen, kipeän hetken – silmissäni välähtää kuva, kohtaus, jonka olen niin kovasti yrittänyt unohtaa." Ruth Ware: Valhepeli Otava 2018 Alkuteos The lying game 2017 Suomentanut Terhi Kuusisto 414 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 13 t 7 min. "Tarvitsen teitä", on viesti, jonka Isa Wilde saa ja jota hän on pelonsekaisin tuntein odottanut oikeastaan jo vuosia. Saman viestin saavat myös Fatima ja Thea, ja jokainen heistä suuntaa Salteniin, K

Johanna Laitila: Lilium Regale

"Else tunsi, miten vuosisatojen mittainen naisten ketju roikkui heidän välillään pimeässä kamarissa hiljaa kuin rivi villasta kudottuja silmukoita mummon virkkaamassa valkoisessa päiväpeitossa, jonka tämä oli nyt laskostanut kapiokirstun päälle. Else tunsi vankan ketjun painon lanteillaan ja lantionpohjassa, napansa tiiviissä poimuissa, ja se nivoi hänen jalkapohjansa kiinni Kuuvanmäen maahan, kiinni mummon sanoihin ja suopursun tuoksuun. – Ei ole mikhään niinkö ennen, mummo sanoi." Johanna Laitila: Lilium regale Gummerus 2019 350 sivua Johanna Laitilan esikoisteos Lilium regale  on omaääninen ja vahvasti joukosta erottuva romaani, jossa kaikuvat niin historian kahleet kuin pohjoisen kesyttömyys. Tarinan keskiössä on Else, jonka elämänkaari ulottuu Lapin sodan ajalta nykypäivään saakka. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia elämänvaiheita evakkoajasta sodan traumojen kohtaamiseen. Kaunista ei kaikki totisesti ole, mutta elävää, raastavaa ja kovin todelta tuntuvaa kyllä.

Soili Pohjalainen: Valuvika

"– Päivää tupaan, sanon reippaalla ja kuuluvalla äänellä, ja koputan saman tien uuden sarjan. Menen heti tähän asentoon, missä ei puhuta suomea vaan Arttua. Avaan oven ja toivon, ettei Arttu odota minua sen takana haulikon tai hirvikiväärin tai leipäveitsen kanssa. Mitä jos sillä onkin Alzheimer eikä se tunnista minua?" Soili Pohjalainen: Valuvika Atena 2019 176 sivua Äänikirjan lukija Ella Pyhältö Kesto 4 t 23 min. Sivusilmällä kiinnitin huomiota siihen, että Soili Pohjalaisen Valuvika  keräsi kiitosta. Sivusilmällä huomasin, että kirja löytyi Storytelin äänikirjavalikoimasta, ja merkitsin sen omaan hyllyyni kuuntelemista odottamaan. Puolihuolimattomasta kirjavalinnasta seurasi vallan mainio kirjaelämys! Valuvian  huumori vetoaa ja 1970-luvulta kantautuva nostalgia tehoaa. Kirjan ainoa huono puoli on se, että se loppuu liian nopeasti. Tarinan parissa olisi viihtynyt hyvinkin toisenkin rupeaman verran. Tarinan lähtöasetelma on se, että Maria saa kuulla, että Pohjo

Maria Veitola: Veitola

"Radiovuosinani sain kuulla, että olin luonut uuden ilmaisutyylin: puhuin niin kuin muutenkin puhuin. Ja mitä suoremmin ja avoimemmin puhuin, sitä enemmän minua kehuttiin. Sain kuulla olevani rohkea. Se tuntui hyvältä, ja siksi opettelin sanomaan asiat liikaa pelkäämättä myös radiotyön ulkopuolella: en loukatakseni, vaan siksi, että saattaisin suorilla sanoilla saada itseni ja muut liikkeelle ikävistä tilanteista." Maria Veitola: Veitola Johnny Kniga 2018 352 sivua Äänikirjan lukija Maria Veitola Kesto 7 t 21 min. Radio- ja televisiotoimittaja Maria Veitola avaa elämäänsä, ajatuksiaan, taustaansa ja mielipiteitään kirjassaan Veitola , joka on kokoelma eri lehdissä vuosien aikana julkaistuja kolumneja sekä kirjaa varten kirjoitettuja tekstejä. Kirjassa lähdetään liikkeelle lapsuusvuosista Pohjois-Karjalassa, ja matkan varrella pohditaan äitiyttä, työtä, opiskelua ja terveyttä kuten myös parisuhdetta ja ystävyyttä, tyyliä ja ulkonäköä. Osansa kirjassa saa myös tasa-arvo