"Isovanhemmista, Salemista ja Lenoresta, ei ollut mihinkään. Kummastakaan ei ollut reissaamaan, saati että heillä olisi ollut haluakaan. Ehkä juuri siksi yksikään venäläisvalmisteinen luoti ei ollut posauttanut hänen omaa nirriään pois, vaikka hänen parhaat kaverinsa olivat kaatuneet siellä jossakin. Ehkä hänen henkensä oli säilytetty Ceen varalle, mikä olikin oikein, koska hän oli iät ajat huolehtinut siskostaan, epäitsekkäästi, mitään hyötyä tai tunnepohjaista etua havittelematta. Frank oli huolehtinut Ceestä jo ennen kuin tämä oppi kävelemään. Tytön ensimmäinen sana oli 'Frank'."
Toni Morrison saa mahdutettua pieneen sivumäärään suuren tarinan. Koti on romaani, joka sanoo paljon ja jää mieleen.
Frank on Korean sodan veteraani, jota koetut kauhut eivät jätä rauhaan. Itseinho ja muistot seuraavat mukana, kun hän kertoo tarinansa kirjan kertojalle. Kaunisteltu totuuskin on lopulta paljastettava, jotta voisi saavuttaa edes jonkinlaisen rauhan.
Toni Morrison on upea kirjailija. Hän loihtii tiiviissä tarinassaan esiin tapahtumapaikat ja tilanteet niin, että lukijan on helppo kuvitella ne mielessään. Frankin mielenmaisemaa hän kuvaa hyvin todentuntuisesti, ja kaiken kaikkiaan tarinasta muotoutuu pakoton ja luonteva. Frank ei ole sisarensa kanssa saanut syntyä onnellisten tähtien alla, vaan epäoikeudenmukaisuus on ollut heidän elämässään läsnä oikeastaan aina. Kuitenkaan pahuus ei saa kirjasta pääosaa vaan kertomukseen sisältyy lohdullinen ajatus, jonka mukaan ihminen voi löytää lopulta kotinsa, vaikka elämä olisikin kohdellut kaltoin. Kun kovien kokemusten jälkeen saa apua, voi sisäisesti eheytyä kuin uudeksi ihmiseksi.
Vaikka Koti käsittelee suuria teemoja, kuten sotaa, epäoikeudenmukaisuutta ja rakkautta, siitä jää jotenkin levollinen mieli. Olen tavattoman iloinen siitä, että luin tämän kirjan.
Tästä kirjasta ovat pitäneet myös Bleue, Jarkko ja Suketus. Marika puolestaan oli hieman pettynyt kirjaan.
Kodista saan taas yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen.
 |
| Toni Morrison: Koti (Tammi 2014) Englanninkielinen alkuteos Home 2012 Suomentanut Seppo Loponen 133 sivua |
Frank on Korean sodan veteraani, jota koetut kauhut eivät jätä rauhaan. Itseinho ja muistot seuraavat mukana, kun hän kertoo tarinansa kirjan kertojalle. Kaunisteltu totuuskin on lopulta paljastettava, jotta voisi saavuttaa edes jonkinlaisen rauhan.
Mutta kauhukuvat ilmestyivät aina yöllä, päivänvalossa ne eivät koskaan käyneet päälle.Kotiseudulleen Frank päätyy palaamaan, kun hän saa tiedon sisarensa Ceen tilasta. Sisar on joutunut lyhyen avioliiton jälkeen rotuhygieniasta kiinnostuneen lääkärin apulaiseksi ja on päätynyt niin huonoon kuntoon, että Frank ja kotikylän naiset tarvitaan avuksi.
Toni Morrison on upea kirjailija. Hän loihtii tiiviissä tarinassaan esiin tapahtumapaikat ja tilanteet niin, että lukijan on helppo kuvitella ne mielessään. Frankin mielenmaisemaa hän kuvaa hyvin todentuntuisesti, ja kaiken kaikkiaan tarinasta muotoutuu pakoton ja luonteva. Frank ei ole sisarensa kanssa saanut syntyä onnellisten tähtien alla, vaan epäoikeudenmukaisuus on ollut heidän elämässään läsnä oikeastaan aina. Kuitenkaan pahuus ei saa kirjasta pääosaa vaan kertomukseen sisältyy lohdullinen ajatus, jonka mukaan ihminen voi löytää lopulta kotinsa, vaikka elämä olisikin kohdellut kaltoin. Kun kovien kokemusten jälkeen saa apua, voi sisäisesti eheytyä kuin uudeksi ihmiseksi.
Vaikka Koti käsittelee suuria teemoja, kuten sotaa, epäoikeudenmukaisuutta ja rakkautta, siitä jää jotenkin levollinen mieli. Olen tavattoman iloinen siitä, että luin tämän kirjan.
Tästä kirjasta ovat pitäneet myös Bleue, Jarkko ja Suketus. Marika puolestaan oli hieman pettynyt kirjaan.
Kodista saan taas yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen.
Morrison on minulla vielä korkkaamatta. Tämän voisin minäkin napata Ihminen sodassa-haasteeseen. Korean sodan kaiut kiinnostavat.
VastaaPoistaTätä kirjaa voin kyllä lämpimästi suositella, jos Morrisoniin haluat tutustua.
PoistaOlipa kiinnostavaa lukea arviosi ja erityisen kiva kuulla, että tykkäsit – minulla Koti odottaa vielä lukupinossa vuoroaan. Minun kansani, minun rakkaani vei aikanaan ihan jalat alta ja särki sydämen, myös romaanista Rakkaus pidin.
VastaaPoistaMinä lainasin eilen Sinisimmät silmät kirjastosta, se odottaa pinossa vuoroaan. Toivottavasti pidät Kodista!
PoistaHyvin luonnehdittu: "sanoo paljon ja jää mieleen" - sellaisia tuntuvat kaikki Morrisonin romaanit olevan! Minulla on tämä Koti jo kirjastosta lainassa, mutta koska luin Sinisimmät silmät ihan äskettäin, on pakko pitää pieni tauko näiden kahden välissä. Morrisonin teksti on niin väkevää, että sen jälkeen on pakko vetää henkeä vähän aikaa. :)
VastaaPoistaMinulla taas on Sinisimmät silmät odottamassa lukuvuoroaan, mutta ensin luen muuta. :)
PoistaMorrison on kyllä upea kirjoittaja!