Siirry pääsisältöön

Venla Hiidensalo: Karhunpesä

"Lähtiessäni laskin käteni Alman kädelle. Silloin Alma raotti huuliaan ja kuiskasi sen lauseen:
- Etsi isä."
Venla Hiidensalo: Karhunpesä (Otava 2014)
480 sivua
Venla Hiidensalon romaanin Karhunpesä keskiössä on Matalena, valokuvaaja, joka palaa ulkomailta Suomeen ehtiäkseen vielä tavata mummunsa Alman, joka makaa sairaalassa. Alma pyytää pojantytärtään selvittämään, mihin Voitto-isä aikoinaan katosi, ja Matalena ryhtyy työhön. Yhden ihmisen vaiheiden selvittäminen johtaa monisyiseen tarinaan, joka ulottuu koskettamaan monia ihmiskohtaloita ja avaa hienosti Suomen historiaa, erityisesti sisällissodan aikaa.

Matalenan mummun isä Voitto on 1910-luvun lopulla joutunut pakenemaan Suomesta Venäjälle. Punaiset ovat hävinneet sisällissodan, ja häviäjien puolelle lukeutuva Voitto lähtee Buin kylään rakentamaan muiden kaltaistensa kanssa ihanneyhteiskuntaa.
Se oli ollut viimeinen kerta, kun hän oli nähnyt isän. Alma oli seissyt ikkunassa katsomassa isän perään. Hän oli kuullut jo aiemminoven kolahduksen, kun Viljo oli aamuyöstä hiipinyt portaat alas. Isä ei ollut sitä kuitenkaan tiennyt vaan luuli veljen nukkuvan omassa sängyssään.
Matalena kiinnostuu myös äitinsä suvun historiasta: äidinäiti Aleksandra on Matalenan lapsuudessa kertonut värikkäitä tarinoita historiasta toisin kuin Alma, joka mieluummin vaikeni. Aleksandran anopin sisar Olga julistettiin kuolleeksi 1930-luvulla, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä hänelle tapahtui. Anoppi Senja taas on kyennyt nousemaan yhteiskunnan portaita ylöspäin, mutta hänenkin elämäntaipaleessaan on jotain epämääräistä.

Matalena on osa sukunsa historiaa, kohtaloita joissa yksi asia on johtanut toiseen. Teoksessa on paljolti kysymys historiasta ja siitä, miten sitä kirjoitetaan. Aleksandra toteaakin:
Jaa, jaa, jokaisella meillä on oma totuutensa.
Romaanissa on kysymys myös vaikenemisesta. On asioita, joista ei ole haluttu puhua mutta jotka painavat selvittämättöminä mieltä. On asioita, joista puhuminen olisi voinut muuttaa tapahtumien kulkua. On vaikenemista ja vetäytymistä, kun muuta ei enää osata tehdä.

Ja lisäksi on vielä syyllisyys, joka kulkee mukana sukupolvesta toiseen. Sekin aiheuttaa vaikenemista silloin, kun viisaampaa olisi avautua.

Venla Hiidensalo kirjoittaa kiehtovan kauniisti.
Ikkunan takana vilisivät vieraat, savuavat kylät ja sammuvat huudot. Joku itki matalasti. 
Ja Olga on "siipirikko varis", joka
oli maannut hereillä ja kuunnellut tuulen itkua.
Alkuun en tehnyt tälle romaanille oikeutta sitä lukiessani. Luin palasen kerrallaan ja jätin kirjan sitten odottamaan parempaa hetkeä päivien ajaksi. Minulle tämä teos ei vain toiminut moisella lukutavalla. Koen, että moniin vuosikymmeniin ulottuva ja monia ihmiskohtaloita käsittelevä kirja vaatii keskittymään puoleensa, ja kun sen tekee, pääsee vivahteikkaalle ja hienolle matkalle maamme historiaan. Vaikka romaanissa on viime kädessä kysymys Matalenasta ja hänen sukunsa historiasta, tuodaan siinä upealla tavalla esiin koko suomalaista mielenmaisemaa ja tapahtumia, jotka ovat kansaamme syvästi vaikuttaneet. Karhunpesä on hieno romaani.

Karhunpesästä puhutaan Ylen Aamun kirjassa. Ohjelmasta käy ilmi, että kirjan taustalla on todellisia tapahtumia.

Romaanista kirjoittavat myös Karoliina, Marissa ja Irja.

Ihminen sodassa -haasteeseen saan tällä kirjalla yhden suorituksen.

Kommentit

  1. Karhunpesä kiinnostaa kovasti, ennen muuta kehuvien blogiarvioiden takia mutta myös ihan lähtökohtaisesti aiheensa / kuvaamansa aikakauden takia. Olenkin kyttäillyt, josko kirja ilmestyisi hyllyssä-tilaan kirjastossa (ei mene varausmaksua), ja äsken kun kurkkasin niin sain sen "haaviini". Jee! :) Eri asia sitten, ehdinkö / saanko luettua, on ollut kaikenlaista tässä ja lukeminen sujuu hitaasti silloinkin, kun siihen on mahdollisuus.

    Kiitos Aamun kirjassa -vinkistä, pitääpä katsoa ohjelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat kirjan luettua! Minä tosiaan huomasin, että Karhunpesä on parhaimmillaan, kun siihen malttaa keskittyä. Satunnainen lukeminen ei toiminut, koska henkilöitä on kohtuullisen paljon ja aikatasot vaihtelevat. Mutta kun kirjaan keskittyi, sai huomata olevansa tekemisissä hienon romaanin kanssa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä