Kirjakaapin kummitus

Minun naaraani nousee lentoon ensimmäisenä. Olen alkanut pitää sitä omanani, koska se on kaivautunut sisälleni ja tehnyt pesän sydämeeni. Auringon laskiessa kullanhohtoisena se kohoaa kannelta ja jää leijailemaan paikoilleen. Tunnustelee tuulta tai kenties nälkänsä pakottavuutta tai viettinsä väkevyyttä. Niin tai näin, lopputulos on sille mieleen, ja se räpäyttää siipiään kerran ja liihottelee vaivattomasti yhä ylemmäs kuin olisi vapaa maan kahleista. Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu WSOY 2021 alkuteos Migrations  2020 suomentanut Sari Karhulahti 345 sivua Charlotte McConaghyn romaani Viimeinen muuttolintu  ilmestyi jo syyskuussa, mutta se unohtui lukupinoon odottelemaan vuoroaan. Kun viimein tartuin kirjaan, se vei mukanaan. Päähenkilö ja minäkertoja on Franny Stone, kovia kokenut kolmekymppinen nainen. Hänen mukanaan kulkee menneisyys kahleina, joista hän pyristelee irti. Franny vertautuu lintuihin, joiden on pakko lähteä kerta toisensa jälkeen. Hän tuntee inhimillistä halu

1920-luvulla alkoi Wivin ja Hannan yhteisen elämän tärkein vuosikymmen, jolloin he panivat tosissaan tuulemaan niin Säynätsalossa kuin yksityiselämässäänkin. Wivi muutti Kulosaareen, mutta hän ei todellakaan jättänyt Jyväskylää taakseen. Wivi ja Hanna ryhtyivät yhdessä kehittämään Säynätsalon tehdasyhteisöä, matkustelivat Euroopassa ja viettivät kesiä huviloillaan Keski-Suomessa. 1920-luku oli monella tapaa heidän ominta ja vapainta aikaansa. Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Atena 2021 kansi Laura Noponen taitto Ville Lähteenmäki  298 sivua Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen tietokirja Wivi ja Hanna  tarkastelee kiehtovan moniulotteisesti Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämää. Kaksoiselämänkerta nostaa valokeilaan Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen niin yhdessä kuin erikseen. Wivi Lönn (1872–1966) on varmasti monelle tuttu, niin laajalti hänen kädenjälkeään on suomalaisessa ar

Oliko Stella jo silloin alkanut muuttua? Ei, muutos seurasi myöhemmin. Siihen aikaan, ainakin vielä aluksi, Stella oli yhä sama vanha itsensä. Työssään pikkutarkka sisko pinosi sileitä tyynyliinoja hiljaa, kun taas Desireella oli tapana ajautua iltarientoja suunnittelevien juoruilevien pesulatyttöjen seuraan. Stella laski tarkasti jokaisen heidän tienaamansa pennosen, nukkui hänen vieressään ja näki yhä vielä toisinaan painajaisia, joista Desiree herätti siskonsa hellästi töytäillen. Brit Bennett: Mikä meidät erottaa Tammi 2021 alkuteos The Vanishing Half 2020 suomentanut Maria Lyytinen kannen suunnittelu Lauren Peters-Collaer 409 sivua äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Identtiset kaksoset syntyvät 1930-luvulla ja huomaavat varttuessaan, miten ihonväri vaikuttaa elämään. Louisianalaisessa pikkukaupungissa valta on valkoihoisilla, ja valkoiset miehet päättävät esimerkiksi siitä, että kaksoset joutuvat elämään ilman isäänsä. Stella ja Desiree saavat tarpeekseen ja lähtevät New Orlean

Vaikka äidillä oli vaikeaa Nilasin kanssa, pikkuveli oli parasta Håkanin elämässä. Nilas ei muistuttanut heitä muita, hän oli paljon vaaleampi. Hänen hiuksensa olivat kuin tupasvillan peittämä mätäs, auringossa valkoisen hohtava ja takkuinen. Håkanista oli mukavaa nuuskutella pojan hiuksia ja hengittää pieen lapsen tuoksua ja hieroa nenäänsä villaisia hiuksia vasten niin, että ylähuulta kutitti. Maria Broberg: Veden varjot Atena 2021 alkuteos Bakvatten suomentanut Tiina Sjelvgren kannen suunnittelu Sara R. Acedo 283 sivua Maria Brobergin esikoisromaani sijoittuu usealle aikatasolle: 1940-luvulta 2000-luvulle saakka. Merkityksellinen on vuosi 1966. Silloin katoaa Nilas. Vuosikymmeniä hän ehtii olla kateissa. Ja vuosikymmeniä joku kantaa salaisuutta sisällään; tietää, mihin poika katosi. Kaikki alkaa vuodesta 1948, kun Assar tapaa itseään vanhemman Margaretan ja hurmaantuu. Nainen on naimisissa Hebben kanssa, mutta se ei ole este. Assar ja Margareta tapailevat toisiaan, mutta pian syntyv

Seuraavina päivinä ajattelin tietysti usein, miksi vuorovaikutustapaaminen ei ollut heittänyt lainkaan varjoja, mutta Morgan's Fall oli aiheuttanut seurauksia huolimatta siitä, että olin mukautunut Äidin ja Josien toiveisiin. Mieleeni tuli taas se mahdollisuus, että rajoitukseni B3-mallii verrattuna olivat tulleet tuona päivänä jotenkin esiin ja saaneet sekä Äidin että Josien katumaan valintaansa. Jos asia oli niin, tiesin että tekisin viisaimmin työskentelemällä entistä kovemmin ollakseni Josielle hyvä KY, kunnes varjot väistyisivät. Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi 2021) alkuteos Klara and the Sun  2021 suomentanut Helene Bützow 371 sivua Kazuo Ishiguron romaanin Klara ja aurinko  nimihenkilö ja minäkertoja on aurinkoenergialla toimiva robotti, Klara. Hän on keinoystävä, KY, joka odottaa robottiliikkeessä asiakasta, joka kiinnostuu juuri hänestä. Viimein pitkä odotus palkitaan, ja Klara muuttaa Josien luokse. Tulevaisuuteen sijoittuva maailma vaikuttaa tutulta. Käydään töi

Mutta sen sijaan, että pohditaan, kenen luontosuhde on oikea ja kenen harhaoppinen, tulisi kyseenalaistaa koko käsite. Sana suhde viettelee ja vääristää. Luontosuhteesta puhuminen olettaa, että ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Jos näin on, kuka tai mikä on tämä toinen, luonto, johon ihminen on suhteessa? Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita Atena 2019 224 sivua äänikirjan lukija Marjaana Kuusniemi kesto 6 t 7 min Riikka Kaihovaaran esseeteos Villi ihminen ja muita luontokappaleita  tarkastelee kriittisesti ihmisen luontosuhdetta – jos sellaisesta ylipäätään voi puhua. Kaihovaara kyseenalaistaa sen, miten me erityisesti länsimaissa suhtaudumme luontoon, mutta paljon muutakin asettuu kriittisen katseen kohteeksi. Kyseenalaiseksi asettuu esimerkiksi se, kuinka suuresti loppujen lopuksi olemme osa luontoa silloin, kun vaellamme kansallispuistossa. Mitä ylipäätään on luonnollisuus ja mitä on villi luonto? Mistä löytää luontoa, jota ihminen ei ole pyrkinyt m

Voidaan sanoa, että on latteaa haluta nähdä itsensä taiteessa. Mutta tiedättekö miltä se tuntuu? Tiedättekö millainen pommi se on, kun se osuu kohdalle elämän jatkuttua jo pitkään. Ne laulut mursivat minut. Istuin keskellä eroyksiöni lattiaa ja itkin ääneen. Se mursi minut niin kuin jotkin kirjat, jotkin elokuvat, tietyt melkein väkivaltaisen rakastavat kohtaamiset: sinut on nähty. Koska en ollut tottunut siihen että tarinaani kerrotaan, olin kuvitellut sen olevan merkityksetön, mutta nurinkurisesti myös ainutkertainen. Mutta se olikin jotain merkityksellistä ja jaettua. Anu Siflverberg: Sinut on nähty Teos 2020 244 sivua Toimittaja Anu Silfverberg tarkastelee esseeteoksessaan elokuvia feministisellä otteella. Vaikka en tunne kaikkia elokuvia, joita kirjailija nostaa esille, on sisältö järisyttävää. Se saa minut katsomaan ympärilleni uusin silmin. Kuinka paljon maailmassa vallitseekaan miehinen katse, joka määrittelee, mikä on arvokasta. Mitä onkaan elää naisena maailmassa, jossa normi

Tämä meri ei ollut niin kuin se, joka ympäröi huvipuiston laituria. Se toinen meri kohisi ja pärski ja kimalteli auringossa. Tämä meri oli rauhallinen ja lempeä kuin uni. Tämä meri silitti rantahiekkaa hellästi, niin kuin vauvan tukkaa silitetään. Se oli kuin mustaa silkkiä, jonka pinnalle joku oli roiskinut hopeista vesiväriä. Ursula Mursu: Myrtti ja noitatukka Kumma 2021 kuvitus Apila Pepita 141 sivua Myrtti on lapsi, joka pääsee 8-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi huvipuistoon. Retki Riemulaiturille muuttuu kuitenkin odottamattomaksi seikkailuksi, kun kummitusjunan vaunu viekin Myrtin maapallon sisäpuolelle Kuuilmaan. Siellä odottaa totutusta poikkeava maailma, missä kuu paistaa alati. Noitiin voi törmätä tämän tästä ja kaikki on kovin jännittävää. Onneksi Myrtti ei kuitenkaan ole keskellä kaikkea uutta ja outoa yksin. Hänen seuranaan ovat muurahaiskarhupehmo Fuuga ja juuri henkiin herännyt muovidino Hirmu. Silti Myrtti ei voi olla kaipaamatta isäänsä ja Tuuve-tätiään. Jälkimmäinenhän

Tyttären poikaystävä katselee kotimme kirjahyllyä ja kysyy montako kirjaa olen kustantanut. Nuorelle insinöörille lukumäärä olisi konkreettinen kuvaus elämäntyöstäni. Laskuharjoituksen jälkeen arvelen allekirjoittaneeni toistakymmentä tuhatta uuden kirjan kustannussopimusta ja moninkertaisen määrän sopimuksia uusituista laitoksista, pokkareista ja antologiateksteistä. Oletko lukenut ne kaikki, hän kysyy. Ei, en ole, mutta tuhansia kyllä. Jokaista valmistunutta kirjaa olen punninnut kädessäni. Ehkä viidenneksestä olen erityisen ylpeä, toista viidennestä vähän häpeän ja loput lienevät ihan kelpo kirjoja. Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö –Kustantajaelämää Siltala 2021 400 sivua äänikirjan lukija Cécile Orblin kesto 20 t 34 min Leena Majander-Reenpää palaa muistelmateoksessaan Kirjatyttö – Kustantajaelämää vuosiinsa kirja-alan ammattilaisena. Lapsuuden kirjarakkaudesta kasvaa monipuolinen ja monivaiheinen ura, joka vie Otavan markkinointiassistentin työstä kustannusjohtajaksi samaan yrit

(Pirkko) Lahti on yksi niistä aktiivisista, kukkahattuisiksi parjatuista tädeistä, joiden ansiosta konsertti- ja teatterisalit täyttyvät. Täti, kuten vanha nainenkin, pitäisi käsitteenä valloittaa, ottaa haltuun, nostaa arvoon, joka sille kuuluu sillä tädit ovat tärkeitä, sen lisäksi että he pitävät taide- ja kulttuuri-instituutioita hengissä, he ovat niitä, jotka ratikassa useimmiten kuiskaavat ystävällisesti, anteeksi suupielessäsi on hammastahnaa tai anteeksi, mekkosi vetoketju on puoliselkään asti auki. Tädit ovat kaikkien hyväksyvää syliä kaipaavien aikuisten lasten ystäviä. Jos tätiyttä rienataan, tätiys tukahtuu ja maailma muuttuu entistä kylmemmäksi paikaksi. Eveliina Talvitie: Vanha nainen tanssii Into 2020 valokuvat Jyri Pitkänen Leena Pasasen kuvat Mattia Valentini kansi ja taitto Emmi Kyytsönen 191 sivua Aika usein tuntuu siltä, että ikääntyminen ja varsinkin vanhenevat naiset siivotaan mielellään pois tieltä pyörimästä. Siksi onkin ilahduttavaa löytää kirja, joka on omiste

Taukokulttuuri tarkoittaa työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka koskevat taukojen viettämistä. Taukokulttuuri on kuin lista näkymättömiä sääntöjä, joita kukaan ei koskaan pue sanoiksi mutta jotka tuntuvat ja näkyvät toiminnassa vahvasti. Työyhteisön on hyvä pysähtyä ajoittain pohtimaan omaa taukokulttuuriaan ja uudistaa sitä, jos tarvetta ilmenee. Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas Tuuma 2021 kansi Janne Hiltunen 128 sivua Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa taukojen pitämisen merkityksestä teoksessaan Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas . Tutkijana Huotilainen lähestyy aihettaan vakuuttavasti tutkimuksen ja tieteen kautta. Hän perustelee monin tavoin sitä, miksi taukoja on hyvä pitää – tai oikeastaan, miksi taukojen pitäminen on suorastaan välttämätöntä. Teen tietotyötä ja olen viime aikoina joutunut paljonkin pohtimaan sitä, miten työtäni rytmitän. Kantapään kautta olen todennut, että tuntikausien paahta

Viime talvena yritin yhtenä pimeänä iltana selittää Atelle, että Toven teksteissä on tärkeintä se, että ne kuvaavat sitä mikä ei näy. Näkymätöntä ei tarvitse todistaa havainnolla, pitää vain uskoa. Tove kirjoittaa tavallisista asioista, joissa on paljon kätkettyä. Johanna Venho: Syyskirja WSOY 2021 Päällyksen maalaus Rauha Mäkilä Päällys Martti Ruokonen 280 sivua Johanna Venho tarkastelee Syyskirjassaan  ikonista kirjailijaa ja taidemaalaria Tove Janssonia. Vaikka liikkeelle lähdetään vuodesta 2019, eletään paljolti elokuussa 1991. Päättymässä on viimeinen kesä, jonka Tove on puolisonsa Tuulikki Pietilän kanssa viettänyt rakkaalla Klovharun saarellaan. On tullut aika tunnustaa, että saari ei enää ole ikääntyvien naisten tavoitettavissa ja on aika jättää jäähyväiset. Samana kesänä nuori Maria saapuu Pellinkiin. Hänen unelmansa on tavata Tove, mutta ei ole aivan helppoa kohdata ihmistä, joka on saanut omassa mielessä niin merkittävän aseman. Romaani nivoo yhteen nuoren opiskelijan ja läh

Hollantilainen talo oli paikka, jossa nuo hollantilaiset, joiden nimeä on mahdoton ääntää, asuivat. Tietyistä kulmista ja tietyltä etäisyydeltä katsottuna se näytti leijuvan kymmenen senttiä maanpinnan yläpuolella. Lasisia pääovia ympäröivät lasipaneelit olivat näyteikkunan kokoisia ja niitä pitivät paikoillaan takorautaköynnökset. Ikkunoista aurinko sekä pääsi sisään että heijastui takaisin isolle nurmikentälle. Ann Patchett: Hollantilainen talo WSOY 2021 alkuteos The Dutch House  2019 kannen maalaus Noah Saterstrom suomentanut Laura Jänisniemi 343 sivua äänikirjan lukija Santeri Kinnunen kesto 11 t 10 min Aika harvoin tulee kirjaa valittua pelkästään kannen perusteella. Ann Patchettin Hollantilainen talo  kuitenkin osui silmiini Storytelin kirjavinkkejä selaillessa. Noah Saterstromin maalauksen värit ja tytön intensiivinen katse herättivät huomioni, ja kun sisältökuvauskin vaikutti mielenkiintoiselta, klikkasin kirjan hyllyyni. Kuten romaanin nimestä voi päätellä, on hollantilainen t