Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2019.

Heather Morris: Auschwitzin tatuoija

"Lale yrittää olla nostamatta katsettaan. Hän tarttuu ojennettuun paperilappuun, josta hänen on tatuoitava viisi numeroa lappua pitelevän tytön iholle. Siinä on jo numero, mutta se on haalistunut. Lale painaa neulan tytön vasempaan käsivarteen ja tekee numeron kolme niin varovasti kuin osaa. Verta tihkuu, mutta neula ei ole painunut tarpeeksi syvälle, joten hänen on piikitettävä numero uudestaan. Tyttö ei värähdäkään kivusta, jota Lale tietää tuottavansa. Heitä on varoitettu: älkää sanoko mitään, älkää tehkö mitään."

Heather Morrisin esikoisromaanin Auschwitzin tatuoija syntytarina on kiinnostava: Vuonna 2003 kirjailijalle esiteltiin iäkäs mies, jolla oli tarina kerrottavanaan. Morris kirjoitti Lale Solokovin tarinan ensin elokuvakäsikirjoitukseksi ja myöhemmin romaaniksi. Nämä tiedot löytyvät kustantajan sivuilta.

Natsi-Saksaan ja keskitysleirille sijoittuva tarina perustuu siis todellisuuteen, mikä toki tuo tarinaan omanlaisensa lisän. Liikkeelle lähdetään siitä, kun Lale …

Suvi Ratinen: Matkaystävä

"– Te ilmeisesti kuulutte Markon kanssa myös samaan herätysliikkeeseen?
– No en todellakaan kuulu enää, kimpaannun ja kävelen lähelle ikkunaa, mahdollisimman kauaksi suljetusta keittiönovesta. – Ja mitä se tähän liittyy?
– Ihan vaan taustat halutaan selvittää, poliisi sanoo rauhallisesti."


Suvi Ratisen esikoisromaanin päähenkilö on nuori nainen, jonka nimeä ei mainita. Nainen on rakentanut elämänsä Helsinkiin ja pyrkinyt jättämään ison osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan taakseen, unohduksiin. Tasapainoa kuitenkin horjuttaa tieto lapsuudesta ja nuoruudesta tutun Järvisen Markon katoamisesta.

Jos naiselta kysytään, hän ei ole ollut koskaan mitenkään erityisen läheinen Järvisen Markon kanssa. Heitä kuitenkin yhdistää yhteisen kouluajan lisäksi myös se, että molempien perheet kuuluivat lestadiolaisten yhteisöön, ja siksi kai heidät mieluusti yhteen kuuluviksi ajateltiin. Minäkertojan mielestä he olivat kuitenkin vain matkaystäviä, sittemmin toisistaan erkaantuneita ja etäälle pää…

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

"Kun isä kuoli, alkoi maailma kieppua ilman akselia, ja siitä alkoi se toivominen. Että jossain olisi joku, joka ymmärtäisi minut, Sylvin, paremmin kuin itse osasin. Se loputon toivominen."

Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta, Suomen pitkäaikaisimman presidentin puolisosta. Sylvin ohella katse kohdistuu myös Essi Renvalliin, joka yrittää saada valmiiksi Sylvin muotokuvaa. Tehtävä tuntuu kovin vaikealta.

Elokuussa 1966 Sylvi ajaa pienellä autollaan Katerman mökille saadakseen olla rauhassa ja lukeakseen päiväkirjojaan, jotka joutaa polttaa mökillä samalla reissulla. Romaani keskittyy muutamaan kesäiseen päivään mökillä mutta kuvaa samalla laajempaa ajallista kaarta, kun Sylvi lukee päiväkirjojaan, muistelee menneitä ja pohtii asemaansa Urho Kekkosen puolisona. Avioliitto on muuttunut toveruudeksi, ja suhde puolisoon on ristiriitainen.
Urho on onneni, ja onnettomuuteni. Mahdoton sanoa, mikä minusta olisi tullut jonkun toisen miehen kanssa. Urho on…

Rachel Cusk: Ääriviivat

"Sellaista tunnetta hän ei ole kokenut sen koommin, ja hänestä melkein tuntuu, että ollakseen edelleen kirjailija hänen pitäisi tulla kirjailijaksi uudelleen, vaikka yhtä hyvin hänestä voisi tulla astronautti tai maanviljelijä. Hän ei ikään kuin aivan muista, mikä alunperin ajoi hänet sanojen pariin tuolloin vuosia sitten, vaikka hän pelaakin sanoilla edelleen. Ehkä tässä on kysymys vähän samasta kuin avioliitossa, hän sanoi. Sitä pystyttää kokonaisen rakenteen hetken huumassa, joka ei koskaan toistu."



