Siirry pääsisältöön

Victor Hugo: Kurjat

"Viime vuonna, kauniina toukokuun päivänä kulki eräs vaeltaja Nivelles'istä tullen La Wulpeen päin. Hän käveli kahden puurivin välissä leveää, kivettyä viertoteitä, joka kumpuilee yli peräkkäisten kukkuloiden, jotka valtavina aaltoina nostavat ja taas laskevat tietä. Lännessä hän näki Braine-l'Alleud'n kellotapulin, joka on kuin nurin käännetty maljakko."
Victor Hugo: Kurjat (WSOY, Bon 2013)
Ranskankielinen alkuteos Les Misérables 1862
Reino Rauanheimon lyhentämä suomennos
971 sivua
Täytyy myöntää, että hieman arastellen tartuin tähän Victor Hugon klassikkoromaaniin. Lyhennetyssä pokkariversiossa on lähes tuhat sivua ja fontti on pientä. Pohdin, kuinka jaksan kirjan lukea, mutta aika pian kirjan avattuani sain todeta epäilyjeni kaikonneen. Oli kiinnostavaa hypätä 1800-luvun Ranskaan, eikä kirjan koko enää hirvittänytkään.

Romaani alkaa Dignen piispan esittelyllä, ja kertoja toteaa, ettei piispa juurikaan koske kertomuksen pääjuonta. Dignen piispalla on kuitenkin tärkeä merkitys siinä vaiheessa, kun kylään saapuu Jean Valjean, kaleeriorjuudesta vapautunut vanki. Piispa osoittaa, että hyvyydellä ja ymmärryksellä voidaan saada aikaan hyvää paljon enemmän kuin kohtuuttomalla rangaistuksella, joka on saanut Valjeanin kokemaan, että yhteiskunta on hänet hylännyt, ja joka on vienyt mieheltä kaiken kanssakulkijoiden kunnioituksen.
Hän kysyi itseltään, eikö ollut huutavaa vääryyttä se, että yhteiskunta tällä tavoin kohtelee juuri niitä jäseniään, jotka ovat sattuman suorittamassa maallisen tavaran jaossa joutuneet kaikkein huonommille osille ja joita olisi siis hellemmin vaalittava.
Romaanin ensimmäinen osa on nimeltään Fantine, ja Fantine osoittautuu tytöksi, joka rakastuu ymmärtämättä, että toiselle rakkaus voi olla vain leikkiä. Suhteesta syntyy avioton tytär, Cosette, jonka äiti antaa muiden hoidettavaksi ja jonka nimeä romaanin toinen osa kantaa. Jean Valjeanin ja Cosetten tiet kohtaavat ja romaanin keskiössä on erityisesti ensin mainittu, mutta myös Cosette on tarinassa vahvasti mukana.

Kurjien henkilöhahmoille on yhteistä se, että heidän kohtalonsa eivät yleensä ole ruusuisia. Tarinan ihmisiä kuvataan realistisesti kaikessa raadollisuudessaan, ja valokeilaan päätyvät yhteiskunnan vähäosaiset. Se, miten he maailmaan ja kohtaloonsa suhtautuvat, erottaa heidät toisistaan. Jean Valjean voisi pyhittää elämänsä katkeruudelle ja pimeydelle kärsimystensä tähden, mutta hän valitsee toisen tien. Samaan aikaan on kuitenkin heitä, jotka oikeuttavat väärät tekonsa milloin minkäkin tekosyyn varjolla.

Yhteistä joillekin tarinan hahmoille on myös se, että he joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan yhdestä tekemästään virheestä ja huomaamaan, että menneisyys kulkee aina mukana. He joutuvat myös kohtaamaan lähimmäistensä raadollisuuden ja pahantahtoisuuden. Yhteiskunta ei tue kansalaisiaan vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen tuomitaan tekojensa vuoksi, eikä langetetusta pannasta ole mahdollista päästä eroon muuten kuin kuoleman kautta.

Romaanissa on kysymys paitsi yhteiskuntakriittisyydestä myös ihmisyydestä. Ihminen on Kurjissa se luomakunnan olento, josta ei synny kirkkaan kaunista kuvaa. Ihmiset toimivat itsekkäästi, joskus suorastaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi omat lapset saattavat olla kuin kauppatavaraa tai taakka, josta olisi parempi päästä eroon.
Mutta hänen isänsä ei häntä kysynyt ja hänen äitinsä ei häntä rakastanut. Hän oli niitä kaikkein säälittävimpiä lapsia, joilla on sekä isä että äiti, mutta jotka kuitenkin ovat aivan orpoja.
Onneksi on kuitenkin niitä, jotka osaavat ja uskaltavat rakastaa.

Valo ja varjo ovat Kurjissa jatkuvasti läsnä. Lukijan vie mukanaan toivo oikeudenmukaisuuden voitosta ja varjojen jatkuva häilyntä tapahtumien yllä. On saatava tietää, miten romaanin henkilöiden käy: jyrääkö hahmoton koneisto heidät alleen vai voittaako valo?
Mitä näiden kummitusten karkottamiseksi tarvitaan? Valoa. Runsaasti valoa. 
Victor Hugon Kurjat on klassikko ja elämys, joka elää, säkenöi ja kiehtoo. Loistava teos, joka on kaiken huomionsa ansainnut ja joka sykkii voimakkaasti vielä tänäkin päivänä - siitä viimeisimpänä osoituksena elokuva, joka sai ensi-iltansa valkokankaalla vuonna 2012.

Marilen tavoin suosittelen jokaista lukemaan tämän kirjan ainakin kerran elämässään. Jokke kirjoittaa Kurjista laajasti ja monipuolisesti, Ilona haluaisi nähdä teoksen ajan Pariisin ja Heidi sai kirjasta hyvän lukukokemuksen. Olga piti kirjasta paljon ja Pihi nainen on nostanut teoksen lempiklassikokseen. Maria suosittelee tätä klassikkoa myös.

Kommentit

  1. Suosittelen kirjaa. Huikea lukukokemus huolimatta sivumäärästä. Kävin katsomassa myös elokuvan kirjan lukemisen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä iloinen, että tuli tämä kirja luettua. :) Piditkö elokuvasta? Haluaisin sen jossain vaiheessa nähdä.

      Poista
  2. Minunkin piti lukea tämä osana kimppalukua, mutta harhauduin. Nyt harmittaa! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tätä tainnut kukaan muu nyt kimppalukuun lukeakaan. Vielähän sinäkin ehdit suurteokseen tarttua, kannattaa! :)

      Poista
  3. Lempiklassikon lisäksi Kurjat on lempikirjani. Kirja joka on enemmän kuin kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain haastevastauksessasi taisikin nostaa Kurjat esille, kun kysyttiin lempikirjaa. Kyllä tämä on upea teos!

      Poista
  4. Minulla on tämä lukematta, mutta kiinnostavalta kuulostaa. Hyvä tietää, että tästä näkyy olevan uusi pokkaripainos saatavilla. Kesälomalle oivaa lukemista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi! Onpa muuten ihana jo miettiä kesälukemisia. :)

      Poista
  5. Jonna, vastasin tänään haasteeseesi. Mukavaa viikkoa auringon/veden/lumen keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, käynpä heti lukemassa! :) Mukavaa viikkoa myös Sinulle!

      Poista
  6. Tämän haluaisin lukea joskus lyhentämättömänä, nyt luin lyhentämättömänä vain ykkös ja kakkos osan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle kyllä riitti tuo lyhennetty versiokin hyvin. :) Tosin olisi hauskaa tietää, mitä alkuperäisestä on jätetty pois.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat