"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
Kertomuksen voi nähdä myös Muumipeikon kasvutarinana. Merkittäväksi nousee öinen kohtaus, kun Muumipeikko tapaa merihevoset. Jotain muuttuu lopullisesti:
 |
| Tove Jansson: Muumipappa ja meri (WSOY 2010) Alkuteos Pappan och havet ilmestynyt 1965 Suomenkielinen ensipainos 1965 Suomentanut Laila Järvinen Suomennoksen tarkistanut Päivi Kivelä 186 sivua |
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, eikä majakan avaintakaan löydy mistään.
Kirjassa on Janssonin kaunis kuvitus.
- Hah! sanoi pikku Myy. - Kalastaja on heittänyt mereen sekä majakanvartijan että avaimen, sanokaa minun sanoneen! Täällä on tapahtunut suuria kauheita juttuja ja pahempaa on tulossa!Kirjan teemaksi nousee yhteys toisiin, sen vastakohtana yksinäisyys. Muumipeikko kiteyttää mielestäni teoksen ytimen osuvasti:
Jos on olemassa joku, josta ei koskaan puhuta ja jolle ei koskaan puhuta, tämän täytyy varmaan vähitellen hävitä olemattomiin. Hänhän ei tohdi uskoa olevansa olemassa.Muumipappa kaipaa hyvin inhimillisesti sitä, että hänen tekonsa hyväksytään ja häntä arvostetaan - aivan kuten kuka tahansa meistä. Majakkasaareen saapuu myös Mörkö, jota Muumipeikko ajattelee paljon ja josta hän edellisessä sitaatissa puhuu.
Kertomuksen voi nähdä myös Muumipeikon kasvutarinana. Merkittäväksi nousee öinen kohtaus, kun Muumipeikko tapaa merihevoset. Jotain muuttuu lopullisesti:
Hänessä oli tapahtunut jotakin, hän oli toinen peikko, jonka päässä pyörivät aivan uudet ajatukset, ja hän viihtyi yksin. Nykyisin hän leikki omassa päässään, ja se oli jännittävämpää kuin mikään.Kirjassa on melankolinen pohjavire, mutta mielestäni se on kokonaisuutena hyvin viehättävä. Luin kirjaa paloina ja nautiskellen, ja aavistan, että siitä on löydettävissä aina jotain uutta, kun sen uudelleen lukee. Kertomuksessa on lämmintä viisautta, joka ihastuttaa minua suuresti.
Kalastaja rakasti kaikista tuulista eniten lounaista. Se oli nyt päässyt hyvään vauhtiin eikä tyyntyisi yöksi. Syksyn lounaistuuli saattoi puhaltaa viikkokausia, kunnes aallot kohoilivat harmaina pitkinä vuorina ja vyöryivät päin saaria.
Kalastaja istui talossaan ja näki aaltojen kasvavan. Oli siunatun ihanaa, ettei enää tarvinnut välittää mistään. Kukaan ei kysellyt eikä kertonut, ei tarvinnut sääliä ketään eikä mitään. Oli vain taivaan ja meren käsittämätön ja saavuttamaton suuruus, joka virtasi hänen ylitseen ja ohitseen eikä koskaan voinut tuottaa hänelle pettymystä.Muumipappa ja meri -kirjaa on luettu ja siitä on kirjoitettu paljon. Monessa blogissa on todettu kirjan olevan hyvin erilainen muihin muumikirjoihin verrattuna, eivätkä kaikki lukijat ole tähän tarinaan varauksetta ihastuneet. Ajatuksia löytyy ainakin seuraavista blogeista:
Tämä on ihana! En muista kerroinko jo, että kaikki tarkoin vaalitut muumikirjamme ovat hukassa! Ehkä Mörkö....Yhden toki ostin heti tilalle ja siitä juttua maaliskuun alussa.
VastaaPoista♥
Voi Mörkö! :)
PoistaKiva päästä sitten lukemaan postauksesi. Janssonin luoma maailma on niin ainutlaatuinen.
Ajattelin viettää pienimuotoista Jansson-kuukautta maaliskuussa... Muumipappa ja meri on yksi suosikkini ...
VastaaPoistaKerrot kirjasta ihanasti :)
Kiitos! :)
PoistaOnpa kivaa päästä sitten lukemaan ajatuksiasi, joita Jansson-kuukausi herättää.
Mistäs saisi tämän kyseisen kirjan hankittua omiin näppeihin? :o
VastaaPoistaKirjakaupoista tuntuu hyvin löytyvän. :)
PoistaMenin tänään kattomaan just Suomalaisesta kirjakaupasta ja sieltä löytyi aika paljon Toven muumikirjoja, ostin heti 4 kun oli alennuksessa. :D
PoistaHieno juttu! Onneksi muumikirjoja on hyvin saatavilla, kyllä etsivä löytää. :)
PoistaUpea kirjoitus tästä <3 Olet hyvin vanginnut Muumipapan ja meren syvällisyyden ja sen tematiikan osuvin sitaateitein. Minulle tämä on aina ollut se rakkain muumikirja.
VastaaPoistaKiitos! Nyt tulikin mieleeni, että pitäisi palata uudelleen tämän äärelle. <3
Poista