Ääriviivojen päähenkilö ja minäkertoja on englantilainen nainen, kirjailija, joka matkustaa Ateenaan kirjailijoiden kesäkouluun opettamaan luovaa kirjoittamista. Ennen matkaansa nainen on muuttanut Lontooseen avioeron seurauksena.
Sanoin, että olin vastikään muuttanut Lontooseen maaseudulta, missä olin asunut kymmenen vuotta, viimeiset kolme yksin lasteni kanssa. Talo oli toisin sanoen ollut perheemme koti ja minä olin jäänyt katsomaan, miten siitä oli tullut hauta, joskaan en …

Pauliina Vanhatalo: Tuulesta temmattu elämä

"Titi huomasi, että häntä tarkkailtiin. Katse tytön silmissä muuttui. Oli kuin ihminen olisi paljastunut koneen alta ja Ilmo olisi nähnyt vilaukselta persoonan kaiken kieltäytymisen, tunnollisuuden ja itsensä kurittamisen alla. Tytön sisällä asui joku, siellä ei ollut pelkkää tyhjää."
Titi kasvaa vanhoillislestadiolaisessa perheessä ja ajautuu yksinhuoltajaäiti Riitan siipien suojiin. Riitta elää poikiensa Ilmon ja Niklaksen kanssa, on teatteri-ihminen ja taiteilija. Titi sukeltaa Riitan myötä aivan erilaiseen maailmaan kuin mihin hän on tottunut.

Titin lapsuutta ja nuoruutta leimaavat epäilys ja kysymykset, jotka eivät sovi uskovalle. Tyttö etsii itseään ja omaa paikkaansa samalla, kun arvailee äidin mielentiloja ja yrittää olla apuna. Teatteri tarjoaa Titille mahdollisuuden olla jotain muuta kuin mitä on, mutta sisimpänsä hän haluaa pitää piilossa. Kenellä on mikäkin rooli, kuka on mitäkin ja kuka mitenkin elämänsä hallitsee – siinä keskeisiä kysymyksiä, joihin romaania lu…

Minna Rytisalo: Rouva C

"Tämän osa haluan olla, tähän haluan kuulua, niin hän ajatteli, näistä ihmisistä ja heidän elämästään tietää, olla osa tätä kaikkea. Osa maailmaa, elävä ja aktiivinen, ei kamarin nurkista katseleva ulkopuolinen joka ei tohdi sanoa mitään ellei häneltä erikseen kysytä."

Rouva C. on fiktiivinen kertomus todellisesta henkilöstä, naisesta jonka tunnemme parhaiten nimellä Minna Canth. Romaanin alussa hän on vielä Minna Johnson, lankakauppiaan tytär Kuopiosta, joka haluaa päästä opettajaseminaariin. Vaikkei perhe ajatusta innolla kannatakaan, pitää Minna päänsä ja muuttaa Jyväskylään, järvikaupunkiin, opiskelemaan. Siellä hän kohtaa lehtori Ferdinand Canthin, jonka kanssa päätyy lopulta naimisiin ja perustamaan perheen. Kuten tiedetään, Ferdinand kuolee melko varhain ja Minna jää lapsikatraansa kanssa yksin. Rouva C.  päättyy siihen, kun Minna pakkaa muuttokuorman ja palaa lastensa kanssa lapsuudenkotiinsa Kuopioon ryhtyäkseen kauppiaaksi.

Minulle tämä romaani tarjosi ristiriitaise…

Nina Lykke: Ei, ei ja vielä kerran ei

"Talon rakentaminen, mökin osto, auton vaihto, työpaikan vaihto, lainaehtojen neuvottelu uusiksi, remontointi, näistä asioista pöydässä keskusteltiin. He puhuivat siitä, millainen puhelin kannatti hankkia ja millainen puhelinliittymä ja sähkösopimus, miten usein kukakin kävi Facebookissa, mikä ruokakauppa oli halvin, millainen treeni oli tehokkain. Hanne hyrisi mielessään ja kellui mukana menossa. Tällaistako muilla oli koko ajan?"



Nina Lykken kolmas romaani Ei, ei ja vielä kerran ei on kustantajan mukaan "herkullinen satiiri etuoikeutettuun elämään eksyneestä keskiluokasta". Katse kohdistuu Ingridiin ja Janiin, jotka ovat olleet naimisissa neljännesvuosisadan. Pariskunnan täysi-ikäiset pojat eivät ole ymmärtäneet lähteä kotoa mihinkään vaan kuvittelevat, että palvelu pelaa kuin hotellissa. Ingrid ihmettelee perhe-elämän omituisuuksia ja on leipääntynyt työhönsä opettajana. Jan puolestaan on juuri saanut ylennyksen ja hakee uutta hehkua elämäänsä suhteesta nuorempa…

Anna Ekberg: Salattu nainen

"Keskellä lattiaa on maalausteline selkäpuoli heihin päin. He kävelevät lähemmäksi, Ellen tarttuu hänen käteensä, ja hän huomaa sen vapisevan. Maalaus on pieni, ei m ikään jättiläismäinen teos. Ellen ottaa kiinni maalauksesta ja kääntää sen varovasti ympäri. – Salattu nainen, hän kuiskaa."


Anna Ekbergin dekkari Salattu nainen valikoitui kuunneltavakseni Storytelin kirjavalikoimasta ihan sattumalta. Kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen nimeen ja kiehtovaan kansikuvaan, jonka merkitys avautui tarinan loppupuolella vähän pelottavallakin tavalla.

Tarinan päähenkilö on Louise, joka osoittautuukin olevan kolme vuotta aiemmin kadonnut Helene, suuren yritysimperiumin perijätär. Nainen jättää rakastamansa miehen, Joachimin, sekä pienen kahvilansa Christiansön saarella ja palaa entiseen elämäänsä Edmundin vaimoksi ja kahden lapsen äidiksi. Paluu on hankala, sillä muistot menneisyydestä ovat pyyhkiytyneet Helenen muistista kokonaan. Uuteen elämään sopeutumista mutkistaa myös se, että p…

Elly Griffiths: Korppikuningas

"– Vastaapa nyt: liittyykö siihen arkeologiseen löytöön jotain ristiriitoja? 
Henry hieroo naamaansa. Lopulta hän sanoo miltei kuiskaten: – Kampuksen oikeistoryhmä on rasistisia ääliöitä, joilla ei riitä keskenään jaettavaksi edes yhtä aivosolua. Mutta heidän lisäkseen on alaryhmä, jonkinlainen salaseura. He kutsuvat itseään Valkoiseksi kädeksi. Heillä on pakkomielteinen suhde historiaan, varsinkin kuningas Arthuriin."
Ruth Galloway on taas täällä. Nyt hän on taapero-Katen äiti ja yksinhuoltaja, joka saa murheellisen uutisen: entinen opiskelukaveri Dan on kuollut tulipalossa. Hieman ennen kuolemaansa Dan on lähettänyt Ruthille kirjeen, joka antaa otaksua, ettei kuolintapauksessa olekaan kysymys pelkästä onnettomuudesta. Minkä merkittävän löydän Dan teki ennen kuolemaansa?

Ruth matkustaa Blackpoolin kaupunkiin tutkiakseen asiaa tarkemmin. Sattumalta sinne päätyy perhelomalle tietenkin myös komisario Harry Nelson, jonka kanssa Ruth leikkii kissa-hiirileikkiä ja joka on kotoisin…

Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut

"Ei. Ei toivoa. Toivossa ei ollut järkeä. Äidin laatikossa olevat paperit olivat varmistaneet sen. Tämä ei voinut mitenkään olla totta. Jos hän ottaisi rahat, se olisi... no, oli turha kierrellä sitä, mitä hän tosiasiassa oli harkitsemassa. Se olisi petos. Rikos. Niin yksinkertaista se oli."


Harriet Westaway on menettänyt äitinsä hiljattain ja ajautunut taloudelliseen umpikujaan. Hieman kyseenalainen ammatti ei auta taistelussa koronkiskontaa vastaan, ja kun Harriet saa tiedon hänelle luvatusta perinnöstä, on tieto enemmän kuin tervetullut ja tarpeellinen. Asiassa on vain yksi ongelma: Harriet on varma, että perintöä ei ole todellisuudessa tarkoitettu hänelle. Perinnönjättäjä Hester Westaway ei ole Harrietin isoäiti, vaikka kirjeessä niin väitetään.

Ahdingossaan Harriet kuitenkin päätyy hyppäämään mukaan riskipeliin. Hän lähtee viimeisillä rahoillaan kohti cornwallilaista kartanoa, jossa perintö ja muut perilliset odottavat. 
Kuten odottaa sopii, kartanomaisemissa seuraa mon…

Ruth Ware: Nainen hytissä 10

"Hän katsoi poispäin kamerasta, hiussoljesta karanneet tummat hiukset valuivat poskelle.
Silti olin melkein varma, melkein täysin varma, että siinä oli nainen hytistä numero kymmenen."



Nainen hytissä 10 on dekkari, joka sijoittuu pienelle risteilyalukselle. Päähenkilö on matkailutoimittaja Lo, joka haluaa päästä urallaan eteenpäin. Hän saa tilaisuuden osoittaa kykyjään, kun hän pääsee luksusristeilijän neitsytmatkalla tekemään juttua. Ennen matkaa Lo joutuu kammottavaan tilanteeseen, kun hän yllättää murtovarkaan kotoaan. Henkisesti raastava kokemus ei kuitenkaan ole naiselle syy jättää työmatkaa väliin, ja niinpä hän pakkaa laukkunsa ja astuu laivaan.

Lo tapaa sattumalta naisen, joka majailee hytissä numero 10. Risteilyn ylellinen tunnelma muuttuu kertaheitolla, kun Lo näkee, miten hytistä heitetään ruumis mereen ja hytin parvekkeeseen jäävät veriset jäljet. Vai näkikö Lo todellisuudessa mitään? Onko kaikki kuitenkin hänen mielikuvituksensa tuotetta? Kukaan muu ei ole nähnyt …

Celeste Ng: Tulenarkoja asioita

"Myöhemmin Pearl epäili, että Richardsonit olivat asettuneet kuvaelmaksi hänen ilokseen, koska ei varmaankaan ollut mahdollista, että heidän yhteiselämänsä oli aina täydellistä. Hämmästyttävää kyllä rouva Richardson sekoitti keittiössä pikkuleipätaikinaa, mitä Mia ei tehnyt koskaan, vaikka Mia saattoi kyllä ostaa kelmuun käärityn valmistaikinatangon, josta voi leikata pyörylöitä, jos Pearl kärtti sitä sinnikkäästi."



Ilahduin suuresti, kun huomasin, että Gummerus on ryhtynyt suomentamaan Celeste Ngn teoksia. Avaus on tämä Tulenarkoja asioita, ja Everything I never told youilmestyy suomeksi ensi vuonna. Jälkimmäisen teoksen, joka on kirjailijan esikoinen, luin nelisen vuotta sitten. Pidin romaanista valtavasti ja se jäi mieleen vakuuttavan vahvasti. Niinpä odotukset olivat korkealla, kun pääsin avaamaan Tulenarkoja asioita -romaanin kannet. Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Romaani sijoittuu Shaker Heights -asuinalueelle, jossa kaikki on kovin säntillistä. Asemakaava …

Jojo Moyes: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta

"Hän istuutuu, taittelee ne siististi takaisin kirjekuoriinsa ja tuijottaa suoraan edessään olevaa Tyttö, jonka jätit taaksesi -taulua. Se hehkuu eloisana kultakehyksissään vasten huoneen hillittyä niininvihreää ja harmaata, ja hän sallii ajatustensa ajelehtia."



Pitkään vastustin ajatusta tarttua Jojo Moyesin kirjoihin, sillä minulla oli käsitys, että ne ovat turhan romanttisia ja höttöisiä makuuni. Sittemmin olen kuitenkin lukenut useampia kirjailijan teoksia ja pitänyt niistä. Ne, jotka ymmärtävät kauneutta on Moyesin romaaneista ensimmäinen, jonka kohdalla aloin ärsyyntyä.

Tarinan perusasetelmassa on tällä kertaa liian tuttuja elementtejä. On yksinäinen nainen ja komea mies. He kohtaavat. Naisella on taloudellisia vaikeuksia, tietenkin, ja mies puolestaan on varsin menestynyt. Pari hurmaantuu toisistaan hetkessä, mutta sitten tulee esille jotain, mikä muuttaa asetelman kokonaan – jotain tuttua on tässäkin. Ja sitten seuraa mutkia toisensa jälkeen, kunnes päästään onnellis…