Siirry pääsisältöön

Vuosi kuvina: toukokuu


Ihana kesä on täällä! Tänään on lämmintä 27 astetta ja elämä vauvan kanssa on muuttunut hurjasti, kun enää ei tarvitse pukea haalareita ja pipoja päälle pientäkin ulkona piipahdusta varten. Pienet varpaat ovat jo tunnustelleet vihreää nurmikkoa ja hellepuvut on otettu käyttöön.


Upeista säistä huolimatta olen kärsinyt isosta väsymyksestä ja melkoisesta lukujumista. Kirjojen lukeminen on takunnut ja takana on pisin bloggaustauko koko blogini olemassaoloaikana. En kuitenkaan ole viitsinyt liikaa asiasta stressata vaan uskon, että kyllä se lukuilo taas palaa.


Toivoin saavani tähän postaukseen kuvan kukkivista tulppaaneista, jotka lupaavasti nostivat päätään kukkapenkistä. Kutsumaton vieras päätti toisin: myyrä on käynyt kaivamassa tulppaanit yksi kerrallaan kukkapenkistä ylös ja jättänyt kuopan jälkeensä ikään kuin merkiksi: tässä kukan piti kasvaa. Nyt olisivat siis hyvät neuvot tarpeen!
Onneksi kirsikkapuu kuitenkin aloittaa juuri nyt upeaa kukintaansa.

Kommentit

  1. Terveisiä samoin täältä Suomen Tahitilta, joksi Alvar Aalto huvilasaarensa niemsi: Hellepäivä on tulossa.

    Myyrät sallivat meille muutamia tulppaaneja, mutta kun illalla viimein olisi aurinko ollut pois kuvausta häiritsemästä, unohdin jo koko asian. Meiltä lumeton talvi vie noin 10 Repandaa, joka on sellainen kiva maanpeittohavu, jonka alle rikkaruohot eivät mahdu. Kätevää jyrkissä rinteissä, mutta sitä onnea ei enää ole.

    Minua vaivasi järkyttävä uupumus melkein koko huhtikuun. Ehkä se on nyt ohi.

    Toivotan sinulle iloa ja jaksamista♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tulppaanit tosiaan tekevät liian hyvin kauppansa. Mutta pitääpä googlata tuo havukasvi, kuulostaa kiinnostavalta.
      Kiitos, Leena! ♡

      Poista
  2. Sä olet blogannut ihan hurjia määriä, joten ehkä pieni hengähdys välillä on ihan hyväkin juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, pitääkin ajatella noin. :) Ja toisaalta on ihanaa, kun on kesä ja paljon puuhaa. Kun vain väsymyksestä pääsisi eroon... :)

      Poista
  3. Helle ja vauva, tulee mieleen muutaman vuoden takaiset ajat (kesät 2006 ja 2008). Mutta aika ihanaa tämä lämmin silti on. :)

    Ja voi kurjuus myyriä. Meillä on myyrävapaa piha, mistä olen iloinen. Onneksi hedelmäpuut kukkivat kauniisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä ihanaa aikaa, vauva nauttii kun ei tarvitse pukea paljon päälle. Isommat lapset nauttivat lämmöstä kovasti.
      Ostin laitteen, jonka värinän pitäisi karkottaa myyrät muualle. Saa nähdä, toimiiko se.

      Poista
  4. (Hiukan myöhässä: Kiitos Maria Aution Varjopuutarhaa käsittelevästä postauksestasi, johon pistin kommentin. Mahdatko enää löytää kun vasta nyt sen löysin.)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii