Siirry pääsisältöön

Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa

"Raamatun vaikutusta on vaikea liioitella. Vanha testamentti muodostaa juutalaisuuden ja juutalaisen identiteetin ytimen; Uusi testamentti on kristinuskon keskeisin teksti sekä yli kahdentuhannen vuoden ajan länsimaiden historian, yhteiskunnan ja kulttuurin pohjana toimineen uskonjärjestelmän perusta."


Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa
(Ajatus Kirjat 2010)
Englanninkielinen alkuteos
Books That Changed The World 2008
Suomentanut Simo Liikanen
341 sivua
Andrew Taylor esittelee teoksessaan viisikymmentä kirjaa, jotka ovat hänen mukaansa muuttaneet maailmaa. Kirjan Johdanto-luvussa hän puolustaa tekemiään valintojalla toteamalla, että monen mielestä esimerkiksi Thomas Moren Utopia kuuluisi teokseen, mutta sitä ei kuitenkaan löydy. Miksi?
Vastauksena on, että jokainen luettelo on subjektiivinen. Nämä kirjat ovat omilla tavoillaan muuttaneet minun maailmaani - mutta uskon, että niiden voidaan osoittaa muuttaneen maailmaa tavalla tai toisella myös miljoonien muiden kohdalla.
Taylor esitteleekin kirjassaan teoksia, jotka eittämättä kuuluvat maailmaa muuttaneiden kirjojen listalle. Esimerkiksi Raamatun (100-luku eKr. - 100-luku jKr.) ja Koraanin (600-luku) vaikutuksia ei voi varmasti kieltää, niin suuresti ne ovat vaikuttaneet kokonaisiin yhteiskuntiin. Mutta miksi kirjaan on otettu mukaan Englannin kielen sanakirja, Tuhannen ja yhden yön tarinoita tai puhelinluettelo?

Kirja rakentuu siten, että jokaisen teoksen kohdalla on kirjan esittely ja perustelu, miksi kirjan ajatellaan muuttaneen maailmaa. Lopussa on elämänkertatietoa kirjailijasta. Englannin kielen sanakirjan (1755) valinta perustellaan sillä, että kirja "tarjosi lähtökohdan laajakantoiselle, monimutkaiselle ja tieteelliselle kielen tutkimukselle". Tuhannen ja yhden yön tarinoiden (1885) tarkoituksena oli aikanaan parantaa eurooppalaisten käsitystä islamin kulttuurista - mutta kävikin päinvastoin. Puhelinluettelo (New Haven District Telephone Company 1878) oli merkittävä innovaatio siksi, koska sen antoi lähes kaikille mahdollisuuden saada yhteyden melkeinpä kehen tahansa.

Kiinnostavimpia lukuja ainakin minun mielestäni ovat ne, joissa esitellään itselle tuttu kirja. Esimerkiksi Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (1813) on mukana, koska se on ensimmäinen todella nykyaikaisen tuntuinen romaani ja se auttoi koko romaanikirjallisuuden genren nostamista sosiaalisesti hyväksyttyyn kirjallisuuteen. (Maria kirjoittaa blogissaan romaanin uudesta suomennoksesta.) Charles Dickensin Joululaulu (1843) puolestaan antoi mallin joulunvieton perinteille ja Harry Potter ja viisasten kivi (1997) aloitti modernin ajan suurimman kirjankustannussensaation ja muutti kokonaisen sukupolven lukutottumuksia. (Katri on kirjoittanut Harry Potter -kirjasarjan aloitusosasta melko hiljattain.)

Näiden mainitsemieni esimerkkien lisäksi Taylorin teoksessa esitellään 42 muuta kirjaa. Kirjojen ystävälle teos tarjoaa siis monta kiinnostavaa kuvausta maailmaa muuttaneista kirjoista.

Kommentit

  1. Tämä tekee mieli saada itselle. Melkeinpä luulen, että asioin seuraavaksi adlibris-verkkokaupassa.
    Niin, harvoin tulee ajatelleeksi puhelinluettelon merkitystä. Se oli kauan tärkeä viestinnän apuväline, mutta ei ole enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tämä olisi hyvä omistaa. Minä lainasin kirjan kirjastosta mutta teoksen pariin olisi mukava aina aika ajoin palata.

      Eipä nykyään tule enää puhelinluetteloa selailtua. Sehän on kooltaankin vain murto-osa siitä, mitä joskus oli.

      Poista
  2. Miten mulla nyt tuli sellanen olo, että haluaisin kiistellä tämän Taylorin kanssa hänen valinnoistaan. :) No, raamatun asemaa en kyllä kyseenalaista. Jonna, oliko tässä kuinka monta naisten kirjoittamaa kirjaa mainittu? Austen? George Eliot?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo äkkiä tulee mieleen vastaväitteitä. :)
      Ehdin tänään palauttaa kirjan kirjastoon, joten ihan tarkkaa vastausta en pysty kysymykseesi enää antamaan. Mutta kuten arvata saattaa, miesten kirjoittama kirjallisuus jyrää. Naisista mainittiin ainakin Austen, J. K. Rowling ja Simone de Beauvoir.

      Poista
    2. De Beauvoir oli varmaan mukana "Toisen sukupuolen" tähden. Pahaa ironiaa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii