Siirry pääsisältöön

Peter Franzén: Samoilla silmillä

"Vaihtakaa se ryhymän nimi. Ei sole misthän kotosin", Jore sanoo hieman harmistuneena. "Huomena sitte Kaitsun kulumaan avustajiksi minun kansa kaheksitoista", Jore muistuttaa ja nyökkää meille.
Peter Franzén: Samoilla silmillä (Tammi 2013)
223 sivua
E-kirja, kuva ladattu kustantajan kuvapankista
Sain Peter Franzénin romaanin Samoilla silmillä Elisa Kirjalta joululahjaksi. Lukemani teos on siis muodoltaan e-kirja, ja siksi olen poikkeuksellisesti ottanut kirjan kansikuvan kustantajalta.

Täytyy myöntää, että pienin epäilyksin tartuin aikanaan näyttelijänä tutuksi tulleen Franzénin esikoisromaanin Tumman veden päällä. Yllätyin kuitenkin positiivisesti - "iloisesti" olisi tässä yhteydessä väärä sana, sillä kirja ei päästänyt helpolla, sen verran tummissa vesissä siinä liikuttiin. Tämä käsillä oleva romaani jatkaa esikoisromaanin tarinaa, mutta tunnelma on mutttunut valoisammaksi.

Teini-ikäinen Pete asuu pääasiassa siskonsa kanssa. Äiti opiskelee ja käy kotona aika ajoin, isovanhemmat katsovat sisarusten perään. Peten elämä on varsin tavallista teini-ikäisen elämää: nyrkkeilystä on muodostunut rakas harrastus, koulussa ei kiinnosta niinkään opiskelu vaan tytöt, ja niin edelleen. Arkisessa elämässä on kuitenkin muistoja, jotka vaivaavat ja jotka haluaisi unohtaa:
Yhtäkkiä minulle tulee mieleen isä, tai Pertti, isäpuoli. Hän joi paljon silloin, kun asuimme hänen luonaan. En ole nähnyt häntä pitkään aikaan. Pekankin isä joi viinaa ja oli paha, Pekallekin, mutta emme me puhu niistä hommista koskaan. Sitä aikaa ei ole olemassa, kun siitä ei puhu. Joskus tekisi mieli, mutta ei kai kukaan sellaisia halua muistella.
Peten ohella tarinassa pääsevät ääneen Eeva-äiti ja kasvatti-isä Pertti, josta äiti on eronnut. Eri näkökulmat tuovat tarinaan syvyyttä ja nostavat teoksen irti tavanomaisimmista teini-iän kuvauksista. Olisi helppoa tuomita Pertti, mutta hänen näkökulmastaan kuvatut tunnontuskat tuovat sympatiapisteitä myös hänelle. Franzén osoittaa, että maailma ei ole mustavalkoinen.

Romaanin kieli on melko tavanomaista, mutta käytetty murre tuo siihen lisätehoa. Dialogi on toimivaa - ehkä siinä näkyy kirjailijan näyttelijätausta. Kokonaisuus on hyvällä tavalla arkinen: tarinaan on helppo uskoa ja samaistumispintaa löytyy.

Nannan tavoin minäkin koen, että Samoilla silmillä ei ole yhtä koskettava kuin Tumman veden päällä. Se ei ole pelkästään huono asia, sillä Franzénin esikoisteoksen tummuuden tilalle on tullut toivoa, kuten esimerkiksi Mari toteaa. Minun laillani Sanna piti näkökulmien vaihtelua hyvänä, Laura ei ihastunut tähän romaaniin samalla tavoin kuin esikoiseen ja Kirjanainen teki kirjan myötä nostalgisen matkan lapsuuden pienen paikkakunnan kulttuuriin.

Kommentit

  1. Minusta ensimmäinen kirja oli huomattavasti parempi. Outoa, että äiti jättää lapset viikoksi yksikseen, vaikka Keminmaan ja Oulun väli on reilu 100km.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä esikoisteos oli vaikuttavampi ja jäi siten paremmin mieleen.
      Minäkin hieman ihmettelin tuota äidin ratkaisua. Pete ja Suvi ovat kuitenkin sellaisessa iässä, että itse en ainakaan lapsiani uskaltaisi yksin päiväkausiksi tuossa iässä jättää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok