Kirjakaapin kummitus

He puhuivat toisten uskovien kanssa. Pitäisi edetä varovaisesti ja tarkoin harkiten, mutta pelottomin mielin taistelun hetken koittaessa. Tean mieli kävi valoisammaksi. Oli lohdullista, että Herran asia edistyi, vaikkei Jens Rønin kalaonnessa ollutkaan kehumista. Tea näki jo jäykät niskat taipuneina ja eksyneet sielut lepoonsaatettuina puhtauden satamassa. Ehkä hänkin voisi vielä joskus kerran iloita maan päällä. Anton Knopper oli tulta ja tappuraa. Hänkin tunsi seudun synnillisyyden raskaana taakkana sydämellään. Povl Vrist ja Mariane olivat ulkopuolisia. Puheen kääntyessä Jumalaan heidän katseensa jäykistyi ja suunsa vaikeni. Heihin ei tehonnut pisto eikä puraisu. Marianen suu puristui kovaksi. Ei, hänestä ei tulisi koskaan Jumalan lasta. Kuva: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste on täällä taas, ja nyt sitä luotsaa  Kirjaluotsi . Minä olen jostain syystä viehättynyt viime aikoina Tanskasta, ja kun Helmet-lukuhaasteessakin yksi kohta kuuluu Kirja on klassikkoteos Ruotsista, Norj

”Vuonna 1868 Fridolf Höök lähti johtamaan 50 suomalaisen ryhmää maapallon toiselle puolelle. Heillä kaikilla oli sama tavoite: perustaa villiin itään suomalainen ihannesiirtokunta, kommunistinen utopia.” ”Syyskuun seitsemäntenä vuonna 1869, lähes kymmenen kuukautta Bremerhavenista lähdön jälkeen, Alexander Imperator II :n ankkuri lasketaan Amerikan lahden pohjukassa olevaan suojaiseen Nahodkan satamaan. Tervetuloa utopiaan.” Katariina Vuori: Merireittejä menneisyyteen – Kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin Like 2022 kansi Tommi Tukiainen 397 sivua Katariina Vuoren kerronnallinen tietoteos Merireittejä menneisyyteen vie matkalle oikeastaan kolmella aikatasolla. Nykyajassa on kirjailija Katariina Vuori, joka kiinnostuu Fridolf Höökistä (1836–1904), karismaattisesta merikapteenista ja seikkailijasta. Tutkimustyö vie niin kirjailijan kuin lukijankin 1800-luvulle, kun Höök ryhmineen matkaa Amurinmaahan perustamaan suomalaista siirtokuntaa. Lisäksi välissä on vielä Vuoren omia matkamuist

Suomen kielen kurssilaisten rivit alkoivat harveta. Ihmiset todellakin muuttivat Suomeen juhannusjuhlissa kuullun kutsun rohkaisemina. Vera puhui asiasta Georgille, jonka tutkimusmatka Baikalille oli peruuntunut ja tiedekunnan varat jäädytetty. He elivät ystäviltä saaduilla lainarahoilla, ryyneillä ja Ninan koulussa jaettavan ruoka-avun säilykkeillä. Ehkä heidänkin kannattaisi alkaa koota tarvittavia papereita. Ihan varmuuden vuoksi, vaikka eivät he olleet mihinkään muuttamassa. Mitä he siellä vieraassa maassa tekisivät? Ei heitä siellä kukaan odottanut. Mutta jos tilanne muuttuisi vielä huonommaksi, olisi ainakin joku pakotie. Anna Soudakova: Varjele varjoani Atena 2022 kansi Laura Noponen 277 sivua Anna Soudakovan toisinkoinen Varjele varjoani  kertoo maahanmuuttajaperheen tarinaa kahden sukupolven kautta. Vera ja Georgi rakastuvat 1980-luvulla ja perustavat perheen. Heidän tyttärensä Nina on lapsi, kun olot Pietarissa alkavat käydä yhä kehnommiksi ja perhe tekee päätöksen: he muutta

Olemme jallittaneet itsemme melkoiseen nalkkiin. Akvaarion maitovalaan vangitsee allas, me puolestamme olemme jääneet jumiin omaan talousjärjestelmäämme, hintojen ja työpaikkojen ansaan, joka tuo lajimme biologiasta esiin sen karuimmat puolet. Geenimme ovat antaneet meille prososiaalisuuden ja elinympäristöjen puolustamisen kyvyt, mutta emme pääse käyttämään niitä, koska meitä ympäröivät talouden lasiseinät. Olemme kuin syväsukelluksiin ja kaukovaelluksiin kykenevä maitovalas, joka ei koskaan saa näyttää mahtavia taitojaan, vaan ui altaan ympyrää, päivästä toiseen, pääsemättä sen enempää syvyyksiin kuin horisonttien taakse. Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Atena 2022 kansi Jussi Karjalainen 262 sivua äänikirjan lukija Irene Omwami kesto 5 t 36 min Maria Katajavuoren Valas lasimaljassa  oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, mitä en ihmettele lainkaan. Teos tarkastelee ilmastonmuutosta ja ympäristötuhoa vetävästi, kiinnostava

Meistä ei ollut tullut luonnolliseen tapaan osia lapsuudessani kuvittelemaani Tehtaaseen, vaan olimme todellakin onnistuneet pakenemaan sukulaisten, ystävien ja naapuruston katseita. Kaikki uskoivat Tehtaaseen, joka aivopesu heidät seuraamaan käskyjään. Ihmiset käyttivät kehossaan olevia elimiä Tehtaan vuoksi, puursivat sen eteen. Minä ja mieheni emme olleet antaneet muokata miehiämme perin pohjin. Täysin aivopesty ihminen oli pakotettu jatkamaan roolissaan, ettei häntä karkotettaisi Tehtaasta. Sayaka Murata: Maan asukit Gummerus 2022 alkuteos Chiky ū  seijin 2018 suomentanut Raisa Porrasmaa 238 sivua äänikirjan lukija Vuokko Hovatta kesto 6 t 19 min Sayaka Murata tuli minulle tutuksi, kun sain kustantajalta luettavaksi Lähikaupan naisen . En aivan täysin innostunut romaanista mutta se jäi erityislaatuisena vahvasti mieleeni. Niinpä kiinnostuin Maan asukeista  myös, ja kun se tuli vastaan lukuaikapalvelussa, klikkasin sen kuunneltavaksi. Lähikaupan nainen  kritisoi sitä, miten suuria v

It was early afternoon and the winter light would soon be fading. They drove on a little further and then turned onto a track and ahead she saw a line of fir trees strung with garlands of silver lights, picking out the dark, rich wood of Jacaranda, surrounded by pure white snow. It looked comfortable and stalwart in its place, old and distinguished among the more orange wood of the newer chalets. Minna Howard: A Winter Affair Saga Egmont 2022 äänikirjan lukija Jilly Bond kesto 8 t 32 min Eloise Brandonilla on edessään yksinäinen joulu. Hän on juuri eronnut ja lapsetkin ovat lentäneet pesästä, eikä seuraa oikein ole tarjolla. Kun kummisetä soittaa ja tarjoaa mahdollisuutta viettää joulunaikaa Sveitsissä, on asiaa totisesti harkittava. Ja niinhän siinä käy, että Eloise matkustaa viehättävään kylään Sveitsin Alpeilla. Hänen tehtävänään on auttaa alppimaja Jacarandassa, jota luotsaa kummisedän poika Lawrence. Häntä Eloise ei ole tavannut vuosiin, eikä viimeisin tapaaminen jättänyt miehestä

Ella, paljain päin ja pitkässä villatakissa. Hän näyttää siltä kuin olisi pistäytynyt ulos ohimennen, käväissyt vain hakemassa kahvia lähimmältä kioskilta, hänen toisessa kädessään on kahvimuki, nyt tosin tyhjä, hänhän joi kahvinsa ajat sitten. Hänen virttyneen villatakkinsa taskut ovat venyneet kivinäytteiden painosta. Kivillä uskotaan olevan voimia.  Niitä kerätään varta vasten, kuljetetaan mukana. Ella ei usko kiviin, hän tutkii niitä, vedessä kelluvia vaahtomaisia hohkakiviä Islannin yliopiston geotieteiden laitoksella. Ovatko kivet hoitavia? Mikä tahansa maailmassa auttaa, jos tarvitsee apua. Jos osaa ottaa avun vastaan. Vilja-Tuulia Huotarinen: Drive-in Siltala 2022 kansi Jenni Saari 200 sivua äänikirjan lukija Hannamaija Nikander kesto 4 t 39 min Ella on rakentanut elämänsä Islantiin. Hän työskentelee geologina, tutkii kiviä. Arkea tulee sekoittamaan sisarentytär Vala vauvoineen. Valalla on yltiöpäinen hanke: hän haluaa perustaa Islantiin drive-in-teatterin. Ellen mielestä idea

Kesäöissä on myös lyyrinen tuulahdus. Kun maa jäähtyy, viinimäkikotilot lähtevät liikkeelle kohti vihreitä lehtiä tai parittelukumppania. Tyyntyvissä tuulissa viipyilee tuoksuja jotka koskettavat yöperhosen tuntosarvia. Hämärää seuraa kehrääjän lento tai leivosen valitusvirsi. Sellaisina öinä tekee mieli mennä ulos. Nina Burton: Elämän ohuet seinät S&S 2022 alkuteos Livets tunna väggar suomentanut Katriina Huttunen kansi Elina Warsta 256 sivua Esseisti ja runoilija Nina Burtonin äidin menehdyttyä tämän asunto vaihdetaan kesämökkiin. Pieni mökki ja monet vajat isolla tontilla odottavat uusia ihmisiä. Idylli vaatii myös monenlaisia toimia, jotta siitä saadaan kunnollinen: luvassa on monenlaista remonttia ja luonto on asettumassa taloksi pyytämättä. Siinä oikeastaan onkin elämisen ja Burtonin kirjan hienous: että luonto on osa jokapäiväistä elämää. Orava ei vastustelematta sulata sitä, että sen reviirille tullaan melskaamaan; lokki täyttää tyytyväisenä vatsansa mökin ihmisasukkaalle t

Paroni? Oliko paroni von Drever käynyt puodissa? Lovisa haki kappansa ja hartiahuivinsa ja juoksi sitten paketti sylissä niin lujaa kuin jalat kantoivat asematalon suuntaan. Kadunvarren kaasulyhdyt paloivat ja levittivät lämmintä hehkua lumisateen sakeutuessa. Raskas valkoinen peite oli asettunut maan peitoksi ja kaupunki näytti toisenlaiselta, kuin sisältäpäin valaistulta. Niin äänet kuin terävät linjatkin olivat pehmenneet, lika ja rumuus olivat toistaiseksi kätkössä katseilta. Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu Tammi 2022 alkuteos Jul i krinolin  2020 suomentanut Nina Mäki-Kihniä kansi Anna Henriksson / Pixelpiraya äänikirjan lukija Anna-Riikka Rajanen kesto 9 t 35 min Amanda Hellbergin romaani osui silmiini Instagramissa useaan kertaan joulun alla, ja päätin ottaa kertomuksen kuunneltavaksi. Olen huomannut, että vuoden pimeimpänä aikana usein kaipaan kepeämpää kirjallisuutta, ja historiallinen  Krinoliinijoulu  vastasi kaipuuseeni hyvin. Keskeisenä henkilönä tässä romanttisessa tarin

Tällä kertaa Árorá ei väittänyt vastaan. Hän ei keksinyt enää ketään, joka voisi tietää Ísafoldin olinpaikan, ja äidin äänestä erottuva epätoivo oli saada hänetkin valtaansa. Missä hitossa Ísafold oikein piileskeli? Lilja Sigurdardóttir: Jääkylmä aurinko Blue Moon 2023 islanninkielinen alkuteos Helköld sól 2019 suomentanut Marjakaisa Matthíasson kansi Jussi Jääskeläinen 253 sivua Islantilaiskirjailija Lilja Sigurdadóttirin teos Jääkylmä aurinko  avaa Áróran tutkimuksia -dekkarisarjan. Ja jäätävästi avaakin. Sarjan päähenkilö Árorá on ”tilintarkastaja” tai ”aarteenetsijä”, eräänlainen talouden yksityisetsivä. Hän on puoliksi britti ja puoliksi islantilainen, ja hän on asettunut Britanniaan pysyvämmin, kun taas isosisko Ísafold asuu Islannissa. Sisarukset eivät ole olleet vähään aikaan puheväleissä. Naisten äiti huolestuu Ísafoldista, koska ei kuule tästä mitään. Hän patistaa vastentahtoisen Árorán matkalle Islantiin selvittämään, missä toinen tytär piileskelee. Árorá on vakuuttunut siit

Katselen Inkan leikkiä rannalla, kun hän yhtäkkiä haihtuu ja liukuu osaksi maisemaa. Valo osuu hänen hiuksiinsa, maalaa esiin olkapäät ja pohkeet, suoran selän ja lapaluut, jotka alkavat hämärtyä ja katoavat silmistäni, ja hänen tilalleen ilmestyy kaksi tyttöä. He ovat Inkaa pienempiä, neljän tai viiden, vaaleatukkaisia. Heillä on yllään froteiset, roikkuvat uimapuvut. Toinen ojentaa lapiota, toisella on korsi. Laura Lähteenmäki: Sukella silmät auki WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 266 sivua Odotukseni olivat suuret Laura Lähteenmäen uutta romaani Sukella silmät auki  kohtaan. Odotukseni täyttyivät, jopa ylittyivät. Pidin Tanskaan sijoittuvasta kertomuksesta valtavasti. Romaanin päähenkilö on Maria, joka on vähän aikaa sitten menettänyt isänsä. Väitöskirjan tekemisen tultua päätökseensä Maria saa isänsä puolisolta Liisalta tehtävän: kirjoittaa kirja isästä, joka tavoitteli enemmän kuin mitä sai. Maria matkustaa Tanskaan ja asettuu tyttärensä Inkan kanssa vuokraamaansa hytteen lähelle mer

Selasin sivuja, jotka näyttivät aivan yhtä tyhjiltä kuin kirjan kannettiin, mikä oli outoa, sillä kirja oli selvästi kulunut ja käytetty. Sytytin yöpöydän valon ja samassa katseeni kiinnittyi haaleaan kirjoitukseen toisella sivulla. Siirsin kirjan lähemmäksi valoa. Teksti oli kaunista, käsin kirjoitettua ja yllättävän helppolukuista. Se näytti jatkuvan myös seuraavilla sivuilla. Sinikka Koyama: Joka kurjen laulua kuuntelee Basam Books 2022 kansi Sinikka Koyama 294 sivua Sinikka Koyaman esikoisteos Joka kurjen laulua kuuntelee  kertoo 19-vuotiaasta Sofiasta, joka päätyy yllättäen salaperäiseen Villa Ruusuun vanhan ystävänsä Nanan johdattamana. Sieltä Sofia löytää erikoisen kirjan, joka tuntuu välillä olevan tyhjä ja seuraavassa hetkessä täynnä tekstiä. Löytämänsä kirjan myötä Sofia tutustuu Mein tarinaan. Mei on elänyt satoja vuosia aiemmin Japanissa, mutta hänen ajatuksensa ja kokemuksensa vievät Sofian mukanaan niin, että tämän on välillä on vaikea erottaa historiaa nykyhetkestä. Vill