Kirjakaapin kummitus

Menin terapiasta suoraan tanssitunnille Sydäntakin kanssa. Pyörin nilkkojen varassa korkealla, hypähdin hallitusti ilmaan. Mitä Mintulle on tapahtunut, kun Minttu on ollut pieni? Miksi Minttu pelkäsi? Kuka oli se mies, jota Minttu pelkäsi? Osasin koreografian täydellisesti, poninhäntäni heilui mukana, näytin upealta. Silloin isän suuri pää ilmestyi tanssisalin perälle. Tiina Katriina Tikkanen: Toinen silmä kiinni Atena 2020 196 sivua Tiina Katriina Tikkasen autofiktiivinen esikoisromaani Toinen silmä kiinni  on yksi niistä viime aikoina ilmestyneistä romaaneista, joissa kirjoittaja ammentaa omista kokemuksistaan ja joissa keskiössä on menneisyydessä koettu trauma. Romaanin päähenkilö on kolmekymppinen kahden tyttären äiti Minttu, joka yhtäkkiä makaa ambulanssissa matkalla sairaalaan. Toisesta silmästä on mennyt näkö, mutta toinen silmä näkee tarkasti. Ja äkkiä Minttu näkeekin tarkemmin kuin koskaan aiemmin, kun menneisyyteen haudatut muistot alkavat kaivautua esille. Mitä Mint

Jos Garp olisi saanut toteuttaa yhden suuren ja lapsellisen toiveensa, hän olisi tehnyt maailman turvalliseksi paikaksi niin lapsille kuin aikuisille. Garpista maailma oli tarpeettoman vaarallinen molemmille. John Irving: Garpin maailma Tammi 1980 Alkuteos The World According to Garp 1978 Suomentanut Kristiina Rikman 560 sivua Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 23 t 21 min Garpin maailma  on monen mielestä John Irvingin paras teos. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että romaani jakaa vahvasti mielipiteitä: toiset eivät pidä lainkaan, toiset rakastavat. Romaanin päähenkilö on T. S. Garp, jonka elämä tarinassa kuvataan kronologisesti edeten. Ja samalla kovasti rönsyillen – siinä lienee yksi tekijä, joka saa mielipiteet Garpin maailman kohdalla jakautumaan. Garpin ja hänen äitinsä elämäntarinoista rakentuu monipolvinen ja yksityiskohtia runsaasti viljelevä kuvaus, jonka sisään sirotellaan vielä Garpin kirjoittamia novelleja. Kaikessa runsaudessaan romaania voisi mielestäni ve

Tuijotan kuvaruutua. Sydämeni jyskyttää kuin murjoakseen rintakehää. Minunkin lapseni on kadonnut. Kotona jokainen meistä teeskentelee, että kaikki on hyvin: hän on aikuinen ihminen, elää omaa elämäänsä ja tekee omat valintansa. Me vain emme tosiasiassa edes tiedä, missä maassa hän on. Fiona Barton: Epäilty Bazar 2020 Alkuteos The Suspect Suomentanut Pirkko Biström 462 sivua Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 13 t 7 min Fiona Bartonin dekkari Epäilty  sijoittuu sekä Iso-Britanniaan että Thaimaahan. Brittitytöt Alex ja Rosie lähtevät unelmamatkalle Thaimaahan odottamaan jatko-opintojen pääsykoetuloksia ja viettämään ansaittua lomaa – no, ansaittua ja ansaittua. Pian kotimaassa alkaa kuitenkin herätä ikäviä aavistuksia: kaikki ei taidakaan olla kunnossa, sillä tytöt eivät lupauksistaan huolimatta ota enää yhteyttä perheisiinsä. Samaan aikaan toimittaja Kate Waters tekee töitä skandaalilehdelle ja odottaa kuulevansa pojastaan Jakesta, joka myöskin on Thaimaassa, tosin er

