Siirry pääsisältöön

Toni Morrison: Koti

"Isovanhemmista, Salemista ja Lenoresta, ei ollut mihinkään. Kummastakaan ei ollut reissaamaan, saati että heillä olisi ollut haluakaan. Ehkä juuri siksi yksikään venäläisvalmisteinen luoti ei ollut posauttanut hänen omaa nirriään pois, vaikka hänen parhaat kaverinsa olivat kaatuneet siellä jossakin. Ehkä hänen henkensä oli säilytetty Ceen varalle, mikä olikin oikein, koska hän oli iät ajat huolehtinut siskostaan, epäitsekkäästi, mitään hyötyä tai tunnepohjaista etua havittelematta. Frank oli huolehtinut Ceestä jo ennen kuin tämä oppi kävelemään. Tytön ensimmäinen sana oli 'Frank'."
Toni Morrison: Koti (Tammi 2014)
Englanninkielinen alkuteos Home 2012
Suomentanut Seppo Loponen
133 sivua
Toni Morrison saa mahdutettua pieneen sivumäärään suuren tarinan. Koti on romaani, joka sanoo paljon ja jää mieleen.

Frank on Korean sodan veteraani, jota koetut kauhut eivät jätä rauhaan. Itseinho ja muistot seuraavat mukana, kun hän kertoo tarinansa kirjan kertojalle. Kaunisteltu totuuskin on lopulta paljastettava, jotta voisi saavuttaa edes jonkinlaisen rauhan.
Mutta kauhukuvat ilmestyivät aina yöllä, päivänvalossa ne eivät koskaan käyneet päälle.
Kotiseudulleen Frank päätyy palaamaan, kun hän saa tiedon sisarensa Ceen tilasta. Sisar on joutunut lyhyen avioliiton jälkeen rotuhygieniasta kiinnostuneen lääkärin apulaiseksi ja on päätynyt niin huonoon kuntoon, että Frank ja kotikylän naiset tarvitaan avuksi.

Toni Morrison on upea kirjailija. Hän loihtii tiiviissä tarinassaan esiin tapahtumapaikat ja tilanteet niin, että lukijan on helppo kuvitella ne mielessään. Frankin mielenmaisemaa hän kuvaa hyvin todentuntuisesti, ja kaiken kaikkiaan tarinasta muotoutuu pakoton ja luonteva. Frank ei ole sisarensa kanssa saanut syntyä onnellisten tähtien alla, vaan epäoikeudenmukaisuus on ollut heidän elämässään läsnä oikeastaan aina. Kuitenkaan pahuus ei saa kirjasta pääosaa vaan kertomukseen sisältyy lohdullinen ajatus, jonka mukaan ihminen voi löytää lopulta kotinsa, vaikka elämä olisikin kohdellut kaltoin. Kun kovien kokemusten jälkeen saa apua, voi sisäisesti eheytyä kuin uudeksi ihmiseksi.

Vaikka Koti käsittelee suuria teemoja, kuten sotaa, epäoikeudenmukaisuutta ja rakkautta, siitä jää jotenkin levollinen mieli. Olen tavattoman iloinen siitä, että luin tämän kirjan.

Tästä kirjasta ovat pitäneet myös Bleue, Jarkko ja Suketus. Marika puolestaan oli hieman pettynyt kirjaan.

Kodista saan taas yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen.

Kommentit

  1. Morrison on minulla vielä korkkaamatta. Tämän voisin minäkin napata Ihminen sodassa-haasteeseen. Korean sodan kaiut kiinnostavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä kirjaa voin kyllä lämpimästi suositella, jos Morrisoniin haluat tutustua.

      Poista
  2. Olipa kiinnostavaa lukea arviosi ja erityisen kiva kuulla, että tykkäsit – minulla Koti odottaa vielä lukupinossa vuoroaan. Minun kansani, minun rakkaani vei aikanaan ihan jalat alta ja särki sydämen, myös romaanista Rakkaus pidin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä lainasin eilen Sinisimmät silmät kirjastosta, se odottaa pinossa vuoroaan. Toivottavasti pidät Kodista!

      Poista
  3. Hyvin luonnehdittu: "sanoo paljon ja jää mieleen" - sellaisia tuntuvat kaikki Morrisonin romaanit olevan! Minulla on tämä Koti jo kirjastosta lainassa, mutta koska luin Sinisimmät silmät ihan äskettäin, on pakko pitää pieni tauko näiden kahden välissä. Morrisonin teksti on niin väkevää, että sen jälkeen on pakko vetää henkeä vähän aikaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas on Sinisimmät silmät odottamassa lukuvuoroaan, mutta ensin luen muuta. :)
      Morrison on kyllä upea kirjoittaja!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok