Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2019.

Kaisa Wallinheimo: Olenko riittävän hyvä tällaisena?

"Tutkimukset osoittavat, että tietoisuus, hyväksyntä ja omien arvojen mukainen elämä parantavat hyvinvointia. Hyväksynnän kautta on helpompi löytää intohimo elämään, joka on riittävän sallivaa, joustavaa ja myötätuntoista itseään kohtaa. Myötätunto puolestaan rakentaa elämän miellyttävyyttä, jossa ei uhriudu, vaan itsensä näkee oman hyvinvoinnin tärkeimpänä toimijana." Kaisa Wallinheimo: Olenko riittävän hyvä tällaisena? – Painonhallinnan polut Fitra 2018 192 sivua Kaisa Wallinheimon esikoisteos Olenko riittävän hyvä tällaisena? Painonhallinnan polut  johdattaa pohtimaan paitsi painonhallintaa, myös sitä, mikä on riittävän hyvää. Kantavana ajatuksena kirjassa on tasapainoisen kehon ja mielen rakentaminen itsen hyväksymisen kautta: Ajatus siitä, että ihmisen arvo määräytyisi sen mukaan, miltä ulospäin näyttää tai ulkonäkö määrittelisi, kuuluuko joukkoon, ei mahdu omaan arvomaailmaani. Olenko riittävän hyvä tällaisena? -kirjassa nivotaan yhteen kirjailijan omia nä

Kate Morton: Paluu Rivertoniin

"Yli kahdeksankymmenen vuoden jälkeen muistan, miltä salin kello kuulosti. Muistan sen hiljaisen mutta vääjäämättömän tikityksen, jolla se rekisteröi ajan kulumista kärsimättömästi, itsevarmasti, kylmästi. Aivan kuin se olisi tiennyt jo silloin, että aika ei olisi talon asukkaiden ystävä." Kate Morton: Paluu Rivertoniin Bazar 2012 Alkuteos The House at Riverton Suomentanut Helinä Kangas 612 sivua Äänikirjan lukija Nina Hukkinen Kesto 18 t 42 min. Kate Morton tuli minulle kirjailijana pienissä määrin tutuksi vuosia sitten, kun luin Hylätty puutarha  -romaanin. Jo silloin lukulistalleni pääsi Paluu Rivertoniin , jota moni suositteli. Kirjan pariin päädyin kuitenkin vasta nyt, yli neljä vuotta myöhemmin – hyvänä innoittajana toimi se, että huomasin romaanin löytyvän äänikirjana Storytelin valikoimista. Tarina sijoittuu kahteen aikakauteen. Kehystarinassa eletään vuotta 1999, kun Grace Bradley saa vieraakseen ohjaaja Ursulan, joka haluaa tehdä elokuvan nuoresta runoilijas

Ani Kellomäki: Tiedostavan siemailun taito

"Alkoholimielikuvat muovautuvat ovelasti: niitä tarjotaan meille huomaamatta kepeän puheen myötä, viiniarvostelulla päivän lehdessä, perhekomedian kulissikeittiön pöydänkulmalle puolihuolimattomasti sijoitetulla pullolla sekä internetin meemiviidakoissa. Ne kaikki välittävät viestiä siitä, minkälaiset asiat kuuluvat – ehkä aikuiseen, ehkä hyvään, ehkä laadukkaaseen – elämään ja arkeen samoin kuin vanhemmuuteen, nuoruuteen, eron aikaan tai muuten vaikeiden tunteiden hetkiin." Ani Kellomäki: Tiedostavan siemailun taito Atena 2019 238 sivua Ani Kellomäen tietokirja Tiedostavan siemailun taito  sukeltaa syvälle alkoholiin kulttuurissamme. Kirja saa lukijan katseen tarkentumaan siihen, miten alkoholia on kaikkialla. Olut, siideri, viini ja väkevät juomat näyttäytyvät eri tavoin arjessa ja juhlassa, töissä ja vapaa-ajalla, kotona ja ihmissuhteissa. Saattaa vain olla niin, että siihen, miten kosteassa ympäristössä elämme, ei tule kiinnittäneeksi huomiota ennen kuin joku kehotta

Clare Mackintosh: Anna minun olla

"Vanhempani kuolivat seitsemän kuukauden välein, mutta koska heidän kuolemansa liittyvät toisiinsa, kuolemansyyn selvittämislautakunta hoiti molemmat tapaukset samassa kokoontumisessa. Niiden kahden päivän aikana sain tietää monia asioita, mutten sitä yhtä asiaa, joka oli minulle tärkeä. Miksi he tekivät sen. Jos he oikeasti tekivät sen." Clare Mackintosh: Anna minun olla Gummerus 2018 Alkuteos Let me lie  2018 Suomentanut Päivi Pouttu-Delière 438 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 14 tuntia. Clare Mackintosh on noussut teoksillaan lempidekkaristieni joukkoon. Kuuntelin Annoin sinun mennä  ja Minä näen sinut  peräjälkeen (postaus täällä ), ja vaikka ensin mainittu ei aivan täysin saanutkaan minua puolelleen, jokin Mackintoshin tavassa kieputtaa juonta jäi kiinnostamaan. Kirjailijan uusin dekkari  Anna minun olla  vetikin sitten mukanaan niin, että kirjaa tuli kuunneltua aina, kun yhtään oli mahdollista. Lähtötilanne on se, että pienen Ellan äiti Anna

Robert Galbraith: Valkoinen kuolema

"– Ja sinä siis näit, että lapsi kuristettiin? Strike kysyi, kun Denise sopotti viereisessä huoneessa: – Yhdistäkää poliisille, äkkiä. – Mitä tuo sanoi? Billy kysyi syvät silmät suurina ja vilkaisi hädissään ovelle päin pidellen edelleen toista kättään hillitäkseen ticinsa. – Ei mitään, Strike vastasi huolettomasi. – Minulla on muutama juttu kesken. Kerro siitä lapsesta. Robert Galbraith: Valkoinen kuolema Otava 2018 Alkuteos Lethal white  2018 Suomentanut Ilkka Rekiaro 687 sivua Äänikirjan lukija Eero Saarinen kesto 23 t 7 min. Cormoran Strike, tuo karhumainen yksityisetsivä ja sotaveteraani vetää puoleensa vastustamattomasti. Hänen ja hänen avustajansa Robin Ellacottin välillä säkenöi aina vain voimakkaammin, mutta ei, lukijaa ei päästetä piinasta vielä tässä sarjan neljännessäkään osassa. Päinvastoin, mielenkiintoa kutitellaan niin, että tarinan päätyttyä tuntuu taas kerran, että millään ei malttaisi odottaa sarjan seuraavaa osaa. Helsingin Sanomat muuten paljastaa,