Isä, kirjoittaminen ja siinä onnistuminen on minulle paljon tärkeämpää kuin se, onko minulla kavereita tai hyvä mieli. Yksinäisyys on yhdentekevää, jos osaan kirjoittaa. Identiteettini ja koko olemassaoloni oikeus seisoo kirjoittamisen varassa. Joten olen ilmeisesti ihan yhtä epäinhimillinen olento kuin sinä. Antti Rönkä ja Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen Gummerus 2020 219 sivua Silloin tällöin onnellinen  on isän ja pojan, kahden kirjailijan, kirjeenvaihtoteos. Se ottaa hienolla tavalla oman paikkansa viime aikoina julkaistujen kirjekokoelmien sarjassa ja on kertakaikkisen upea kokonaisuus. Kirjan parissa ihastelin kerta toisensa jälkeen sitä, miten hyvin isä ja poika ajatuksiaan ilmaisevat, miten rehellisesti he toisiaan puhuttelevat ja miten he onnistuvat puhuttelemaan toistensa lisäksi myös lukijaansa. Niin paljon tärkeitä sanoja Silloin tällöin onnellinen  lukijalleen tarjoaa, että minulta tuntuvat loppuvan sanat kesken. Haluan jäädä poimimaan sivuilta ajatuksi

Heillä molemmilla oli koulutus joka painotti oikeuksia ja tasaveroisuutta lain edessä, asioiden tarkastelua molemmilta puolilta, ja siksi oli masentavaa että nyt he eivät osoittaneet halua ymmärtää miten Bård ja minä koimme tilanteen. Sitten lisäsin: Kukaan teistä ei ole missään vaiheessa kysynyt minulta tarinaani, ja se on ollut ja on edelleen minulle suuri suru. Vigdis Hjorth: Perintötekijät S&S 2019 Norjankielinen alkuteos Arv og miljø  2016 Suomentanut Katriina Huttunen 383 sivua Vigdis Hjorthin romaani Perintötekijät  on upea. Sanottakoon se heti tähän alkuun. Romaani häikäisee, hätkähdyttää ja puhuttelee. Se herättää ajatuksia kiihkeydellään ja koruttomuudellaan, jopa raadollisuudellaan. Perontötekijät  on vaikuttavan hieno. Romaanin minäkertoja on Bergljot, joka on parikymmentä vuotta aiemmin katkaissut välinsä lapsuudenperheeseensä. Veljeltään Bårdilta kuusikymppinen nainen kuulee, että lapsuudenperheen kesämökit on päätetty antaa nuoremmille sisaruksille, Åsal

Ihan kaverin puolesta kyselen: oletko koskaan mennyt humalassa väärään asuntoon? Alasti? Anna Karhunen & Tiia Rantanen: Kaverin puolesta kyselen Kosmos 2018 135 sivua Äänikirjan lukijat Anna Karhunen ja Tiia Rantanen kesto 1 h 50 min Kaverin puolesta kyselen, pitääkö olla huolissaan, jos kirja Kaverin puolesta kyselen  ei saa ollenkaan innostumaan. Kaveri koki kirjan äärellä olevansa aivan liian etäällä siitä maailmasta, missä kirjan kaverit tuntuvat elävän. Ihan alkoi kaverista tuntua, että hänen huumorintajunsa on kuollut, kun ei naurattanut vaikka olisi kai pitänyt naurattaa. Kaverista tuntui vain, että liikaa pissaa, kakkaa, seksiä ja kännäämistä. Ehkä kaverista on tullut vanha, kun se ei tällaista ymmärrä. Kaverin puolesta nyt kyselenkin, onko moni muu tästä kuitenkin tykännyt. (Varmaan on, ainakin Suvikukkasia tykkäsi.) Kirja pohjautuu Karhusen ja Rantasen samannimiseen podcastiin, joka on kuulemma hyvin suosittu. Ehkä kaverin olisikin kannattanut aloittaa podcast

Kehityin taitavaksi uudessa työssäni – niin taitavaksi, että sain määrärahan voidakseni ostaa pukuja, jotka sitten saapuivat perille yhdessä meille tulevan vessapaperin, säilykelihan ja hyttyskarkotteen kanssa. Mikä hassuinta, en pitänyt itseäni vakoojana. Totta kai ammatissani kuului osata muutakin kuin vain hymyillä ja nauraa tyhmille vitseille ja teeskennellä olevansa kiinnostunut kaikesta mitä miehet sanoivat. Tuolloin sille ei ollut vielä nimeä, mutta minusta tuli niillä ensimmäisillä kutsuilla hunaja-ansa, houkutuslintu: nainen, joka käytti Luojalta saamiaan lahjoja tiedonhankintaan. Lara Prescott: Tätä ei koskaan tapahtunut WSOY 2020 Alkuteos The Secrets We Kept  2019 Suomentanut Irmeli Ruuska 474 sivua Lara Prescottin romaani Tätä ei koskaan tapahtunut  sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, lähinnä 1950-luvulle. Neuvostoliitossa kirjailija Boris Pasternak kirjoittaa uutta romaaniaan, Tohtori Zivagoa , joka herättää vallanpitäjissä huolta. Yhdysvalloissa t

Sillä viikolla Mai ja minä nähdään, kun piha tulvii, äidin kasvit kuolevat. Kerrotaan, että kyliä huuhtoutui pois ja kirkko vajosi maahan pappi ja koko kuoro uumenissaan. Saven kuivuttua katon risti oli ainoa merkki siitä, että paikalla oli joskus seissyt kirkko. Äiti lukee raamatusta Nooasta ja kertoo taas tytöistä jotka eivät totelleet vanhempiaan ja liukenivat veteen. Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua Atena 2020 Ruotsinkielinen alkuteos Mai betyder vatten  2019 Suomentanut Ulla Lempinen 252 sivua Virtaavan veden sukua  on Tukholmassa asuvan Kayo Mpoyin esikoisromaani ja sidoksissa kirjailijan oman suvun tarinoihin. Mpoyi muutti Ruotsiin kymmenenvuotiaana Tansaniasta, mihin myös Virtaavan veden sukua  sijoittuu. Romaanin päähenkilö on vuonna 1984 syntynyt Adi, joka asuu perheineen Dar-es-Salaamissa Tansaniassa. Tarinan alkaessa tyttö on vain viisivuotias, ja romaanin aikajänne on viisi vuotta, joten lapsuudesta aikuisuuteen Adi ei ehdi romaanin aikana kasvaa. Kun minäke

Cilka tajuaa tilaisuuden. Leirissä on huonoja töitä – ulkona, ruumiillisia töitä – ja sitten on hyviä töitä. Toisessa paikassa  "hyvä" työ tarkoitti enemmän ruokaa ja lämpöä, mutta Cilkan tapauksessa se tarkoitti myös toistuvaa ja jatkuvaa hyväksikäyttöä ja leirin kaikkein huonoimpien olosuhteiden todistamista. Hänen roolinsa Parakki 25:n johtajana oli rangaistus, mutta sellainen, jota hän tuntee yhä joutuvansa sovittamaan. Heather Morris: Cilkan tarina Aula & Co 2020 Alkuteos Cilka's Journey  2019 Suomentanut Pekka Tuomisto 405 sivua Heather Morrisin romaani Cilkan tarina sijoittuu toisen maailmansodan ja holokaustin jälkimaininkeihin, kun natsien ylläpitämät keskitysleirit vapautetaan ja sota päättyy. Auschwitzista vapautetaan muiden joukossa Cecilia "Cilka" Klein, jonka vapaus kuitenkin jää lyhyeksi. Du bist frei  on vain hetken lupaus, ja pian Cilka on matkalla Krakovaan, missä hän saa kuulla tulleensa tuomituksi viideksitoista vuodeksi pakkot

On aika äänestää Blogistanian vuoden 2019 kirjapalkinnoista. Tässä minun ääneni kolmeen eri kategoriaan – Kuopukseen sopivista kirjoista olen kirjoittanut niin vähän, että en osallistu tällä kertaa siihen lainkaan. Blogistanian Finlandiasta vastaa  Amman lukuhetki . Tässä kategoriassa annan ääneni seuraavasti: Pajtim Statovci: Bolla (3 pistettä) Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (2 pistettä) Inka Nousiainen: Mustarastas (1 piste) Blogistanian Globaliasta vastaa  Todella vaiheessa -blogi . Minun pisteeni tässä: Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö (3 pistettä) Margaret Atwood: Testamentit (2 pistettä) Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt (1 piste) Blogistanian Tiedosta vastaa Kirjamies-blogi . Minun ääneni tässä: Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme (3 pistettä) Emma Vepsä: Tie Teheraniin – peukalokyydillä Iraniin (2 pistettä) Maria Veitola: Toisinpäin (1 piste)