"Silloin näin sen: hänen ihonsa ei ollut niin kuin tavallisten ihmisten, vaan se oli kiveä. Silmätkin olivat oudonpuoleiset, kuin kiiltävää katinkultaa. Ja suipot pikku kissankorvat pilkottivat hiusten seasta."
Mervi Heikkilän ja Jussi Matilaisen nuortenkirjassa Kummajaisten kylä seikkailevat tavalliset viides-kuudesluokkalaiset tytöt ja pojat. Niko, Aino, Sampo, Karri, Otto, Omppu ja Riku asuvat Korpikylässä, Sara puolestaan lomailee siellä etiäisiä saavan Miina-mummonsa luona. Lapsilla on tavallisia ikäistensä iloja ja suruja: kavereita, kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan, ikäviä opettajia, perhesuhteiden muutoksia...
Kirja koostuu viidestätoista tarinasta, joissa nuoret kokevat seikkailuja erilaisissa kokoonpanoissa. Arkea värittävät mystiset vivahteet, kun eräällä ullakolla nähdään kaksi ruumista tai kun akvaariokalat katoavat kummallisesti erikoisen vierailijan jälkeen. Tarinoissa näkyvät myös vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat: uudenvuodenyönä nähdään naisia tekemässä enkelinkuvia lumeen ja juhannuksena tehdään ajankohtaan kuuluvia taikoja.
Kummajaisten kylän tarinat eivät muodosta selvää juonellista jatkumoa, vaan ne toimivat hyvin myös irrallisina tarinoina. Kokonaisuus on hyväntahtoinen ja hyvänmielinen, ja uskon, että se vetoaa hyvin varsinkin päähenkilöidensä ikäisiin lukijoihin. Kirjan kieli on hyvää, ja erityisesti Korpikylän erikoisen kuljeskelijan Hukkas-Jalon puheenpartta olisin mielelläni kuullut enemmänkin:
Myös kaimani Jonna on kirjasta pitänyt.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
 |
| Mervi Heikkilä & Jussi Matilainen: Kummajaisten kylä Kuvitus Miranda Koskinen (Haamu 2014) 141 sivua |
Kirja koostuu viidestätoista tarinasta, joissa nuoret kokevat seikkailuja erilaisissa kokoonpanoissa. Arkea värittävät mystiset vivahteet, kun eräällä ullakolla nähdään kaksi ruumista tai kun akvaariokalat katoavat kummallisesti erikoisen vierailijan jälkeen. Tarinoissa näkyvät myös vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat: uudenvuodenyönä nähdään naisia tekemässä enkelinkuvia lumeen ja juhannuksena tehdään ajankohtaan kuuluvia taikoja.
Kummajaisten kylän tarinat eivät muodosta selvää juonellista jatkumoa, vaan ne toimivat hyvin myös irrallisina tarinoina. Kokonaisuus on hyväntahtoinen ja hyvänmielinen, ja uskon, että se vetoaa hyvin varsinkin päähenkilöidensä ikäisiin lukijoihin. Kirjan kieli on hyvää, ja erityisesti Korpikylän erikoisen kuljeskelijan Hukkas-Jalon puheenpartta olisin mielelläni kuullut enemmänkin:
Susi-Herkko, Herkko Havukka, oli tämän kylän paras mettämies. Ja hyvä koira, oikein hyvä koira se Pimiä oli. Ajo niin jänestä, hirveä ja sutta kun haukku teertäkin.
 |
| Teos on Miranda Koskisen kuvittama. |
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Hienoa että tykkäsit! :)
VastaaPoistaTämä oli kiva, uusi tuttavuus. :)
Poista