Siirry pääsisältöön

Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen: Lautasellinen iloa

"Kun isä kantoi illalla tupaan pitkiä koivuhalkoja ja teki männynoksista uuniluudan, alkoi odotus. Äiti nosteli esiin leivontakalut ja pyysi minua hakemaan taikinajuuren vintiltä. Juuren päälle hän kaatoi hieman vettä ja jauhoja." (Hannu-Pekka Björkman: Leipäpäivä.)
Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen (toim.):
Lautasellinen iloa. Kirjallinen keittokirja
(Kirjapaja 2013)
126 sivua
Sinisen linnan kirjastosta bongasin vinkin tästä kiinnostavasta kirjallisesta keittokirjasta, joka kantaa nimeä Lautasellinen iloa. Nimivalinta on varsin onnistunut, sillä kirjasta jää jotenkin kovin iloinen mieli: teos on värikäs ja kiva katsella,  eivätkä nuo kuvassa näkyvät, kirjan reseptin mukaan leivotut suklaahullun supermuffinitkaan saaneet suupieliä kääntymään alaspäin, päinvastoin!

Kirjallisen keittokirjasta tekevät kaunokirjalliset tekstit. Monessa tekstissä nousevat esille lapsuuden suloiset makumuistot: Esimerkiksi Hannu-Pekka Björkman muistelee viehättävässä tekstissään Leipäpäivä sitä, miten hänen lapsuudessaan äiti leipoi leipää. Pojan tärkeä tehtävä oli käydä viemässä lämpimiä leipiä naapureihin. Laura Honkasalo muistaa Maikki-tädin tekemän täydellisen toffeen, Jari Tervon tekstissä taas rinnastuvat vallankumous ja gulassi. Kirjallisen panoksensa kirjaan ovat antaneet myös Leena Lehtolainen, Irja Askola, Sinikka Nopola, Ilpo Tiihonen ja Aki Ollikainen.

Kirjan tuotoista osa suunnataan Naisten Pankille, ja kirjan reseptit ovat peräisin yhteisön jäsenten arkistoista. Reseptivalikoima on kirjan tapaan värikäs, sillä tarjolla on niin karjalanpiirakoita kuin guatemalalaista tomaattikastiketta. Reseptit vaikuttavat pääasiassa kohtuullisen helpoilta, ja ainakin minä löysin teoksesta monta kiinnostavaa ohjetta, joita aion vielä kokeilla.
Äitini, periaatteessa hurahtamaton luonne, hurahti gulassiin. Pörkölt olisi ollut maineikkaista unkarilaisherkuista helpompi rovaniemeläisen lausua ja luultavasti myös kokata, mutta ulkomaanruoka taivutettiin heti suussasulavaan muotoon: kulassi. (Jari Tervo: Kulassi.)

Kommentit

  1. Ihana postaus ja ihanat muffinssit! Tällaisia kirjoja lukisin mielelläni enemmänkin; siis vastaava idea mutta ruokareseptien sijasta esim. käsityöohjeita (en tee käsitöitä, mutta noin esimerkkinä) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maria! Nuo muffinssit olivat kyllä ihania. Nyt ne ovat enää muisto vain. :)
      Totta, olisi kiva lukea enemmän tämäntyyppisiä teoksia! On hyvä idea sekoittaa tietoa ja fiktiota.

      Poista
  2. Iloista puuhaa syömisen pitäisi ollakin, makuja ja nautiskelua. Nykyään vaan tuntuu, että siitä on tullut käsittämättömän monimutkaista puuhaa... kalorien laskeminen ei ole enää mitään kunnon ruokahifistelijöiden rinnalla. Minulle riittää, että tulee kylläinen olo eikä tarvitse nälässä kuilottaa. En juuri kokkaile, mutta noin fiilistasolla tämä voisi olla minulle sopiva kirja - ja noista muffineista valuu suklaa melkein tänne ruudun toiselle puolelle, ihania ovat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen hyvin samaa mieltä kanssasi! Monet muotiruokavaliot ovat mielestäni hyviä keinoja tehdä oma elämä hankalaksi. Minusta on kiva laittaa ruokaa, ja syöminen vasta onkin kivaa. ;)

      Poista
  3. Tämä kirja vaikuttaa syötävän suloiselta. Pitääpä katsoa, jos tulisi vastaan kirjastossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua. Syötävän suloinen on osuvasti sanottu. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...