"Olin tyttö maassa, jossa pojan syntymää juhlistetaan ammuskelemalla kivääreillä ilmaan, kun taas tytöt kätketään verhon taakse eikä heillä ole elämässään muuta roolia kuin valmistaa ruokaa ja synnyttää lapsia."
Malala Yousafzai syntyi maahan, jossa "tyttären syntymä tekee päivästä synkän". Hänen isänsä on kuitenkin erilainen kuin muut pataanit: hän rakastaa tytärtään heti. Siinä, millainen Malalasta tulee, on isällä suuri merkitys. Isän rooli tyttären elämässä näkyy läpi kirjan. Vaikka tyttöjen odotetaan sitoutuvan rooliinsa ruoanlaittajina ja miesten palvelijoina, luo isä tyttärelleen ajatuksen toisenlaisesta maailmasta toteamalla:
Kirja on paitsi kertomus Malala Yousafzaista myös kertomus maasta, jossa joudutaan elämään epävakaissa oloissa ja jatkuvan pelon ja uhan varjossa. Kirjassa avataan Pakistanin historiaa ja poliittista tilannetta, joten teos on hyvin avartava. Pakistanin tilanne on edelleen vaikea, mutta lohdullista on se, että rohkeudella ja omaan asiaan uskomisella voidaan vaikuttaa epäkohtiin. Lohdullista on myös Malalan usko tulevaisuuteen. Hänen puolestaan toivon, että paluu rakkaaseen Swatin laaksoon, "maailman kauneimpaan paikkaan", on joskus vielä mahdollinen.
Kirjan kieli on paikoin raskasta, mutta Malalan tarina on koskettava. On ihmeellistä ja hienoa, että nuori tyttö selvisi hyökkäyksestä, jonka tarkoitus oli tappaa, ja että työ tyttöjen koulutuksen puolesta jatkuu Malala-säätiön kautta.
Malala Yousafzai syntyi maahan, jossa "tyttären syntymä tekee päivästä synkän". Hänen isänsä on kuitenkin erilainen kuin muut pataanit: hän rakastaa tytärtään heti. Siinä, millainen Malalasta tulee, on isällä suuri merkitys. Isän rooli tyttären elämässä näkyy läpi kirjan. Vaikka tyttöjen odotetaan sitoutuvan rooliinsa ruoanlaittajina ja miesten palvelijoina, luo isä tyttärelleen ajatuksen toisenlaisesta maailmasta toteamalla:
Malala tulee olemaan vapaa kuin taivaan lintu.Tyttöjen vapauteen on Pakistanissa kuitenkin vaikea uskoa. Kenraali Zian hallinnon aikana naisten elämään tuli entistä enemmän rajoituksia. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi 13-vuotiaasta tytöstä, joka joutui raiskauksen ja siitä seuranneen raskauden vuoksi vankilaan syytettynä huorinteosta, koska hän ei löytänyt neljää miestä todistamaan, että hän oli rikoksen uhri. Myöhemmin laki todistajien tarvitsemisesta kumotaan, mutta kun epävakaaseen maahan ilmaantuvat talibanit, rajoitukset ja säännöt vain lisääntyvät. Musiikin kuuntelu, elokuvien katseleminen ja tanssiminen kielletään. Naisia käsketään pysymään sisätiloissa. Ulos saa mennä vain hätätilanteessa ja silloinkin hunnutettuna. Miehiltä kielletään parranajo ja tyttöjä kannustetaan lopettamaan koulunkäynti. Lopulta kokonaisia kouluja suljetaan ja tuhotaan.
En voi sanoa, että tuo päivä olisi ollut pahin. Shabanan murhan aikoihin jokainen päivä tuntui pahimmalta päivältä; jokainen hetki oli huonoin hetki. Huonot uutiset tulivat vastaan kaikkialla: tämän ihmisen koti oli räjäytetty, tuo koulu oli tuhottu, järjestettiin julkisia piiskaamisia. Tarinoita oli loputtomasti, ja ne olivat musertavia.3.1.2009 Malala julkaisi ensimmäisen urdunkielisen blogimerkintänsä salanimellä. Blogissa Malala kertoo, millaista on elää maassa, jossa talibanit sanelevat sääntöjä. Malala esiintyy myös televisiossa ja puhuu tyttöjen puolesta. Talibanille se on liikaa, ja lopulta tyttöä ammutaan lokakuussa 2012. Vaientamisyritys kääntyy kuitenkin päälaelleen, kun nuori pakistanilaistyttö nousee koko maailman tietoisuuteen ja tuodaan Iso-Britanniaan saamaan hoitoa vammoihinsa.
Kirja on paitsi kertomus Malala Yousafzaista myös kertomus maasta, jossa joudutaan elämään epävakaissa oloissa ja jatkuvan pelon ja uhan varjossa. Kirjassa avataan Pakistanin historiaa ja poliittista tilannetta, joten teos on hyvin avartava. Pakistanin tilanne on edelleen vaikea, mutta lohdullista on se, että rohkeudella ja omaan asiaan uskomisella voidaan vaikuttaa epäkohtiin. Lohdullista on myös Malalan usko tulevaisuuteen. Hänen puolestaan toivon, että paluu rakkaaseen Swatin laaksoon, "maailman kauneimpaan paikkaan", on joskus vielä mahdollinen.
Kirjan kieli on paikoin raskasta, mutta Malalan tarina on koskettava. On ihmeellistä ja hienoa, että nuori tyttö selvisi hyökkäyksestä, jonka tarkoitus oli tappaa, ja että työ tyttöjen koulutuksen puolesta jatkuu Malala-säätiön kautta.
Juuri tänään näin tämän kirjakaupassa ja ajattelin, että tämä on pakko lukea. Malala on uskomattoman rohkea tyttö.
VastaaPoistaOn vaikea kuvitella, millaista on elää yhteiskunnassa, jossa rajoitukset seuraavat toisiaan ja pelko on koko ajan läsnä. Sellaisissa oloissa vaaditaan todellista rohkeutta, jotta pystyy taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta.
PoistaPidän ihmeenä, että Malala on saavuttanut nykyisen asemansa, ja hänellä oli äärimäisen suuri onni, että on syntynyt perheeseen, jossa isä ja äiti kannustivat tytärtään koulunkäyntiin; kuinka suuri mahdollisuus olisikaan ollut, että Malalan elämäntariona olisi saanut aivan toisenlaisen käänteen!
VastaaPoistaMonesti tuntuu, että menestystarinoita kirjoittavat hyvistä oloista tulevat, joilla on ollut ensihetkestä kaikki itsestään selvää (esimerkiksi eräs kuuluisa ilmastoaktivisti...). On aivan toista lukea sellaisen henkilön tarina, joka tosissaan joutuu taistelemaan, jotta saa edes hiukasen oikeutta osakseen, jolle meille itsestäänselvät oikeudet eivät olekaan itsestään selviä. Malalan kaltaiset saisivatkin olla maapallon epäkohtien äänitorvi, eivätkä mitkään rikkaiden valtioiden hyvinvoivat nuorukaiset, jotka tuntevat kaikesa runsaudessaan äärimäistä pahoinvointia.
Toivottavasti Malala vielä saa nähdä maailman, joissa lasten koulutus on selviö. Mitähän Malala mahtoi olla mieltä koululaisten ilmastomarsseista?